Kaikille halutaan taata oikeus hyvään kuolemaan – kotisaattohoito lisääntyy

Uusilla suosituksilla pyritään takamaan kaikille riittävä saattohoito potilaan tarpeiden mukaan.

saattohoito
Petaamaton sänky.
Eila Haikarainen / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uudet saattohoitosuositukset. Tavoitteena on tarjota oireita lievittävä eli palliatiivinen hoito ja saattohoito jokaiselle potilaalle asuinpaikasta riippumatta.

Uusilla suosituksilla pyritään korjaamaan nykyinen hajanainen järjestelmä, jossa hoidon taso ja saatavuus vaihtelevat maan eri osissa. Monissa kunnissa parantumattomasti sairaiden loppuvaiheen hoito on kunnossa, mutta puutteita on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Myös kansainvälisissä vertailuissa (siirryt toiseen palveluun)Suomi on jäänyt muiden pohjoismaiden taakse.

Potilashuone Terhokodissa.
Potilashuone Terhokodissa.Mårten Lampen / Yle

Vastuu sairaanhoitopiireille

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esittää, että palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestetään kolmiportaisella tasolla. Vastuu hoidon järjestämisestä tulee yliopistosairaanhoitopiireille.

Perustasolla hoidetaan vähiten hoitoa tarvitsevat potilaat heidän kotonaan tai esimerkiksi tehostetun asumisen yksikössä. Kaikille tehdään loppuvaiheen hoitosuunnitelma.

Erityistasolla hoidosta vastaa sairaanhoitopiirien palliatiiviseen hoitoon erityiskoulutettu henkilökunta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi keskussairaaloissa sijaitsevia saattohoito- tai palliatiivisia yksiköitä sekä saattohoitokoteja.

Erityistason hoitoa voi antaa myös kotisairaala, jonka henkilökunta jalkautuu potilaan kotiin tai hoitopaikkaan antamaan palliatiivista hoitoa tai kotisaattohoitoa. Yksi kotisairaala voi vastata alueesta, missä on noin 50 000 asukasta.

Vaativa erityistaso vastaa kaikkein vaikeimmista potilaista, jotka ohjataan palliatiivisiin keskuksiin yliopistollisissa sairaaloissa tai saattohoitokoteihin.

Tiina Saarto.
Tiina Saarto.Pekka Tynell / Yle

Suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori Tiina Saarto sanoo, että tavoitteena on nimenomaan hoidon porrastaminen potilaan tarpeen mukaan. Suositus pohjautuu pitkälti nykyiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Saarton mukaan keskeistä on yliopistosairaanhoitopiirien velvoite vastata hoidon järjestämisestä.

Myös saattohoitoa antavan Terhokodin lääkäri ja työryhmän jäsen Juha Hänninen pitää uudistusta merkittävänä. Hännisen mukaan hoitoketjun epäselvyys on jarruttanut hoitoon pääsyä.

– Nyt vastuu on selkeästi tietyillä sairaanhoitopiireillä.

Kotisaattohoidolle suuri tarve

Suosituksessa tehostetaan kotisaattohoidon laatua ja saatavuutta kotisairaaloiden avulla. Niiden henkilökunta antaa erityistason hoitoa perushoidon tueksi. Professori Tiina Saarto pitää tärkeänä, että tätä varten luodaan kotisairaanhoitoyksikköjen verkosto. Saarto on HYKSin Palliatiivisen keskuksen ylilääkäri.

– Kaksi kolmesta potilaasta haluaa olla kotona niin pitkälle kuin mahdollista. Silloin viemme sen palvelun kotiin mutta turvataan pääsy sairaalaan tai vuodeosastolle, mikäli potilas haluaa.

Kuoleminen ei ole koskaan helppoa

Palliatiivista hoitoa tarvitsee Suomessa noin 30 000 ihmistä vuodessa ja varsinaista saattohoitoa 12 000 – 15 000 potilasta.

Terhokodin lääkäri Juha Hänninen on kampanjoinut vuosia paremman saattohoidon puolesta. Hänen mukaansa laatu vaihtelee kaikilla alueilla mutta määrällisesti hoitoa on eniten tiheimmin asutuilla seuduilla. Pohjoisemmat alueet kurovat kuitenkin etumatkaa kiinni.

Juha Hänninen.
Juha Hänninen.Berislav Jurišić / Yle

– Keski- ja Pohjois-Suomessa on ryhdytty kehittämään palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa.

Kuinka paljon sitten hoitopaikkoja tarvitaan? Professori Tiina Saarto pitää karkeana arviona eurooppalaista suositusta.

– Arviolta noin 100 000 asukasta kohden pitäisi olla 10 erikoistunutta saattohoitopaikkaa ja 50 000 asukasta kohden palliatiivisen kotisairaanhoidon tiimi kotisaattohoitoa varten.

Vaikka ministeriön suositus ei velvoita sairaanhoitopiirejä, sekä Hänninen että Saarto uskovat sen kohentavan nykyistä tilannetta sekä potilaiden että omaisten kannalta.

– Hyvä saattohoito on sitä, että kysytään potilaalta ja perheeltä, mikä teitä auttaisi tässä tilanteessa. Kuoleminen on aina enemmän tai vähemmän ikävää ja ihmiset tarvitsevat aina tukea, Hänninen sanoo.

Koulutusta ja valtion tukea

Perhe- peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoi maanantaina mietinnön luovutustilaisuudessa, että valtion ensi vuoden budjettiin tulee miljonaan euron määräraha saattohoidon osaamisen kehittämiseen. Lisäksi yliopistosairaanhoitopiirien vastuu palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäjinä vahvistetaan asetuksella.

Lue myös: Saattohoito jää monissa kunnissa pahoin vaatimuksista, Suomen saattohoito on maailman huippua mutta terveydenhoito ei. (siirryt toiseen palveluun)