Suomen talouden huippuvuotta varjostaa nuorten miesten työttömyys – Suomen Pankin Liikanen: ”Heille hyvin synkkä näkymä”

1980-luvun alun jälkeen syntyneiden miesten työllisyysaste on noin 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 60- ja 70-lukujen vaihteessa syntyneiden.

talouskasvu
Suomen Pankki.
Henrietta Hassinen / Yle

Suomen Pankin mukaan Suomessa eletään nyt talouden huippuvuotta (siirryt toiseen palveluun). Talouskasvu yltää tänä vuonna 3,1 prosenttiin ja jatkuu ensi vuonna vain hieman hitaampana, 2,5 prosentissa.

– Suomen talous kasvaa paremmin kuin kymmeneen vuoteen. Se on laaja-alaista, vienti vetää, investoinnit ovat hyvässä vauhdissa ja kulutus kasvaa. Mutta pitää muistaa, että tässä oli monta vaisua vuotta ja ponnistetaan alhaalta, Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikanen toteaa.

Erkki Liikanen
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kävi läpi viimeaikaisia Suomen talouden suuria kysymyksiä ja rahapolitiikan tilannetta Suomen Pankin mediatilaisuudessa Helsingissä 18. joulukuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kansalaisten ostovoima paranee, kun palkat kasvavat ensi vuonna hieman eivätkä kuluttajahinnat juuri nouse. Työssä käyvien asiat näyttävät olevan hyvällä tolalla.

Suomen talous kasvaa paremmin kuin kymmeneen vuoteen.

Erkki Liikanen, Suomen Pankin pääjohtaja

Hyvän talousvireen ylle luo varjonsa kuitenkin se, että työllisyys elpyy hitaasti. Esimerkiksi teollisuudessa työllisyys ei ole juuri kohentunut noususuhdanteesta huolimatta. Myös kaupan alalla työllisyyskehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Työttömyydestä näyttääkin tulleen valtaosaltaan rakenteellista eli elinkeinoelämän muutoksesta johtuvaa.

Työpaikat, joihin ei löydy hakijoita

Yksi ongelma on muun muassa se, etteivät työpaikat ja työttömät työnhakijat kohtaa. Talouden rakennemuutoksen myötä uudet työpaikat syntyvät osittain eri aloille ja alueille kuin mistä niitä on hävinnyt. Työnhakijoilta ei välttämättä löydy tarvittavia taitoja avoinna oleviin töihin.

– Yhä useammat yritykset ilmoittavat ongelmakseen sen, että työvoima asettaa rajoituksensa. Auki oleviin työpaikkoihin ei ole hakijoita, Liikanen sanoo.

Todennäköisyys, että työtön saa töitä, on pitkällä aikavälillä heikentynyt. Vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen työttömyysjaksot ovat pitkittyneet, eikä pelkkä talouskasvu enää riitä auttamaan työttömien työnsaantia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Liikaselta löytyy ongelmaan yksi lääke ylitse muiden.

– Päälääke on koulutus. Mitä enemmän on koulutusta, niin sitä helpommin sijoitutaan työmarkkinoille. Ja tietysti pitää olla myös halukkuutta hakea työelämään. Jonkun verran joudutaan varmasti myös alueellisesti liikkumaan paikkakunnalta toiselle.

Nuorten miesten työttömyys huolettaa

Erityiseksi huolenaiheeksi Liikanen nostaa nuoret työttömät miehet. 1980-luvun alun jälkeen syntyneiden miesten työllisyysaste on arviolta noin 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 60- ja 70-lukujen vaihteessa syntyneiden miesten.

– Se on heille hyvin synkkä näkymä. Tästä tulee rakenteellista työttömyyttä, jos ei mitään tehdä. Nyt tarvitaan sekä julkisen vallan toimenpiteitä, työvoimapolitiikkaa että yritysten ja kansalaisjärjestöjen toimia, joilla autetaan näiden ihmisten siirtymistä työelämän piiriin, Liikanen toteaa.

Suomen Pankin uuden työmarkkinavirtoihin perustuvan rakennetyöttömyysmittarin (siirryt toiseen palveluun)mukaan työttömyys on Suomessa jo nyt lähellä rakenteellisen työttömyyden tasoa. Työttömyyden ei siis voida odottaa vähenevän lähivuosina kovinkaan nopeasti. Liikanen kaipaa aktiivista työvoimapolitiikkaa, jolla tartuttaisiin ongelmaan.

– Nyt kun työvoimalle on tarvetta, niin työvoimapolitiikkaa aktivoimalla, ja hakemalla keinoja harjoittelupaikkojen, oppisopimusten ja muiden kautta, nuoret ihmiset pääsisivät työelämään kiinni. Tällä olisi todella myönteinen vaikutus paitsi nuorille myös koko kansantaloudelle.

Lisää aiheesta:

Suomen Pankki: Nuorempien ikäluokkien velkataakka on jatkuvasti kasvanut – pystyvät säästämään lähinnä lyhentämällä asuntolainaa