Kulkee pujoparrassa, kantaa kultaristiä ja ajaa Jaguarilla – Yrittäjä, joka toimii päinvastoin kuin bisnesgurut opettavat

Erkki Lappi pyörittää miljoonien yritystoimintaa ilman budjettia, työnjohtajia tai kirjallisia sopimuksia. Vastoinkäymiset eivät ole miestä lannistaneet.

yrittäjyys
Erkki Lappi ja Jaguar.
Erkki Lappi ja Jaguar.Petri Vironen / Yle

Näyttävä kultaristi, virtaviivainen Jaguar ja letitetty pujoparta. Erkki "Eki" Lappi ei jää huomaamatta muutaman sadan asukkaan taajamassa Virtasalmella. Taajaman ohi hurauttaa helposti matkalla Pieksämäeltä Juvan ja Savonlinnan suuntaan.

Metsien ja peltojen hallitseman maiseman rikkoo Kivisillaksi nimetty järvien ympäröimä paikka. Sen levähdysalueella hyrisee Jaguar ja penkiltä nousee vanttera, hieman bodaria muistuttava mies.

Erkki Lappi nappaa kamman taskustaan, oikoo viiksensä ja asettaa kookkaan kultaristin sopivasti takin kauluksen keskelle. Vaimon lahjoittamassa ristissä on 11 timanttia.

Ollaan Lapin muovi-imperiumin syntysijoilla, kivenheiton päässä Jaguarin (XJ, vm. 2008) kotitallilta.

Kirkonkylälle vievän tien varrella teräksinen kalteriportti tulee vastaan yllättäen. Aidatulle alueelle pääsee vain suljetun portin kautta. Yksikään tehtaan kymmenistä ulko-ovista ei avaudu ilman kulkukorttia, ei sisään eikä ulos.

– Tämä on niiden hys hys -hommien takia, Erkki Lappi kertoo.

Ekin Muovi on tehnyt Puolustusvoimien kanssa vuosien varrella yhteistyötä muun muassa "harhautusteknologian alalla", valmistamalla "valelaitteita". Sen enempää tietoa yhteistyöstä ei heru.

Ekin Muovi on monessa suhteessa kummajainen, jollaista ei oikeastaan pitäisi olla olemassakaan. Se toimii kaukana kaikesta ja vastoin useita bisneselämän vakiintuneita käsityksiä ja käytänteitä.

Kun muut karsivat turhia rönsyjä, Lappi valmistaa kymmeniä eri tuotteita ja kehittää koko ajan lisää uusia.

Pujoparta ja viikset ovat Erkki Lapin tuntomerkkejä.
Erkki Lappi.Petri Vironen / Yle

Bussin korin osat tuovat leivän pöytään

Konttorista tehdaspuolelle vievällä ovella iskee vastaan lasikuituveneestä tuttu haju. Haju vie hetkeksi huomion, mutta seuraavana pistää silmään tehdashallin autius ja lähes sairaalamainen puhtaus. Noin 30 hengen työntekijän joukko on tottunut pitämään työtilansa siistinä.

Jos kysyy kymmeneltä Erkki Lapin tuntevalta tai edes tietävältä arviota miehestä, kahdeksan heistä vastaan ensimmäisenä sanaparilla Pelle Peloton. Kaksi muutakin mainitsee sanaparin avausvirkkeessä.

Ekin Muovin halli on täynnä mitä eriskummallisempia muovihäkkyröitä. Hallissa on kymmeniä eri työvaiheissa olevia tuotteita. Suurimman lattiapinta-alan vie linja-auton korin osia – etupuskureita, portaita ja lattiamoduleita erimallisiin linja-autoihin.

Pääkaupunkiseudun ruuhkabussissa harva tietää seisovansa Virtasalmella lujitemuovista tehdyllä lattialla. Yritys valmistaa ison osan Scanian linja-autojen korinosista Lahden ja Puolan tehtaille.

Välillä näytti siltä, että joutuisimme lomauttamaan

Erkki Lappi

Korien osat tuovat lähes puolet yrityksen lähes neljän miljoonan euron liikevaihdosta, mutta tovi sitten yhteistyö oli katkolla. Oli lähellä, ettei Virtasalmen työttömyysprosentti noussut taivaisiin.

– Kilpailu alalla on kovaa ja välillä näytti siltä, että joutuisimme lomauttamaan. Porukka oli siihen valmis.

