Ruotsissa tiedustelulaitos viestii avoimesti – HS:n tietovuoto-jutun kaltaiset "paljastukset" on jo kerrottu verkkosivuilla

Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan Suomessa suhtaudutaan tiedustelun salassapitoon vakavammin Venäjän läheisyyden takia.

tietovuoto
Stefan Löfven ja Peter Hultqvist sotilaiden kanssa
Pääministeri Stefan Löfven ja puolustusministeri Peter Hultqvist Aurora 17-sotaharjoituksissa Trosassa, Ruotsissa 2017.Aftonbladet / IBL Bildbyrå / AOP

Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna paljon huomiota herättäneessä jutussaan Tikkakoskelta sijaitsevasta signaalitiedustelua suorittavasta Viestikoekeskuksesta.

Jutussa käsiteltiin sitä, miten keskusta ympäröi salamyhkäisyyden verho, ja miten viranomaiset eivät suostu kertomaan sen toiminnasta.

Ruotsissa on valittu toinen linja. Siellä vastaava keskus kantaa nimeä Försvarets radioanstalt (FRA) ja se kertoo toiminnastaan hyvin avoimesti.

Verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun)ja vuosiraportissaan (siirryt toiseen palveluun)FRA kertoo itsestään käytännössä kaiken vastaavan tiedon, jonka Helsingin Sanomien juttu kertoi Viestikoekeskuksesta. Ja paljon enemmän.

FRA:n sijainti on kaikkien tiedossa ja siellä on jopa avoin tiedustelumuseo

Helsingin Sanomien juttu kertoo Viestikoekeskuksesta sen sijainnin lisäksi keskuksen työntekijämäärän, sen osastojen määrän, tärkeimmät asiakkaat sekä toimenkuvan. Suomessa korkein hallinto-oikeus on linjannut nämä asiat salaisiksi.

Ruotsin FRA kertoo sijaitsevansa Lovön-saarella Tukholman ulkopuolella osoitteessa Rörbyvägen 20, 178 93 Drottningholm. Sivuilla myös kehotetaan ilmoittamaan mahdollisesta vierailusta keskukseen etukäteen ja ottamaan henkilöllisyystodistus mukaan.

Googlen kartta

Itse keskukseen ei kuitenkaan kuka tahansa pääse, mutta sen yhteydessä toimii tiedustelumuseo, joka on kaikille avoin. Ruotsin mediasta löytyy myös lukuisia juttuja, joissa toimittajat ovat päässeet tutustumaan FRA:n tiloihin ja toimintaan.

FRA kertoo sivuillaan tekevänsä signaalitiedustelua ja hankkivansa tietoa radiotaajuuksilta sekä kaapeleista. Se jopa kertoo, mitkä lentokoneet ja laivaston alukset tiedonkeruuta tekevät.

Laitos myös kertoo keräävänsä tiedustelutietoa sekä sotilaallisesta että siviilitoiminnasta. Sille voivat antaa toimeksiantoja hallitus, hallituskanslia, puolustusvoimat, suojelupoliisi (Säpo) sekä entinen valtion rikospoliisi (NOA). Lisäksi tiedustelutietoon pääsevät halutessaan käsiksi kaikki valtion viranomaiset sekä valtio-omisteiset yritykset.

Helsingin Sanomien jutussa mainitaan Viestikoekeskuksen organisaation koostuvan kahdeksasta osastosta. Niitä ei kuitenkaan nimetä, ja korkein hallinto-oikeus onkin linjannut ne salaisiksi.

Ruotsissa puolestaan FRA kertoo avoimesti sivuillaan, että sen organisaatio on jakautunut neljään osastoon: signaalitiedusteluun, kybertoimintaan, tekniseen toimintaan ja tukitoimiin.

Sivuillaan FRA lisäksi kertoo hyvin yksityiskohtaisesti, miten sen toimintaa valvotaan ja kansalaisten yksityisyydensuoja varmistetaan.

Työntekijöitä haetaan rekrymessuilta ja oman LinkedIn-sivun kautta

Helsingin Sanomien mukaan Viestikoekeskuksessa oli vuonna 2010 töissä 150 henkilöä. Keskuksen budjettia ei kerrottu.

FRA puolestaan kertoo työllistävänsä noin 800 ihmistä ja sen vuosibudjetin olevan 860 miljoonaa kruunua eli 86 miljoonaa euroa.

"Työntekijät saavat tuoda myös lapsensa työpaikalle – tosin vain siihen asti, kunnes he oppivat lukemaan"

Ihan kaikkia työntekijöitään FRA ei sentään listaa, mutta sen vuosiraportissa muun muassa kryptologi Anna ja projektipäällikkö Mattias kertovat työnkuvastaan.

Mattias kertoo suorittaneensa varusmiespalveluksensa FRA:ssa ja jääneensä sinne töihin heti palveluksen jälkeen, koska halusi pitää taukoa opinnoistaan. Hän kertoo nykyisten tehtäviensä koostuvan IT-uhkien seuraamisesta, joka sopii hänen uteliaalle luonteelleen.

