Top secret – Suomessa on hyvin tarkkaan rajattu joukko ihmisiä, jotka saavat nähtäväkseen Helsingin Sanomille vuodetun kaltaista huippusalaista tietoa

Salaisimpien tietojen käsittelyä sitovat tiukat määräykset. "Ei niitä sähköpostilla lähetetä, vaan ne kulkevat ihmiseltä toiselle", sanoo asiantuntija.

tietovuoto
HS sai haltuunsa salaiseksi luokiteltua asiakirja-aineistoa, joista paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta.
Helsingin Sanomat kirjoitti Viestikoekeskuksen toiminnasta viikonloppuna.Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Helsingin Sanomat käytti Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleessä jutussaan Puolustusvoimien salaiseksi luokittelemia asiakirjoja.

Toimittajat käsittelevät usein jutuissaan tietoja, joita eri tahot heille vuotavat. HS:n jutusta teki poikkeuksellisen se, että siinä kerrottiin korkean turvaluokituksen leimalla varustettuja tietoja. Artikkelissa oli kuvia asiakirjoista, jotka oli määritelty erittäin salaiseksi tai salaiseksi.

Tällaisiin asiakirjoihin on tavallisesti pääsy hyvin rajatulla ja tarkkaan tunnetulla joukolla. Voidaan puhua esimerkiksi kymmenistä ihmisistä, sanoo julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) pääsihteeri Kimmo Rousku.

Valtiovarainministeriön alainen VAHTI koordinoi Suomessa julkisen hallinnon digitaalisen ja tietoturvallisuuden kehittämistä.

Arvokkain tieto ei ole avoimessa verkossa

Rouskun mukaan kahden korkeimman turvaluokituksen dokumentteja käsittelevät yleensä turvallisuusviranomaiset ja ministeriöiden virkamiehet, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä vuoksi. Mitä korkeampi turvaluokitus, sitä harvemmalla on oikeus tutustua asiakirjaan.

– Jokainen henkilö, joka tietoja käsittelee, pitää olla selvillä ja kirjata ylös, Rousku sanoo.

Myös tietojen käsittelyä sitovat tiukat määräykset. Korkean profiilin asiakirjoja ei saa esimerkiksi tallettaa, käsitellä ja lähettää avoimessa tietoverkossa.

– Ei niitä sähköpostilla lähetetä, vaan ne kulkevat ihmiseltä toiselle.

Grafiikka salassapidon leimoista.
Yle Uutisgrafiikka

Asiantuntijat pitävät vuotoa poikkeuksellisena Suomen oloissa. Presidentti Sauli Niinistö totesi viikonloppuna lausunnossaan, että "Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita".

Suomessa korkein hallinto-oikeus linjasi jo vuosikymmen sitten, että Viestikoelaitoksen toiminnasta ei tarvitse antaa julkisuuteen mitään tietoja, koska ne voisivat vaarantaa laitoksen työntekijöiden ja valtion turvallisuuden.

Asiakirjoja salaisiksi valtion turvallisuuden nojalla

Viranomaisten asiakirjat ovat pääsääntöisesti Suomessa julkisia, mutta niitä myös salataan eri syistä. Julkisuuslaissa listataan yli 30 salassa pidettävää asiakirjatyyppiä. Salainen tieto jakautuu turvaluokiteltavaan ja muuhun salassa pidettävään tietoon.

Turvaluokiteltavaa tietoa ovat pääsääntöisesti muun muassa sotilastiedustelun, poliisin, suojelupoliisin, rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien toimintaan liittyvät asiakirjat, joiden julkaiseminen voisi vahingoittaa maanpuolustuksen etua, yleistä järjestystä tai valtion turvallisuutta.

Kimmo Rouskun mukaan HS:n artikkelissaan julkaisemat tiedot vaikuttavat kuuluvan mitä ilmeisimmin turvaluokiteltavaan tietoon.

Muuta salassa pidettävä tietoa ovat esimerkiksi tietyt henkilötiedot sekä liike- ja ammattisalaisuudet.

Salaista ja erittäin salaista tietoa

Salassa pidettävän tiedon suojaamisesta ja käsittelystä viranomaisten välillä määrätään erikseen tietoturva-asetuksella, jonka mukaan asiakirjoja voidaan suojata neliasteisella portaikolla. Mitä korkeampi luokittelu, sitä tärkeämpi asiakirja on kyseessä. Turvaluokituspäätöksen tekee yleensä asiakirjan allekirjoittaja.

Turvaluokiteltavaa tietoa arvioidaan tiukemmin kriteerein kuin muuta salassa pidettävää tietoa, koska ensimmäinen liittyy kansalliseen turvallisuuteen.

Merkittävimmät asiakirjat saavat merkinnän “erittäin salainen” tai “salainen”. Asetuksessa arvioidaan tällaisten tietojen päätymisen vääriin käsiin ehkä aiheuttavan erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa “yleiselle edulle”.

– Tämä tarkoittaa silloin kansallista turvallisuutta, Rousku sanoo.

Suojaustason kolmanteen lokeroon kuuluvat asiakirjat saavat merkinnän “luottamuksellinen”, kun taas alimman tason dokumentit kuuluvat kategoriaan “käyttö rajoitettu”. Tällaisten tietojen paljastuminen voisi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi yksittäisille henkilöille.

Kolmos- ja varsinkin neloskategorian tietoja voidaan käsitellä vapaammin kuin erittäin salaisia tietoja. Tietojen käyttöä ei valvota niin tarkkaan, ja käyttäjiä voi olla jopa satoja.

Suomen neliportainen asteikko on kansainvälisesti yhteensopiva, samanlainen malli on käytössä ainakin EU:ssa ja sotilasliitto Natossa. Englanniksi korkein suojataso on “ top secret”.