Virtasalmelle elettiin pelonsekaisia päiviä, sillä työtilaisuuksia ei lähiseudulla ole juuri tarjolla. Bussin osien valmistus tuo leivän kymmenien ihmisten ruokapöytään.

– Nyt korin osien valmistuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Menekki kasvaa ja voimme viennin ansiosta palkata keväällä muutaman ihmisen lisää, Erkki Lappi pohtii.

Kiperä neuvottelutilanne kuvastaa hyvin sekä toimialan että Erkki Lapin tapaa toimia. Erikoisosia ei tehdä liukuhihnalla, eikä tavarantoimittajia ole jonossa. Lappi ehtii tehdaskierroksen aikana korostaa useamman kerran, ettei yrityksessä ole koskaan ollut myyntimiestä tai -naista. Asiakas on aina tehnyt ensimmäisen aloitteen.

Eki Muovi on valmistanut Suomen sairaaloissa käytössä olevat sädehoitopöydät.
Sairaalan sädehoitopöytä.Petri Vironen / Yle

Sädeosastoille kestävä hoitoalusta

Yrityksen hallia on rakennettu kuin kuuluisaa "Iisakin kirkkoa", useammassa vaiheessa. Vanhimman hallin osan nurkassa nököttää kuitenkin musta kiiltävä lujitemuovista valmistettu reilun metrin leveä ja parisen metriä pitkä levy, josta yrittäjä tuntuu olevan erityisen ylpeä.

Kyse on makuualustasta, jollainen löytyy Suomen jokaisesta sädehoitoa antavasta sairaalasta. Syöpäpotilas käy hoidon ajaksi pitkälleen Virtasalmelta tehdylle makuupöydälle. Ensimmäinen pöytä lähti Lappeenrannan keskussairaalalle 2000-luvun alussa. Sieltä tieto kiiri sairaalaväen keskuudessa muille sairaaloille.

Muistan edelleen elävästi, miten pahalta tuntui lomauttaa työntekijät

Erkki Lappi

Edelliset pöydät oli tuotu sädelaitteiden mukana USA:sta. Virtasalmella valmistettuun pöytään verrattuna tuontipöydän hinta oli kymmenkertainen.

– Säästimme Suomen terveysmenoista yli 600 000 euroa, Lappi kehaisee.

Ekin Muovilta kyseltiin ennen useamman pöydän sairaalatilausta alustan kestävyyttä. Tuontipöytiä oli hajonnut raskaamman potilaan istuessa alustan reunalle.

– Me testasimme kolmella sata kiloa painavalla miehellä. Hyvin kesti.

Kovin pitkäaikaista bisnestä sairaalapöydistä ei Ekin Muoville tullut, sillä ne ovat kestäneet käyttöä.

Lapista on kuoriutunut vuosien varrella sutki kauppamies, joka viihtyy yhtä hyvin lattiatasolla työntekijöidensä kanssa kuin teknologian huippuammattilaisen kanssa tiukoissa neuvottelutilanteissa. Lappi on lähes 20 vuotta ollut mukana Muoviteollisuus ry:n neuvottelijana tes-pöydissä.

Herkässä nuoruusvaiheessa ura olisi voinut kääntyä myös toiseen suuntaan. Teini-iässä koulun kanssa kipuillut Lappi opiskeli lopulta teknisten aineiden opettajaksi ja menetti sielunsa muoville..

Kultaristissä on 11 vaimon lahjoittamaa timanttia.
Petri Vironen / Yle

Lama iskee moukarin lailla

Helmikuussa 1991 reilun 1 000 asukkaan Virtasalmen kunnantalolle asteli yrittäjä Erkki Lappi. 1980-luvulla perustettu Ekin Muovi halusi ostaa teollisuushallin omakseen.

Samana keväänä Erkki Lappi oli sanoutunut irti kansalaisopiston teknisen työn opettajan virasta. Veri veti kuitenkin omaan yritykseen täysipäiväisesti.

Syksyllä suuri lama iski täydellä voimalla Virtasalmellekin. Alihankkijan työt loppuivat kertalaakista syyskuussa.

– Muistan edelleen elävästi, miten pahalta tuntui lomauttaa työntekijät. Mutta ei jäänyt vaihtoehtoa. Ei heitä joutenkaan voinut töissä pitää.

Pelastukseksi koitui parjatun hallituksen suhdannelaina ja paikallisen pankin pitkämielisyys. Pankki suostui mukisematta järjestelyyn, jossa devalvaation kasvattama lainaosuus hoidettiin jatkamalla laina-aikaa. Kauppa- ja teollisuus ministeriö myönsi pahimman pyörteen aikoihin suhdannelainaa yrityksille, joilla se katsoi olevan elämisen edellytyksiä.

– Se pelasti meidät. Koulutimme miehet muovihitsaukseen ja paineastia-asetusten mukaisiin lujitemuovitöihin, Erkki Lappi muistaa jälkikäteen.

Tuulivoimabisneksestä miljoonatappio

Seuraava suuri takaisku osui kohdalla 2010-luvun alussa. 2000-luvulla Virtasalmen ”pellepeloton”oli ajautunut tuulivoimabisnekseen. Ekin Muovi valmisti bussinkokoisia tuulivoimalan konehuoneita, jotka ripustettiin satametristen voimalapylväiden nokkaan. Virtasalmella ehdittiin valmistaa 87 tuulivoimalan konehuonetta.

Erkki Lappi muistaa luvun tarkasti, sillä päämies Winwind ajautui konkurssiin ja vähällä oli imaista alihankkijansa mukanaan. Lapin dynastia oli kasvanut vuoden 1991 nollasta työntekijästä 67 työntekijän lähes hehtaarin kokoiseksi työpaikaksi. 1,2 miljoona euron saatavat muuttuivat hetkessä arvottomiksi.

– Siinä meni kaikki yhtiön vapaat omat pääomat. Onneksi yhtiön vakavaraisuus kuitenkin riitti, emmekä joutuneet hakeutumaan konkurssiin, Lappi muistelee.

Lähes kaksi vuosikymmentä Ekin Muovi ja Lapin myöhemmin perustama teräsfirma RST-Lapit olivat seilanneet leppeässä myötätuulessa.

– Minulle on aina hoettu, lähinnä konsulttien toimesta, että karsi rönsyjä ja keskity pääbisnekseen. Onneksi olen pitänyt pääni. Monipuolinen tuotekokonaisuus pelasti meidät tässä tilanteessa.

Jaguarin keulakoriste.
Petri Vironen / Yle

Ilman sopimuksia, työnjohtoa ja budjetteja

Jonkun mielestä Erkki Lappia voisi pitää yrityselämän kauhukakarana tai toisinajattelijana. Yrittäjien MBA-tutkinnon suorittanut Lappi on painellut yli 30 vuotta kestäneen yrittäjä-taipaleensa tekemättä ensimmäistäkään budjettia.

– Tiedän, että jotkut elävät hyvinkin tarkasti budjetin mukaan. Minä en ole tehnyt ensimmäistäkään, enkä tee. On minulla tosin jonkunlainen hahmotelma päässäni.

Minun mottoni on rehellisyys ja kova työ. Sen opin kotoani

Erkki Lappi

Se on melko paljon sanottu yrittäjältä, joka pyörittää lähes neljän miljoonan euron liikevaihtoa. Toinen asia, jota Lappi kaihtaa on niinkin yksinkertainen asia kuin kirjallinen sopimus, jota pidetään perusasiana liiketoiminnassa.

– Kovasti ne pankissa ovat pyytäneet kirjallisia sopimuksia nähdäkseen. Sopimus kahlitsee ja sitoo liiaksi meidät pitkiksi ajoiksi. Teemme sen minkä lupaamme. Minun mottoni on rehellisyys ja kova työ. Sen opin kotoani.

Kysymys sukupolvenvaihdoksesta vetää miehen hieman mietteliääksi. Muuten niin puhelias savolaismies pysähtyy hetkeksi.

– On me omistusta siirretty. Ja onhan Tatjaana muovi- ja Petri teräspuolen toimitusjohtaja, Lappi sanoo katse ja ajatus hieman harhaillen.

Yrityksen perustaja toimii yritysten tuotekehitysjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Omistusta on tarkoitus siirtää lisää kun ajat hieman paranevat. Perustajalla on edelleen, takaiskujenkin jälkeen vankka usko yrityksen tulevaisuuteen.

– Uskon, että 5-10 vuoden päästää tällä tontilla voi olla 50-100 työntekijää.

