Päätoimittajat hämmästelevät Viestikoekeskuksen tietovuotoon liittyvää kotietsintää: "Raju käänne, syytä olla huolissaan"

Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi ei näe Suomen turvallisuuden vaarantuneen HS:n jutun takia.

kotietsintä
Riikka Venäläinen ja Arno Ahosniemi.
Helsingin Sanomien uutisointi tiedusteluasiakirjoista on johtanut rikostutkintaan, jossa on lehden mukaan tehty jo kotietsintöjä. Mitä tapaus tarkoittaa journalismin kannalta, haastattelussa Päätoimittajien yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi ja Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleet päätoimittajat pitävät Helsingin Sanomien toimittajalle tehtyä kotietsintää erittäin poikkeuksellisena.

– Tuorein käänne on aika raju, tällaista ei länsimaisessa yhteiskunnassa ole totuttu näkemään. On syytä olla huolissaan, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Venäläinen.

Kauppalehden päätoimittaja ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi pitää harvinaisena kotietsinnän lisäksi myös rikosnimikettä.

– En muista, että tällaista tapausta olisi Suomessa ollut aiemmin.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina jutun, joka käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toimintaa. Artikkelissa oli käytetty lähteenä kymmenen vuotta vanhoja, salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja.

Keskusrikospoliisi tutkii asiaa nimikkeellä turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Esitutkinta koskee sekä asiakirjat vuotanutta lähdettä että Helsingin Sanomia.

Jutun kirjoitti kaksi toimittajaa. Poliisi teki sunnuntai-iltana kotietsinnän toisen toimittajan kotiin, kertoo Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

"Rikoslain pykälän on esitellyt Sauli Niinistö"

Sotilastiedustelusta ja sananvapaudesta käytävä keskustelu tuo valokeilaan paitsi Puolustusvoimien mutta myös toimitusten käytännöt. Salaisten asiakirjojen käsittely ei ole ihan jokapäiväistä, sanoo Riikka Venäläinen.

– Aina kun tällaisia julkaistaan, täytyy käydä hyvin perusteellinen harkinta siitä, mitä julkaisemisella saavutetaan: onko jokin asia, joka kansalaisten täytyy tietää. Se on tietysti tässä kysymys.

Ahosniemi ei näe HS:n jutussa mitään, mikä vaarantaisi vakavasti Suomen turvallisuutta. Hänen mielestään on kuitenkin ymmärrettävää, että valtionjohto reagoi voimakkaasti tasavallan presidenttiä myöten.

– Totta kai hän ottaa kantaa Puolustusvoimain ylipäällikkönä. Toinen ulottuvuus on rikoslain pykälä, joka viittaa turvallisuussalaisuuden paljastamiseen: se on tehty vuonna 1995 (siirryt toiseen palveluun), ja sen on sattunut esittelemään oikeusministeri Sauli Niinistö.