Mistä miljoonat kulttuurille? Jyväskylä pestaa projektipäällikön ratkomaan teatterin, kirjaston ja konserttisalin kohtaloa

Kaupunki kaipaa ratkaisuja Alvar Aallon suunnittelemien kulttuurikohteiden korjaamiseen ja toivotun musiikkisalin rahoittamiseen.

Jyväskylä
Näkymä Musiikkisaliin Konttoriaukiolta.
Havinnekuvaan sommiteltu musiikkisali on Jyväskylän kulttuuriväen pitkäaikainen toive. Jyväskylä Sinfonia soittaa nykyisellään teatterin tiloissa.JMKK Arkkitehdit

Jyväskylällä on lähivuosina edessään jopa 150 miljoonan euron investoinnit kaupungin kulttuurikohteisiin. Jonossa ovat niin Alvar Aallon suunnitteleman teatterin ja kaupunginkirjaston kuin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Lyseon rakennuksen peruskorjaukset.

Lisämausteensa kaavailuihin tuo musiikkisali, joka on kaupunkilaisten toivelistan piikkipaikalla.

Härkää aiotaan tarttua Jyväskylässä sarvista ensi vuoden aikana. Kaupungin ensi vuoden talousarviossa kulttuuritilojen kehittämisestä päätettiin synnyttää projekti, jota varten palkataan projektipäällikkö.

– Pyrkimyksenä on saada aikaan kokonaissuunnitelma ja ratkaisuja, joilla päästäisiin kehittämään keskustaa siten, että kulttuuri toisi sinne yhä enemmän pilkettä, sanoo Jyväskylän sivistystoimen toimialajohtaja Eino Leisimo.

Uusi nivelosa tulee Alvar Aalto -museon (vas.) ja Keski-Suomen Museon väliin.
Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo halutaan yhdistää uudisosalla.Arvo Vuorela / Yle

Korjauslistan hännillä ovat jo pitkään roikkuneet kaupunginteatteri ja kaupunginkirjasto.

Teatteri kaipaa koko näyttämötekniikan ajanmukaistamista ja laajaa peruskorjausta. Leisimon mukaan tähän saakka tehdyillä pienillä toimenpiteillä on lähinnä pyritty saamaan tiloille jatkoaikaa.

Yhtä lailla iso urakka on edessä kirjastolla, joka toisaalta kamppailee sen palveluiden muuttuvien käyttötapojen kanssa.

Yleiskuva Jyväskylän kaupunginkirjastosta
Jyväskylän kaupunginkirjasto odottaa peruskorjausta.Eveliina Matikainen / Yle

– Ajatus on, että palvelua pitäisi saada lähemmäs kuntalaisia ja katutasoon. Toisaalta kirjojen säilytys yhä enemmän digitalisoituu, ja varastointitilaa tarvitaan vähemmän, Leisimo summaa.

Aalto-turismia halutaan vauhdittaa

Ruusupuistossa sijaitsevan, niin ikään Alvar Aallon suunnitteleman Keski-Suomen museon peruskorjauksen kanssa on jo päästy liikkeelle. Sen sijaan maakuntamuseon ja viereisen Alvar Aalto -museon yhdistävän nivelosan, sekä Aalto-museon urakka odottavat yhä.

Mittava ja arkkitehtonisesti arvokas Aallon rakennuskanta on tuottanut kaupungille päänvaivaa aiemminkin.

Jyväskylän kaupunginteatterin katsomo
Jyväskylän kaupunginteatterissa on tehty vain pieniä kunnostuksia, sekin odottaa perusteellista remonttia.Eveliina Matikainen / Yle

Pitkäaikaisesta murheenkryynistä, museonakin palvelleesta Jyväskylän suojeluskuntatalosta, eli Valtiontalosta kaupunki pääsi eroon pitkällisen väännön jälkeen kaksi vuotta sitten. Talo ehti olla tyhjillään vuosia, mutta uusien omistajien kesällä aloittama remontti uudistaa sen toimitiloiksi.

Painetta Aalto-kohteiden korjaamiseen tulee paitsi tilojen käyttäjiltä myös kaupungin omalta toiveelta kasvattaa Aalto-turismia entisestään. Jyväskylä on mukana parinkymmenen suomalaiskaupungin yhteistyöverkostossa, jonka on määrä tehdä arkkitehdistä yhä isompi matkailuvaltti.

Musiikkisali kaupunkilaisten ykköstoive

Lisää kierroksia kaavailuihin lyö kaupunkiin jo pitkään haviteltu konserttitalo. Jyväskylässä tänä vuonna laaditun kulttuurisuunnitelman kansalaiskyselyssä juuri konserttitalo nousi kaupunkilaisten ykköstoiveeksi.

Suunnitelmakin konserttitalolle on olemassa, sali voisi nousta Lutakkoon Paviljongin yhteyteen 53 miljoonalla.

Jyväskylän Lyseon vanha päärakennus valmistui vuonna 1902.
Jyväskylän historiallinen lyseorakennus on vailla uutta käyttöä.Arvo Vuorela / Yle

Nyt tavoitteena on, että kulttuuri-investoinneista ensi vuoden aikana laadittavaan kokonaissuunnitelmaan sisältyisi myös musiikkitalo. Pohdittavana ovat niin rahoituskuviot kuin hankkeiden aikataulutus.

Aallon kohteiden ja musiikkisalin rinnalla keskustassa vuoroaan odottaa myös Jyväskylän Lyseo, jonka ympärille haluttaisiin viritellä kulttuurikortteli.

– Investointimiljoonina puhutaan yli 100 miljoonasta. Totuus on se, että sellaisia rahoja ei kaupungin kassasta löydy, Eino Leisimo sanoo.

Jyväskylässä urheilu on saamassa omansa Hippoksen alueella, jota viedään eteenpäin investorin ja rakentajan kanssa. Kaupungin rahaa on määrä käyttää noin 30 miljoonaa.

Jotain samansuuntaista pitäisi syntyä myös kulttuurin saralla, Leisimo arvioi.

– Keskeinen asia kulttuuri-investointien kokonaisuudessa on se, millaisia rahoitusmalleja ja rahoituspotteja voidaan löytää.

Edit. 19.12.2017 8:46 täsmennetty Keski-Suomen museon nivelosasta ja Aalto-museosta kertovaa kohtaa.