Kuvakappaus FRA:n vuosiraportista.
Kuvakappaus FRA:n vuosiraportista.FRA

Myös kyberosaston johtaja Charlotte Lindgren, teknisen osaston johtaja Gunnar Hellenius ja pääjohtaja Dag Hartelius esittäytyvät.

FRA mainostaa itseään työnantajana myös rekrymessuilla ja sillä on jopa omat LinkedIn-sivut. (siirryt toiseen palveluun) Verkkosivuillaan FRA mainostaa, että sen työntekijöistä kolmannes on naisia.

Keskuksessa viime vuonna vierailleelle ruotsalaistoimittajalle (siirryt toiseen palveluun) Maja Aaselle kerrottiin, että FRA on niin mukava työnantaja, että työntekijät saavat tuoda myös lapsensa työpaikalle – tosin vain siihen asti, kunnes he oppivat lukemaan.

Vielä 60-luvulla FRA:n sijainti oli tarkkaan varjeltu salaisuus

Ylen haastatteleman Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessorin Tomas Riesin mukaan Suomen ja Ruotsin tiedusteluviranomaisten viestintä on kovin erilaista.

– Tiedon avoimuus on tärkeässä asemassa ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Ruotsissa FRA ja sen tekemä tiedustelutyö on tunnettua, Ries sanoo.

Tomas Ries Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun vanhempi lehtori Tomas Ries.Katriina Laine / Yle

Hän lisää kuitenkin, että FRA:n ydintoiminta on varmasti salaista, vaikka sen verkkosivut antavatkin paljon yleisen tason tietoa laitoksen toiminnasta.

Ruotsissa ei kuitenkaan aina olla oltu yhtä avoimia tiedustelun suhteen. Vielä 60-luvun lopulla FRA:n sijainti oli sen oman historiikin mukaan tarkkaan varjeltu salaisuus.

Ruotsissakin oma tietovuotonsa

Ries on seurannut Suomen tietovuoto-kohua Ruotsista käsin, eikä usko, että vastaavanlainen tietovuoto olisi Ruotsissa nyt saanut aikaan yhtä suurta kohua.

Ruotsissa keskustelu valtion tiedustelutoiminnasta ja sen laajuudesta käytiin jo lähes vuosikymmen sitten, kun FRA sai valtuudet valvoa myös siviilitietoliikennettä.

Silloin myös FRA joutui tietovuodon kohteeksi.

Vuonna 2008 yksi sen työntekijöistä toimitti Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n Rapport-ohjelmalle salatuksi luokitellun sisäisen muistion, joka paljasti FRA:n säilyttävän tiedusteludataa omilla palvelimillaan.

FRA oli julkisuudessa väittänyt, ettei näin tehdä.

Työntekijästä tehtiin rikosilmoitus, mutta silloinen pääsyyttäjä Tomas Lindstrand perui syytteen, koska hän katsoi vuodetun materiaalin sisällöltään sellaiseksi, ettei sitä olisi pitänyt luokitella salaiseksi.

Ries on kuitenkin sitä mieltä, ettei Ruotsin ja Suomen signaalitiedustelua pitäisi suoraan verrata toisiinsa.

– Ymmärrän hyvin, miksi Suomessa ollaan salailevampia asian suhteen kuin Ruotsissa. Suomessa on aina ymmärretty, miten vakavasta asiasta on kyse, sillä Venäjä on paljon lähempänä Suomea kuin Ruotsia, Ries sanoo.

Lue lisää:

Viestikoekeskus-jutussa epäiltynä ainakin Helsingin Sanomien toimittajia – Tutkinnanjohtaja: "Kysymyksessä on vakava asia"

"Äärimmäisen poikkeuksellista" – 4 asiaa, jotka sinun olisi hyvä tietää poliisin erityisestä kotietsinnästä

Hallitus ja presidentti saavat selvityksen kohutusta tietovuodosta – Sipilä: "Tämä on vakava asia"

Sipilällä ja Risikolla eri näkemykset tietovuodon vaikutuksista – Sipilä: Ei vaikuta tiedustelulain valmisteluun

Sisäministeri pitää Viestikoekeskus-kohua erittäin vakavana: Voi olla vaikutuksia tiedustelulakeihin

Tiedusteluasiantuntija: Tietojen vuotaminen saattoi olla tahallinen teko

KRP kotietsinnästä: Helsingin Sanomien toimittajan epäillään pyrkineen tuhoamaan todistusaineistoa

Salaisia asiakirjoja, vasaroitu kiintolevy ja kotietsintä – Lue tästä Viestikoekeskus-kohun käänteet

Päätoimittajat hämmästelevät Viestikoekeskuksen tietovuotoon liittyvää kotietsintää: "Raju käänne, syytä olla huolissaan"