Maahanmuuton hintalappu ei selvinnyt, mutta tutkijat panostaisivat erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistämiseen

Tutkijat tehostaisivat myös kotouttamisen vaikutusten seurantaa, jotta saataisiiin selville parhaiten tulosta tuottavat toimet.

maahanmuuttajat
siivooja Morcire Bangoura
Antti Kolppo / Yle

Hallituksen selvitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ei paljasta maahanmuuton hintalappua.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportista ilmenee (siirryt toiseen palveluun), että maahanmuuttajat ovat todella epäyhtenäinen ryhmä. Tämä vaikeuttaa tarkkojen summien laskemista.

Osa heistä on korkeasti koulutettuja työn perässä Suomeen muuttaneita, osa luku- ja kirjoitustaidottomana pakolaisena maahan tulleita ihmisiä. Näin erilaisten ryhmien vertaaminen toisiinsa ei ole kovin mielekästä, koska harva pakolainen on tuottava toimija heti maahan tulonsa jälkeen.

On selvää, että maahanmuuttajista koituu suoria vaikutuksia julkistalouteen kantaväestöä enemmän, selvityksessä todetaan.

Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat kuitenkin oleellisesti tutkimuksen rajaus eli mukaan otettavat kulut, julkiset palvelut ja aika. Otetaanko vertailuun mukaan esimerkiksi kantasuomalaisen ja maahanmuuttajan koko elinkaari vai vain tietyt vuodet. Lopputuloksena voi olla hyvinkin erilaisia summia.

Raportin kirjoittaneet tutkijat viittaavat Samuli Salmisen Suomen Perustalle kaksi vuotta sitten laatimaan selvitykseen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Suomessa syntynyt 7-70-vuotias tuotti vuonna 2011 julkiselle taloudelle menoja keskimäärin 1 000 euroa, ulkomailla syntynyt taas 3 000 euroa.

Salmisen laskelmia arvosteltiin tarkoitushakuisiksi raportin ilmestymisen jälkeen.

Työllistyminen vähentäisi kuluja ja toisi veroja

Raportin koostaneet tutkijat nostavat merkittävämmäksi kustannuksiin vaikuttavaksi tekijäksi työn. Jos maahanmuuttaja ei ole työelämässä, hän ei maksa juurikaan veroja, mutta käyttää sosiaaliturvaa enemmän kuin töissä käyvä.

Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kesken on tuntuvia eroja työllisyysasteessa, samoin maahanmuuttajaryhmien sisällä.

Maahanmuuton syyllä on suora yhteys ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteeseen ja tulotason kehitykseen.

Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on tutkimusten mukaan jopa korkeampi kuin kantasuomalaisten. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyysaste taas jää selvästi kantasuomalaisia alhaisemmaksi, vaikka ihminen olisi asunut Suomessa pitkään.

Tällä vuosikymmenellä maahanmuuttajien työllisyysaste on ollut noin kymmenen prosenttiyksikköä kantaväestöä matalampi. Erot näiden ryhmien tulotasossa eivät ole myöskään kaventuneet.

Lähes kaikkien maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste kuitenkin paranee maassa asutun ajan kasvaessa, mikä taas vähentää sosiaalietuuksien käyttöä.

Hajonta eri maahanmuuttajaryhmien tulotason kehityksessä on suurta vielä 15 maassa asutun vuoden jälkeen. Länsi- ja etelä-eurooppalaisten maahanmuuttajien vuotuiset tulot ovat lähes kolminkertaiset Lähi-idästä, Somaliasta ja Venäjältä kotoisin olevien ihmisten tuloihin verrattuna.

Kaksi huivipäistä naista odottaa pääsevänsä tien yli.
Henrietta Hassinen / Yle

Naisten työllistyminen vähentäisi kuluja ja lisäisi tasa-arvoa

Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkinasemaan. Tutkijat suosittavat parantamaan maahanmuuttajanaisten työllisyyttä sekä taloudellisista että tasa-arvosyistä.

Heidän työllisyysasteensa ja tulotasonsa kehittyvät huomattavasti heikommin kuin maahanmuuttajamiesten. Ero on vielä suurempi, jos ulkomaalaistaustaisia naisia verrataan kantaväestön naisiin.

Tutkijat tehostaisivat myös kotouttamisen vaikutusten seurantaa, jotta saataisiiin selville tuloksellisimmat toimet. Heidän mielestään kotouttamistoimenpiteitä ei pitäisi nähdä vain menoeränä vaan investointina, joka tuottaa tulosta vasta tulevaisuudessa.

Valtioneuvoston selvitys: Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta (siirryt toiseen palveluun)

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus