Muodikkain joulukuusi on tänä vuonna puettu ruskeaan — pinkki kuusi Suomen Lasimuseossa viestii, että jouluna voi myös hullutella

Suomen Lasimuseossa Riihimäellä on esillä lasitaiteilijoiden koristelemia kuusia. Yksi on pinkki, toista kiertävät liput, kolmas uskoo tarinan voimaan ja neljättä kiipeää pikkuruinen apina.

joulukuuset
Maarit Lähdesmäki riihimäkeläisestä Osuuskunta Lasismista kertoo, että perheen eiskoistytär on pinkkiä rakastava pikkuprinsessa. Hänen myötään äitikin on alkanut siedättyä värille: "Olen ohuesti alkanut jopa pitää siitä", Lähdesmäki sanoo.
Maarit Lähdesmäki on riihimäkeläisen Osuuskunta Lasismin taiteilijoita. Suomen Lasimuseo kutsui hänet miehensä Kaapon kanssa koristelemaan yhden museonäyttelyn kuusista.Tiina Jutila / Yle

— Käytimme mieheni Kaapon kanssa monta iltaa kuusen pohtimiseen. Lopulta keksimme, että pinkki sen olla pitää! Se on iloinen ja positiivinen väri, Maarit Lähdesmäki kertoo näyttelykuusen suunnitteluprosessista.

Riihimäellä sijaitseva Suomen Lasimuseo kutsui neljän eri lasistudion edustajat kuusenkoristelijoiksi. Kaikki saivat vapaat kädet joulukuusensa suunnitteluun.

Lähdesmäen pariskunta edustaa museon naapurissa sijaitsevaa Osuuskunta Lasismia. He spreiasivat kuusensa pinkiksi.

Lasitaiteilijoiden joulukuusia -näyttely.
Maarit ja Kaappo Lähdesmäki pelkäsivät pinkin kuusen menevän "överiksi". Niinpä he eräänä iltana lasten jo nukkuessa vetivät kumisaappaat jalkaansa ja painuivat sateeseen kokeilemaan ideaansa männynkarahkaan. Testi osoitti, että pinkki sopi hienosti vihreän kanssa.Tiina Jutila / Yle

"Pinkki kuusi" kuulostaa hurjemmalta kuin miltä se näyttää. Lähdesmäet eivät spreianneet kuustaan umpipinkiksi, vaan jättivät näkyviin myös kuusen omaa vihreää.

Lopputulos on hätkähdyttävän kaunis, pinkkiä vieroksuvankin on pakko todeta. Heihin kuului aikoinaan myös Maarit Lähdesmäki.

— Meidän esikoisemme on kuusivuotias pinkkiä rakastava pikkuprinsessa. Hänen ansiostaan äitikin on siedättynyt tähän väriin. Alkanut jopa ohuesti tykätä.

Kuusen sanoma on, että vaikka elämä ei aina näyttäisi kirkkainta puoltaan, siinä täytyy olla ripaus pinkkiä, ripaus hulluttelua.

Lasitaiteilijoiden joulukuusia -näyttely.
Pinkissä kuusessa roikkuu Kaappo Lähdesmäen tekemiä lasipalloja. Hän on puhaltanut ne muottiin, jossa on metalliset urat. Kun lähes tuhatasteista lasimassaa kiertää muotissa, urat jäävät näkyviin lasipallon pinnalle.Tiina Jutila / Yle

Joulukuusi oli Suomessa aluksi köyhäinavun välikappale

Joulukuusi on tärkein joulukoristeemme. Se tuli Suomeen 1800-luvun alkupuolella Ruotsista, ensin varakkaisiin koteihin.

Kaiken kansan perinteeksi kuusi tuli vasta pikkuhiljaa seuraavalla vuosisadalla, Lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto kertoo.

Koivisto on lasin ohella myös joulun asiantuntija. Hän on yksi vuonna 2009 julkaistun suomalaisen joulukuusen tarinan kertovan Joulupuu on rakennettu -teoksen kolmesta kirjoittajasta.

Suomen Lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto kerää perinteisiä lasisia joulukuusenkoristeita. Silti hän kertoo oman kuusensa olevan hyvin samanlainen joka vuosi:  "Kun olen sellainen, ettei värillä väliä, kunhan on sininen."
Kaisa KoivistoTiina Jutila / Yle

Koiviston mukaan moni suomalainen näki ensimmäisen kuusensa kansakoulun joulujuhlassa.

— Esimerkiksi kirjailija Kalle Päätalo on kertonut Iijoki-sarjassaan lumoutuneensa pikkupoikana koulun kuusesta.Tuolloin joulukuusi oli vielä harvinaisuus Koillismaalla.

Kansakouluissa joulukuusi oli aluksi hyväntekeväisyyden välikappale. Kuuseen ripustettiin omenia, piparkakkuja ja karamelleja, ja joulujuhlan jälkeen ne jaettiin köyhille lapsille.

Lasitaiteilijoiden joulukuusia -näyttely.
Tiina Jutila / Yle

Suomessa on itsetehtyjen kuusenkoristeiden vankka perinne

Kuusi on meillä perinteisesti puettu itsetehtyihin koristeisiin. Nykyään omatekoisia kuusenkoristeita arvostetaan, mutta ennen vanhaan kyse oli rahan puutteesta, Koivisto kertoo.

