Heinäsirkat valtasivat myös maahanmuuttajien yrittäjäkurssin – tietoa tarvitaan suomalaisesta byrokratiasta

Maahanmuuttajien yritysideoita kehitellään yhteisissä tapaamisissa.

yrittäjyys
Liban Abdi esittelee kasvattamiaan heinäsirkkoja projektipäällikkö Anna Pikalalle.
Liban Abdi esittelee kasvattamiaan heinäsirkkoja projektipäällikkö Anna Pikalalle.Minna Rosvall / Yle

TurkuLiban Abdi saapuu maahanmuuttajille tarkoitetulle yrittäjäkurssille. Tällä kertaa hän on ottanut mukaan heinäsirkkoja. Sirkkojen kasvattaminen ravinnoksi on hänen yritysideansa. Hän on jo kokeillut kasvatusta kotona.

Pitää huolehtia, että sirkat voivat hyvin ja niitä voi syödä.

Liban Abdi

– Heinäsirkat edustavat muutosta. Planeettamme ei pysty pitämään yllä lihantuotantoa nykyisellä tasolla. Meidän on löydettävä uusia ratkaisuja, Liban Abdi pohtii.

Heinäsirkkoja
HeinäsirkkojaMinna Rosvall / Yle

Yrittäjäksi haaveileva Abdi tietää jo, että sirkkojen rehu täytyy olla Eviran hyväksymää ja muutenkin toimintaa valvotaan tarkasti.

– Ehkä tärkeintä kasvattamisessa on hygienia. Pitää huolehtia, että sirkat voivat hyvin ja niitä voi syödä.

Sirkat tapetaan pakastamalla, kun ne ovat horroksessa – yrittäjän mielestä kivuttomasti. Sitäkin on mietitty.

– Hehän ovat ihan syvässä unessa. Voisin kuvitella, että ei tässä sirkoille mitään kipua tai haittaa tule.

Byrokratiasta tarvitaan tietoa

Baana-hankkeen ja Nuori yrittäjyys -yhdistyksen yhteisellä kurssilla annetaan tärkeitä perustietoja yrityksen perustamiseen. Baana-hankkeen projektipäällikkö Anna Pikala kertoo, että suomalainen lainsäädäntö tuntuu monesta mutkikkaalta.

Täällä opin ja sitten katsotaan, tuleeko minusta yrittäjää.

Margit Varik

– Yksi kurssilaisista sanoi, että hän voi kotimaassaan laittaa pöydän talon eteen, siihen hedelmiä ja alkaa myydä. Suomessa ei voisi koskaan tehdä niin, kertoo Pikala.

Toinen, jo pitkälle kehitetty tuote on Margit Varikin kehittämä heijastinasuste. Valmiita hihoihin laitettavia tekstiilejä on jo valmiina. Varik muistuttaa, että heijastin on helpoin hengenpelastaja.

– Totta kai yrittäjyyteen liittyy vaikeita asioita. Täällä opin niitä, ja sitten katsotaan, tuleeko minusta yrittäjää, pohtii Margit Varik.

Margit Varikin yritysidea liittyy heijastaviin tekstiileihin.
Margit Varikin yritysidea liittyy heijastaviin tekstiileihin.Minna Rosvall / Yle

Margit Varik aikoo perustaa yrityksen kesällä ja saada tuotteita valmiiksi jo seuraavaksi talveksi.

Tärkeintä on, että he omaksuisivat yrittäjämäisen ajattelutavan.

Anna Pikala

– Ensin tarvitsen rahaa. Toiseksi tarvitsen ihmisiä, jotka auttavat minua. Tuotteita voi tilata alihankkijoilta, Margit Varik suunnittelee.

Ketään ei jätetä yksin kurssin jälkeen

Mukana maahanmuuttajille tarkoitetulla kurssilla on 17 osallistujaa. Kurssi kestää tammikuun loppuun saakka. Tulijoita kurssille olisi ollut enemmän kuin järjestäjät pystyivät ottamaan vastaan.

Kurssin vetäjät halusivat varmistua, että he pystyvät kehittämään jokaisen liikeideaa eteenpäin.

– Heitä ei jätetä yksin. Tärkeintä on, että he omaksuisivat yrittäjämäisen ajattelutavan. Se auttaa myös työnhaussa Suomessa, Anna Pikala kertoo.

Kurssin jälkeen uusia yrittäjiä ohjataan joko yrityspalvelupiste Potkuriin perustamaan yritystä tai osuuskuntaan.

– Melkein kaikilla oli idea valmiina. Pohdimme, onko ensimmäinen idea hyvä ja saako siihen rakastua. Joka kerta ideoita kehitetään eteenpäin, kertoo Anna Pikala.

Baana (siirryt toiseen palveluun) on syyskuussa 2016 käynnistynyt kolmivuotinen maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa edistävä ESR-hanke, jonka päätoteuttajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak). Lisäksi Baanaa ovat tekemässä henkilöstövuokrausyritys Citywork Turku Oy, Turun kaupunki ja paljon yhteistyökumppaneita.