KRP nitistämään valepoliisi-ilmiötä – "Halveksittavaa ja raukkamaista rikollisuutta"

Vanhusten huijaaminen virkavallaksi tekeytyneenä on KRP:n mukaan äärimmäisen vakava ilmiö. Poliisi muistuttaa tarrakampanjalla, että pankkikortti- ja verkkopankkitunnuksia ei pidä antaa kenellekään.

Valepoliisi
Verkkopankin tunnuslukukortti näppäimistön päällä.
Yle

Valepoliisit ovat saaneet Keskusrikospoliisin kintereilleen. Rikollinen toiminta on kasvanut laajaksi valtakunnalliseksi ilmiöksi, tapauksia on kuluneen vuoden aikana kirjattu lähes tuhat.

– KRP:n rooli on kerätä ja analysoida valtakunnallisesti tietoa eri poliisilaitoksilta sekä saattaa sitä tehokkaasti rikostorjuntaa tekevien käyttöön. Tärkeää on myös, että pyritään sarjoittamaan tekoja ja ehkäisemään päällekkäistä työtä eri poliisilaitoksilla, sanoo rikosylikomisario Kai Käkelä Keskurikospoliisista.

Ilmiö on äärimmäisen vakavasti otettava ja syytä nitistää.

Kai Käkelä

Pitkään jatkunutta ja miljoonaluokan rikoshyödyn tuottanutta toimintaa tutkitaan järjestäytyneenä rikollisuutena.

– Tutkinnassa on tullut tietoa, että tekijöitä on useita ja yhtä tekoa on ollut tekemässä useitakin henkilöitä, joilla on erilaisia rooleja. Rikoksella saatu hyöty on mittavaa, ja siksi voidaan sanoa, että tämä on jollain tavalla järjestäytynyttä. Tämän hetkisen tiedon mukaan asialla olisi pääasiassa kotimaisia tekijöitä, toteaa Käkelä.

Häpeily ei auta uhria eikä tutkintaa

Keskusrikospoliisin näkökulmasta petosten tehtailu virkavallan valeasussa on vakava ilmiö.

– Ilmiö on äärimmäisen vakavasti otettava, ja se on syytä nitistää. Teot ovat petoksia, jotka kohdistuvat vanhuksiin, ja juuri heillä on yleisesti ottaen suuri luottamus poliiseihin ja viranomaisiin. Uhreilla on ehkä ollut myös heikentynyt kyky tunnistaa petollista toimintaa.

– Mielestäni tämä on halveksittavaa ja raukkamaista rikollisuutta, sanoo rikosylikomisario Kai Käkelä Keskusrikospoliisista.

Tutkinnan kannalta on tärkeää ilmoittaa viranomaisille myös yritykseksi jääneistä valepoliisin yhteydenotoista. Jos on erehtynyt antamaan pankkikortti- tai verkkopankkitietonsa ulkopuolisille, asiasta ei saa vaieta.

– Missään tapauksessa ei tarvitse häpeillä. Tiedossa on, että tekijät ovat toiminnassaan röyhkeitä ja taitavia esiintymään viranomaisina, sanoo Käkelä.

Tarrakampanjalla huijareita vastaan

Poliisi iskee valepoliisi-ilmiötä vastaan kampanjalla, jonka avulla tietoa valepoliisin toimintatavoista yritetään tuoda ikäihmisten tietoon. Mukana ovat finanssiala sekä vanhus- ja eläkeläisjärjestöt.

Valepoliiseja vastaan käynnistetään vanhuksille suunnattu tarrakampanja.
Poliisihallitus

Kampanjamateriaalina käytetään muun muassa ikäihmisille jaettavia informatiivisia tarroja. Niiden avulla muistutetaan, ettei poliisi tai pankki koskaan kysele pankkitunnuksia.

– Poliisi, pankki eikä muutkaan viranomaiset tällaisia tunnuksia kysele. Kyllä se on aina rikollinen, joka kyselee, painottaa Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Teijo Ristola.

Joissakin tapauksissa jopa elinikäiset säästöt ovat joutuneet rikollisten käsiin.

Teijo Ristola

Tarrakampanjoinnin tavoitteena on valaista ja ennaltaehkäistä. Ristola tietää, että aina ei tiedotus tavoita kaikkia ja hän toivoo myös perheenjäsenten muistuttavan siitä, että poliisille ei pidä koskaan antaa pankkitietoja.

– Nyt pitää saada tämä viesti selväksi kaikille.

Aseena suomalaisten luottamus virkavaltaan

Valepoliisi-ilmiön ydin on huijata pankkikortti- ja verkkopankkitunnuksia. Huijarit käyttävät hyväkseen suomalaisten luottamusta virkavaltaa kohtaan. Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Teijo Ristola tietää, että huijaukset kohdistuvat useimmiten ikäihmisiin.

– Kyllä se on ongelma. Se on ongelma siksi, että se kohdistuu ikäänkuin vähän heikommassa asemassa oleviin tai suojattomammassa asemassa oleviin henkilöihin. Paljon se on kohdistunut vanhuksiin, jotka luottavat viranomaisiin, luottavat poliisiin. Tätä rikolliset sitten käyttävät hyväkseen. Se on kovin ikävä asia.

Teijo Ristola seisoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen edessä.
Apulaispoliisipäällikkö Teijo Ristola.Adrian Perera / Yle

Kuluvana vuonna valepoliisien rikosvahingot ovat lähes miljoona euroa. Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella tapauksia on ollut 60–80. Suurin osa on onneksi jäänyt yritysasteelle. Kymmenkunta kertaa on onnistuttu, ja taloudelliset tappiot ovat noin 100 000 euroa.

– Joissakin tapauksissa jopa elinikäiset säästöt ovat joutuneet rikollisten käsiin.

Tekijöitä on paljon ja laajalla alueella. Ristola kuvaa, että ilmiö on kasvanut kuin pullataikina. Vaikka osa tekijöistä on saatu kiinni, välillä niin tekijät kuin rahat onnistuvat katoamaan.

– Räikeimmissä tapauksissa rahat siirtyvät jo meneillään olevan huijauspuhelun aikana. Ja se raha näissä tapauksissa siirtyy lähes aina teille tietämättömille, Ristola tietää.