— Meillä ei ole ollut varaa tuhlata vähiä rahojamme koristeisiin. Jos kuuseen jotain ostettiin, niin kynttilöitä. Kaikki muu tehtiin itse.

Koristeita askarreltiin sanomalehtipaperista, oljista ja kävyistä. Toisinaan oikein hurja perheenäiti saattoi investoida silkki- tai kreppipaperiin.

Lasitaiteilijoiden joulukuusia -näyttely.
Suomen Lasimuseossa Riihimäellä on joulun ajan esillä lasitaiteilijoiden koristelemia kuusia.Tiina Jutila / Yle

Ostokoristeista lasipallot ovat vanhimpia ja perinteisimpiä. Niitä valmistettiin Saksassa jo 1850-luvulla. Nykyään muoviset koristeet ovat lähes syrjäyttäneet lasin.

Normijoulukuusi on harvoin tyylikkyyden perikuva

Monessa perheessä joulukuusi puetaan vuodesta toiseen samoihin tuttuihin, lasten väkertämiin koristeisiin. Tyylikkyys ei juurikaan kuulu joulukuusen ominaisuuksiin.

Jouluasiantuntija Koiviston mukaan kuusi saa tyylitön ollakin. Se kun on ennen kaikkea perinne. Kuusen oksille on lupa kerätä rakkaita, rumia ja vuodesta toiseen samoja koristeita. Ne kertovat perheen omaa tarinaa, muistuttavat menneestä.

Tosin Koivisto kertoo niitäkin ihmisiä löytyvän, jotka satsaavat kuusensa ulkonäköön vuosittain vaihtuvien koristelutrendien mukaan.

— Frankfurtissa Saksassa järjestetään jouluaiheiset messut joka tammikuu. Siellä esitellään tulevan joulusesongin trendit. Kuusenkoristelu seuraa maailman sisustus-ja vaatemuotia. Milloin kuusen tulee olla kokonaan musta, milloin kultainen, intendentti ihmettelee.

Lasitaiteilijoiden joulukuusia -näyttely.
Lasinen apina koristaa nuutajärveläisen Noituus Designin kuusta. Sen on valmistanut Jonas Paajanen. Tiina Jutila / Yle

Tämän joulun trendikuusi on puettu ankean kuuloisesti ruskean eri sävyihin.

Entä miltä näyttää jouluasiantuntija Koiviston oma joulukuusi? Hänellä kun on mittavat kokoelmat kuusenkoristeita.

— Kuuseni on hämmästyttävän samanlainen joka vuosi, kun olen tämmöinen, ettei värillä väliä, kunhan on sininen, Koivisto nauraa.

Lasitaiteilijoiden joulukuusia -näyttely.
Jan Torstenssonin ja Tuulikki Tähtivaara-Torstenssonin kuusta koristaa lippurivistö. Siitä löytyvät kaikki ne maat, joista lasitaiteilijapariskunnan esivanhemmat ovat kotoisin. Kuusi esittää tärkeän kysymyksen: ”Monikohan meistä, itsemme suomalaisiksi mieltävistä voi todeta olevansa ”oikeasti” suomalainen?Tiina Jutila / Yle

Tekokuusi vuodesta toiseen käytettynä ekologinen vaihtoehto

Aidon joulukuusen rinnalla kaupitellaan nykyään kaikenvärisiä, riemunkirjaviakin muovikuusia. Tarjolla on jopa feikkikuusia, joista voi määritellä, mitä kuusilajia muovipuu esittää.

Kaisa Koivisto ei tyrmää muovikuusta. Sillä on hyvät puolensa, hän sanoo.

– Jos hankkii tekokuusen ja käyttää sitä koko ikänsä, se on ilmeisesti ekologisempaa kuin ostaa viljelty kuusi joka joulu. Kaikkein luontoystävällisintä on ottaa metsänhoidollinen kuusi omasta metsästä, ja sitten polttaa se, intendentti sanoo.

Joulukoristeet ovat harvoin ekologisia. Niissä on sekoitettu keskenään monia erilaisia aineita. Esimerkiksi perinteiset lasipallot hopeoidaan sisältä. Siksi ne eivät kelpaa lasikierrätykseen.

Lasitaiteilijoiden joulukuusia -näyttely.
Tiina Jutila / Yle

Kuuseen mahtuu jopa 600 palloa

Koivisto peri jouluinnostuksen vanhemmiltaan. Hänen lapsuuskodissaan joulu oli suuri juhla.

Elämänsä toistaiseksi upeimman joulukuusen hän kertoo nähneensä ollessaan vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa 1970-luvun alussa.

– Isäntäperheeni tapasi ostaa joka vuosi lisää saksalaisia perinteisiä lasipalloja ja kaikki ripustettiin kuuseen. Niitä oli tolkuttoman paljon ja minusta kuusi oli silmiähivelevä hienous.

Koivisto ei itse jaksa ripustaa kuuseensa kaikkia keräämiään koristeita. Toisin kuin eräätkin suomalaiset tuttavakeräilijät, jotka kerran laskivat, paljonko heillä oli koristeita joulukuusessaan, sellaisessa tavallisen kokoisessa puussa.

Oksilla riippui yhteensä kuusisataa lasipalloa.