1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sipuli

Sipuleissa on taas rutkasti huonoja yksilöitä – älä luota ulkonäköön, vaan tunnustele

Sipulit kärsivät huonoista olosuhteista jo useatta vuotta peräkkäin. Nyt ongelmat alkavat kasautua kosteiden kesien takia.

Kuva: Esa Huuhko / Yle

Kauppoihin on päätynyt tänä syksynä runsaasti huonoja sipuleita. Syynä ovat kosteat ja viileät kasvuolosuhteet, myöhäinen sadonkorjuu kosteissa oloissa – ja ilmiön toistuminen monena vuonna peräkkäin.

Toistuvuus on johtanut siihen, että istukasmateriaalissa alkaa olla syksyjen jäljiltä tautisuutta, erityisesti Fusarium-sienten aiheuttamaa sienimätää (siirryt toiseen palveluun).

Puutarhatuotannon asiantuntija Kirsti Voho sanoo, että sipuli hyötyy kasvunsa alussa viileydestä, mutta rajansa kaikella: sipuli tarvitsee myös tietyn lämpösumman kehittyäkseen. Kun kesällä oli myös usein kosteaa ja nosto venyi kosteissa olosuhteissa myöhään, lopputulos on, että sipuli ei kestä varastoituna kovinkaan kauan.

Samaa ongelmaa on Vohon mukaan joka puolella Suomea, mutta luomusipuli on kärsinyt enemmän, koska sen kasvatuksessa ei voi käyttää torjunta-aineita. Istukkaiden käsittely torjunta-aineilla ennen istutusta voisi auttaa pitämään Fusarium-sienet kurissa.

Kuluttajalle tilanne on hankala sikäli, että sipulin huono laatu ei välttämättä näy päälle, vaan paljastuu vasta avattaessa. Voho kehottaa testaamaan sormituntumalla:

– Kannattaa kokeilla, että sipuli on kova joka puolelta ja varsinkin kaulaosan kohdalta. Jos se on pehmeämpi, sipuli ei ole priima.

Voho toivoo kauppoihin jonkinlaisia huonojen tuotteiden roskiksia. Esimerkiksi tautisesta sipulista itiöt pääsevät isoissa kasoissa leviämään muihin ja hävikki kasvaa entisestään. Kun lämpötila nousee myyntipisteissä lamppujen alla, myös saastuttamisriski kasvaa.

Kotimainen sipuli tuskin loppuu kuluttajan saatavilta. Ensimmäiseksi pula uhkaa luomua ja erityisesti luomuvalkosipulia.

Tauti voi säilyä talven yli istukkaissa

Fusarium-sienet ovat riivanneet sipuliviljelmiä jo useana vuonna. Taudinaiheuttaja voi säilyä yli talven istukasmateriaalissa, ja sille sopivat kasvukauden olosuhteet päästävät vaivan taas ryöpsähtämään valloilleen.

Viljelijöiltä Kirsti Voho toivookin satsausta viljelykiertoon, hygieniaan lohkolta toiselle liikuttaessa ja noston jälkeiseen siistimiseen: on tärkeää, ettei maahan jätettäisi mitään kasvijätettä. Taudit kun säilyvät rihmastoina ja pilaavat pahimmillaan hyvänkin istukasaineiston.

Taudittomuus vaatii myös viljelykiertoa: esimerkiksi sipulin pahkamädältä suojautumisen nimissä sipulia pitäisi kasvattaa samalla lohkolla vain joka viides vuosi. Kierron toteuttaminen täysin toki vaatii viljelypinta-alaa.

Riihikuivattu lohtajalaissipuli on säästynyt ongelmilta

Jari Huhtala on kasvanut sipulin tuoksussa, sillä hänen vanhempansa aloittivat sipulin kasvatuksen samana vuonna kuin Jari syntyi. Sipuli ei ole enää Lohtajan Karhissa toimiva Koiviston tilan päätuote: kesällä valtaosa menee nippusipulina, varastokuivauksessa Huhtalalla on 3 000 - 5000 kiloa.

Koiviston tila on säästynyt ongelmilta. Siinä ovat auttaneet viljelykierto ja hyvä kuivaus: viime kaudella sipuli sai parhaan maan aikoihin, kuivan hiekkamaan. Kuivaus hoituu Koiviston tilalla vanhaan tyyliin savuriihessä. Sipulit kuivataan 20 kilon vetoisissa puulaatikoissa matalammassa lämpötilassa.

– Alkukuivauksen on oltava sellainen, ettei ole liian kuumaa, vaan kosteus vain pääsee haihtumaan. Sitten lisätään lämpöä, kuvailee Huhtala.

Liian kuumaksi sipulin olo ei saa käydä, sillä siinä oleva neste voi alkaa kiehua. Kuivaamisessa tarkkuus onkin tärkeää, sanoo Huhtala.