Millainen on kaupunkisi tavallinen ihminen? Tulevaisuuden kärkipoliitikoiksi povatut kuntapäättäjät kertovat

Anni Puntilan mielestä maalta kaupunkiin muuttoa ei pidä jarruttaa Hämeenlinnassa. Derya Özgün ei kumarruttaisi Riihimäkeä etelän kaupunkeja kohti. Nuorista valtuutetuista povataan tulevaisuuden kärkipoliitikkoja.

kuntapolitiikka
Anni Puntila ja Derya Özgün Bodrum kebabissa.
Anni Puntila (vas.) ja Derya Özgün ovat nuoria kokoomuspoliitikkoja. Kuntapäättäjän pallilta on vielä matkaa eduskuntaan, vaikka meriittejä heiltä jo löytyy.Lauri Rautavuori / Yle

Olemme sopineet tapaamisen Riihimäen Bodrum Kebabiin. Derya Özgünilla, 25, on kotikenttäetu, sillä hänen isänsä omistaa ravintolan.

Ravintolapöydän toiselle puolelle istuu Özgünin lisäksi 26-vuotias Anni Puntila. Molemmat ovat kokoomuslaisia kuntapäättäjiä. Özgün istuu Riihimäen valtuustossa, Puntila Hämeenlinnan.

Riihimäkeläinen hymyilee paljon ja nauraa hersyvästi. Puntilan olemus on hillitympi, muttei vakava.

Aloitetaan kevyesti. Puntila on ollut ja Özgün on parhaillaan kokoomuskonkari Timo Heinosen eduskunta-avustaja. Mikä merkitys konkaripoliitikon siiven alla työskentelemisellä on urallenne?

– Kokemus, joka karttuu eduskunnassa, on kullanarvoista kuntapolitiikassa. Sieltä tarttuu oppeja ja verkostoja. Iso kuva selkeytyy, jolloin on helpompi hahmottaa kuntapoliittisen kentän toiminnot, Puntila vastaa.

Myös Özgün korostaa opin ja verkostojen karttumista.

– Eduskuntatyöstä on hyvä tuki kuntapolitiikkaan.

Kumpikaan ei ota kantaa Heinoseen persoonana, jota ehkä toivoin. Tämä oli lämmittelykysymys, eli jatketaan eteenpäin.

Derya Özgün ja Anni Puntila Bodrum kebabissa.
Derya Özgün (kok.) joogaa aina kun ehtii, harvoin hän ehtii. Jooga tuo kuntapäättäjän mukaan hyvää vastapainoa politiikalle.Lauri Rautavuori / Yle

Eduskuntavaalit harkinnassa

Kokoomuslainen Ajatuspaja Linja nosti Puntilan ja Özgünin potentiaalisiksi tulevaisuuden kärkipoliitikoiksi. Marraskuussa julkaistulle listalle pääsi 25 nuorta kuntapäättäjää yli puoluerajojen. Sekä Puntila että Özgün olivat korvamerkinnästä yllättyneitä, mutta otettuja.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat keväällä 2019. Hämeen vaalipiirissä on kolme kovaa kokoomusjyrää: Sanni Grahn-Laasonen, Kalle Jokinen ja tietysti Timo Heinonen. Heiltä äänien kahmiminen on kovan työn takana.

Täytyy realistisesti miettiä, kuinka ison panoksen olisin valmis kampanjan eteen tekemään.

Derya Özgün

– Täytyy realistisesti miettiä, kuinka ison panoksen olisin valmis kampanjan eteen tekemään. Ei sitä kuitenkaan kannata pelätä, koska pelkästä kampanjastakin saa paljon kokemusta, Özgün pohtii.

Puntilakaan ei kovia vastustajia pelkää, mutta ehdolle lähteminen vaatii silti vielä pähkäilyä.

Siinä pitää laittaa vastakkain yksityiselämä ja se, kuinka paljon haluaa politiikalle antaa.

Anni Puntila

– Vaalit ovat usean kuukauden puserrus, joka ei liity vain minuun vaan koko tukitiimiin ja perheeseen. Se on laajempi keskustelu, joka pitää käydä läheisten kanssa. Siinä pitää laittaa vastakkain yksityiselämä ja se, kuinka paljon haluaa politiikalle antaa.

Maakuntavaaleihin Puntila kuitenkin aikoo lähteä, Özgün ei vielä ole varma.

Miten nuoret saadaan kiinnostumaan politiikasta?

Suomen nuoret eivät ole kuntatason politiikasta järin innoissaan. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan he näkevät Suomen tulevaisuuden ankeana.

Derya Özgün toivoo koulujen tarttuvan innottomuuteen etenkin vaalien kynnyksillä.

Lukiossa onkin jo paneeleja vaalien alla, mutta myös yläasteet voisivat avata oviaan.

