yle.fi-etusivu

14 000 ihmistä vastustaa ahmojen metsästämistä – poronhoitajat pelkäävät elinkeinonsa puolesta

Erittäin uhanalaiseksi luokitellun ahman metsästystä poikkeusluvilla pohditaan parhaillaan ministeriössä.

petoeläimet
Ahma hangen päällä.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää ahmojen metsästyksen sallimista poikkeusluvilla. Pyrkimyksenä on hillitä porovahinkoja. WWF Suomi vastustaa erittäin uhanalaiseksi määritellyn lajin metsästystä. Haastattelussa WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sekä Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Kuva: Tuomo Karsikas, Kannus.

Ahmojen metsästyksen salliminen herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

Poronhoitajat ovat sitä mieltä, että ahmojen metsästäminen pitäisi tietyissä tapauksissa sallia. Luonnon- ja eläintensuojelujärjestöt puolestaan näkevät, että ahmoja ei saisi metsästää.

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan ahman metsästystä poikkeusluvilla ensi keväälle. Alkuvuonna ahmojen poikkeuslupia myönnettiin kahdeksan – ensimmäistä kertaa 35 vuoteen.

Ahman on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi Suomessa. Ahmakanta on noin 220–250 yksilöä. Näistä yksilöistä poronhoitoalueella elää noin sata.

Isot korvaukset johtaneet väärinkäytöksiin

Poikkeusluvilla metsästämistä on perusteltu porovahinkojen vähentämisellä. WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen kertoo Ylen Aamu-tv:n haastattelussa, että ahma tappaa suurpedoista eniten poroja.

Viime vuonna maa- ja metsätalousministeriöön ilmoitettiin noin 2 800 ahman tappamaa poroa. Porovahinkoja ministeriö maksoi 6,4 miljoonaa euroa.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mukaan ahmavahingot ovat kasvaneet 2000-luvun aikana.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina (siirryt toiseen palveluun), että porovahingoista saatavat suuret korvaukset ovat johtaneet niiden väärinkäyttöön. Ollila myöntää, että yksittäisiä väärintekoja on varmasti ollut.

– Koskaan ei voi sanoa, että kaikki ihmiset toimivat niin kuin oikein on. Mittavaa väärinkäyttöä tähän ei sisälly, Ollila sanoo.

Porosta saa teuraana noin 500 euroa, mutta pedon tappamasta eläimestä voi saada jopa 2 700 euron korvauksen.

Reviiripohjainen korvausjärjestelmä voisi helpottaa poronhoitajien ahdinkoa

Luonnonsuojelujärjestö WWF keräsi yhdessä muiden järjestöjen kanssa reilussa viikossa yli 14 000 suomalaisen allekirjoituksen vetoomukseensa. Se vastustaa ahmojen poikkeuslupametsästystä.

– Ahmojen metsästys selvästi puhuttelee ihmisiä, Tolvanen sanoo.

Vetoomus luovutettiin perjantaina maa- ja metsätalousministeriöön.

Paliskuntain yhdistyksen Anne Ollilan mukaan tilanteisiin, joissa ahma alkaa tehdä kohtuutonta vahinkoa, pitäisi pystyä puuttumaan. Ollila sanoo, että vuodesta toiseen kertyvät vahingot tuhoavat poroelinkeinon.

– Elävä eläin muuttuu kuolleeksi rahaksi, joka ei enää seuraavana kesänä vasoja tee, kertoo Ollila.

WWF esittää omaksi ratkaisukseen poronhoitajien huoleen reviiripohjaista korvausjärjestelmää, jossa paliskunta saisi korvauksen sen mukaan, paljonko ahmoja sen alueella lisääntyy ja elää.

Vastaava järjestelmä on käytössä jo maakotkalla.

Lue myös:

Poroja on kuollut ahmojen hampaisiin lähes entiseen tapaan, vaikka petoja vähennettiin poikkeusluvalla

Pedosta tuli linssilude – Tuomo on kuvannut ahmaa jopa kahden metrin etäisyydeltä