Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja tietovuotojutusta: Seisomme jutun takana, jatkojuttujen julkaisemista on lykätty

Kaius Niemi kommentoi Helsingin Sanomien kohun aiheuttanutta tietovuotojuttua Ylen A-studiossa.

Helsingin Sanomat
Kaius Niemi
Kaius Niemi A-studion vieraana.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoi maanantaina Ylen A-studiossa, että lehti seisoo kohua aiheuttaneen tietovuotojutun takana.

– On ollut yllättävää, kuinka viranomainen on reagoinut tähän [juttuun], mutta seisomme jutun takana, Niemi sanoi.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin, jossa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja. Keskusrikospoliisi tutkii tapausta turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Tapauksella on arvioitu olevan vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin. Jutussa on epäiltynä rikoksesta ainakin Helsingin Sanomien henkilöstöä.

Kun Niemeltä kysyttiin, pelottaako jutun julkaisusta seuraava mahdollinen rangaistus, totesi hän siihen, että "kyllä tämä on hyvin vakavasti otettava".

– Kyllä se tietenkin huolettaa, mutta lähdemme siitä, että oikeus tekee päätöksen aikanaan ja sitten näemme mitä siitä tulee, mutta lähtökohtaisesti katsomme, että emme ole mitään lakia rikkoneet.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, koska tiedustelulakia ollaan uudistamassa. Lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän kuitenkin myönsi, että Helsingin Sanomat olisi voinut selittää yleisölle paremmin syyt, miksi juttu tehtiin.

– Mutta jutussa esitetyt tiedot ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa.

Niemen mukaan Sanoman hallitus arvioi, voiko hän jatkaa lehden vastaavana päätoimittajana. Sanoman hallitus kertoi sunnuntaina (siirryt toiseen palveluun) pyytäneensä Niemeltä selvityksen uutisoinnin journalistisesta prosessista.

– Toistaiseksi luottamus on olemassa, Niemi sanoi.

Helsingin Sanomat lupasi lauantaina, että se julkaisee samasta aiheesta jatkojuttuja, joista ensimmäisen piti tulla julki sunnuntaina. Jatkojuttuja ei ole kuitenkaan julkaistu. Miksi?

– Olemme ottaneet aikalisän. Harkitsemme tarkasti seuraavien juttujen julkaisun. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö jatkojuttuja tulisi. Meidän tehtävänä on käsitellä aihetta jatkossakin, Niemi vastasi.

Vastaavan päätoimittajan mukaan mikään toimituksen ulkopuolinen taho ei ole vaikuttanut siihen, että aihetta käsitteleviä jatkojuttuja ei ole vielä julkaistu.

Taustalla tarkka journalistinen harkinta

Niemi sanoi, että uutisen julkaisemiseen liittyvässä journalistisessa prosessissa oli hyvin tarkka harkinta, joka kattoi myös sen, miten Helsingin Sanomat arvioi lähteitä ja heidän mahdollisia taustavaikuttimiaan.

– Siinä osassa tätä prosessia olemme tehneet erittäin huolellista työtä ja ymmärtäneet tällaisen riskiarvion merkityksen sen pohjalta mitä olemme julkaisseet. Tässä kohdin huolta ei kannata kantaa, Niemi vakuutti.

Hän painotti, että lehti on tehnyt yleisluontoisen katsauksen Viestikoekeskuksen toimintaan. Niemi sanoi, että he eivät ole esittäneet operatiivisluonteisia tietoja, joilla olisi suoraa kytköstä tämän hetkiseen toimintaan.

Niemen mukaan Helsingin Sanomien haltuunsa saamat salaiset tiedot on suojattu siten, että ulkopuoliset tahot eivät pääse tietoihin käsiksi. Hän totesi, että tämä prosessi on kunnossa.

Niemi arvioi, että mielikuvat lehden hallussa olevista tiedoista saattavat olla liiankin korkealentoisia.

– On ollut käsityksiä, että meillä olisi jonkunlaisia valtavia tietomassoja. Näin ei ole. Siinä mielessä tässä kohdin on toimittu vastuullisesti ja asiakirjojen tai ylipäätään tietojen muualle valumisesta ei ole huolta.

Niemen mukaan jutussa oli yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, jonka vuoksi salaisten asioiden julkaisu oli perusteltua. Hän perusteli jutun julkaisua uudella tuloillaan olevalla tiedustelulainsäädännöllä.

Niemi arvioi, että suomalaisessa yleisössä, jopa poliitikoissa, on hyvin vähän henkilöitä, jotka tuntevat sotilastiedustelua. Hän totesi, että monet tietovuodot voivat johtaa johonkin positiviseen lopputulokseen.

– Tarjoamalla tietoa lukijoille esimerkiksi tiedustelun eri osa-alueista laajennamme perspektiiviä ymmärtää tiedustelun osa-alueita ja tätä uutta lainsäädäntöä. Se on ollut se lähtökohtainen tarkoitus, ei vahingoittamistarkoitus, joka tässä ehkä turhaankin korostuu.

Vastaavan päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat ottaa kuitenkin vakavasti kritiikin, jota jutun julkaiseminen on aiheuttanut.