Derya Özgün

– Puolueita voisi kutsua pitämään ständejä kouluilla. Lukiossa onkin jo paneeleja vaalien alla, mutta myös yläasteet voisivat avata oviaan.

Anni Puntila keskittyisi parempaan viestintään.

– Hämeenlinnan valtuustossa olen nuorin, mikä on valitettavaa. Päätöksentekoa pitäisi tuoda konkreettisesti esiin sellaisissa kanavissa, että nuorten on mahdollisuus siitä kiinnostua.

Kaupungistumista tulisi edistää, etelään ei pidä haikailla

Puntila on lähtöisin Hauholta, joka yhdistettiin vuoden 2009 kuntaliitoksessa osaksi Hämeenlinnaa. Hämeenlinnan väestö valuu maaseudulta kaupunkiin, eikä kuntaliitos ole suuntaa ainakaan muuttanut. Tätä tulee Puntilan mukaan edistää.

– Kaupungistuminen on megatrendi koko Suomessa, eikä sitä pidä Hämeenlinnassa jarruttaa. Se on loputon suo. Trendin kehittymistä pitää edistää niin, että kaupunki kaavoittaa ja rakentaa keskustaan kerrostaloja ja palveluita.

– Hauho on tästä siirtymisestä hyvä esimerkki. Ihmisten halu siirtyä palveluiden perässä kaupunkiin on luonnollista, kuntapoliitikot eivät voi päättää missä ihmiset asuvat. Maaseudulle jää kyllä ihmisiä. En usko, että ne kokonaan autioituvat. Peruspalveluiden tasosta pitää sielläkin pitää huolta, Puntila puhuu.

Kaupungistuminen on megatrendi koko Suomessa, eikä sitä pidä Hämeenlinnassa jarruttaa.

Anni Puntila

Riihimäen keskustan näivettymisestä on keskusteltu jo pitkään. Keskustassa ammottaa tyhjää liiketilaa, vaikka millä mitalla (siirryt toiseen palveluun) (Kauppalehti). Pitäisikö Riihimäen suunnata katsettaan etelään, Hyvinkään ja Helsingin suuntaan?

– Riihimäki on Kanta-Hämeen eteläisin kunta, se on meille vahvuus. En näe Uudenmaan perään menemistä kaupungille positiivisena asiana.

– Riihimäkeä pitäisi markkinoida paremmin. Esimerkiksi matkakeskus seisoo ihan tyhjillään, ja startup-yritykset saisivat sieltä liiketilaa halvalla, läheltä juna-asemaa.

Derya Özgün ja Anni Puntila Bodrum kebabissa.
Anni Puntila (kok.) harrastaa partiota ja käy viikonloppuisin hirvimetsällä.Lauri Rautavuori / Yle

Millainen on kaupunkisi ihminen?

Kysyn tulevaisuuden kansanedustajalupauksilta, millainen on keskiverto hämeenlinnalainen ja riihimäkeläinen.

Molemmat lähestyvät kysymystä omien vaaliteemojensa kautta, aika epäsuorasti. Kuntavaalit käytiin jo viime keväänä, joten kysyn uudestaan:

Derya Özgün, kuvaile tavallinen riihimäkeläinen ihminen.

– Hän tykkää asua pienessä kaupungissa, kuitenkin lähellä isoja kaupunkeja ja hyvien yhteyksien varrella. Hän haluaa itselleen oman tilan. Hän tykkää myös pyöräillä, koska joukkoliikenne ei meillä oikein suju, Özgün nauraa.

Puntila lähestyy vastausta samasta vinkkelistä.

– Hämeenlinnalainen on tavanomainen keskiverto suomalainen. Hän haluaa asua kaupungissa, jossa on mahdollista yhdistää maaseudun edut ja kaupungin hyödyt. Hyvä sijainti pääkaupunkiseutuun nähden on hänelle tärkeää.

Aamu-uninen ja sipsinsyöjä

Millaisia paheita tulevaisuuden potentiaalisilla huippupoliitikoilla on? Viimeinen kysymys yllättää Anni Puntilan.

– Apua. Sanoisin, mitäs nyt sanoisin… Olen aika aamu-uninen. Jos aamuksi ei ole sovittu mitään välttämätöntä tapaamista tai kokousta, venytän aamuani helposti ja otan sen illasta kiinni.

Derya Özgün vastaa nopeammin. Hän ehti miettiä vastaustaan.

– Minulla on huono tapa jättää lämmin ruoka väliin ja syödä pieniä välipaloja. Esimerkiksi sipsin syönti on minulle pahe. Iltaisin olen somessa liian kauan. Yhtäkkiä huomaan, että olen muutaman tunnin selannut Facebookia tai Instagramia.

Nämä paheet tuskin pilaavat valtakunnan poliitikon uran. Löytävätkö Puntila ja Özgün itsensä eduskuntatalon istuntosalin pulpettimerestä tulevaisuudessa, se jää nähtäväksi.