Hiljattain 66 vuotta täyttäneen Lapin katse viivähtää tulevaisuudessa vain hetken. Ajatus siirtyy silmänräpäyksessä ongelmiin, joihin löytyy ratkaisuja erilaisista muoviraaka-aineista.

– Ei minulla ole dollarin kuvat koskaan silmissä vilkkuneet, eikä raha itsessään motivoi. Nautin siitä, että saadaan asiakkaalle toimiva ratkaisu.

Erkki, Petri, Werneri, Tatjaana ja Pirkko Lappi. Mukana myös Jekku-koira.
Erkki, Petri, Werneri, Tatjaana ja Pirkko Lappi. Mukana myös Jekku-koira.Yle

Perhe asuu, tekee töitä ja lomailee yhdessä

Lapin perheessä kolme sukupolvea elää sulassa sovussa. Perhe tuli suurelle yleisölle tutuksi TV1:n ohjelmasarjassa "Pelastetaan duunit". Kuusiosainen sarja keräsi parhaimmillaan 600 000 katsojaa. Lappien kohdalla teemana oli sukupolvenvaihdos.

Vuoden 2013 toteutettiin sukupolvenvaihdoksen ensimmäinen vaihe. Samassa yhteydessä tytär Tatjaana ja vävy Petri Lappi astuivat toimitusjohtajan pesteihin.

Lapin perhettä ei aivan syyttä kutsuta “Kiljusen herraväeksi”, jossa roolit sekoittuvat tilanteen mukaan. Koko perhe - Erkki, Pirkko, tytär Tatjaana ja vävy Petri - tekee töitä saman katon alla, asuu tiiviisti lähes tehdasalueen takapihalla viereisillä tonteilla.

Aika usein osumme silti samoille camping-alueille

Erkki Lappi

10-vuotias Werneri tulee koulun jälkeen tehtaalle "iltapäiväkerhoon". Perheen yhteinen kesäpaikka on Heinävedellä.

– Ja olemme viettäneet paljon yhteisiä lomia ajamalla asuntoautolla ympäri Norjaa ja Itämerta, Erkki Lappi korostaa.

Yhteisiin lomiin tuli jokunen vuosi sitten muutos, kun nuori perhe hankki oman asuntoauton.

– Mutta aika usein osumme silti samoille camping-alueille.

Futuro-talo WeeGee-keskuksen pihalla Espoossa.
Yle

Futuro-talo tehdashallin katolle?

Lapin työpäivä on edelleen täynnä vauhtia ja vaihtuvia tilanteita. Kesken virtasalmelaisille tarjottavan loppiaiskonsertin suunnittelun puhelin pirahtaa.

Soitto tulee yllättäen Tanskasta. Lapilta kysellään kiinnostusta ja kykyä rakentaa Futuro-talo. Ellipsinmuotoinen Futuro on suomalaisen arkkitehdin Matti Suurosen 1960-luvun lopulla suunnittelema luomus, joka nousi aikoinaan maailmanmaineeseen.

Ekin Muovi on entisöinyt tähän mennessä kolme Futuro-taloa – Itävallassa, Turkissa ja yhden Espoon WeeGee-keskukseen.

– Ne olivat aivan huikeita kokemuksia kaikki kolme. Erkki Lappi uskoo, että Virtasalmella tullaan rakentamaan vielä täysin uusia, halkaisialtaan 8-metrisiä Futuro-taloja.

Elämä on kuin suuren taideteoksen maalaamista

Erkki Lappi

Yrityksen hallussa on valmistukseen vaadittavat muotit, jotka pienen kunnostuksen jälkeen olisivat käyttökelpoisia.

– Lahden MM-hiihtoihin kyseltiin minulta Futuroa mäkihyppääjien lämmittelytilaksi, mutta siinä oli liian tiukka aikataulu. Mutta uskon, että teemme vielä uusia Futuroja. En pidä ollenkaan mahdottomana, että tässä meidän hallin katolla on joskus Futuro neuvottelutilana, Lappi maalailee.

Ja palataan vielä hetkeksi Lapin yritysten johtamisfilosofiaan, johon ei kuulu budjetteja, myyntimiehiä eikä työnjohtajia.

– Ajattelen niin, että elämä on kuin suuren taideteoksen maalaamista. Omassa taulussani on paljon värejä.