Jäsenmaat pakittivat kehittyneiden biopolttoaineiden EU-tavoitteessa – Tiilikainen: Ei vesitä suomalaisfirmojen investointiaikeita

Eurooppaan tarvitaan ensi vuosikymmenellä kymmeniä uusia jalostamoita uusiutuvien biopolttoaineiden tuottamiseksi, energiaministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) arvioi.

biopolttoaineet
Biopolttoainetehdas Lappeenrannassa.
UPM valmistaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannassa.Markku Repo / UPM

EU-maat haluavat edetä tieliikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöönotossa hitaammin kuin mitä Euroopan komissio on aiemmin esittänyt.

Energiaministerit linjasivat maanantaina Brysselissä, että kehittyneiden biopolttoaineiden tulisi kattaa kolme prosenttia liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2030.

Päätöstä kuitenkin vesittää niin sanottu kaksoislaskenta, jonka myötä todellinen minimitavoite kehittyneille biopolttoaineille on vain 1,5 prosenttia.

Komission alkuperäisessä esityksessä (siirryt toiseen palveluun) tämä tavoite oli 3,6 prosenttia, eikä tuplalaskennan mahdollistamaa porsaanreikää ollut mukana.

Kaiken kaikkiaan teiden ja rautateiden energian kulutuksesta uusiutuvan energian osuuden tulisi olla jäsenmaiden mukaan 14 prosenttia.

Tähän lasketaan perinteiset ruokakasveista valmistetut biopolttoaineet, biokaasu ja esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla tuotettu sähkö.

Neuvotteluita Suomen osalta vetänyt asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) myöntää, että kokonaistavoite olisi voinut olla kunnianhimoisempi.

– Tärkein asia oli kuitenkin Suomelle se, että erillistavoite kehittyneille biopolttoaineille säilyy. Toinen tärkeä tavoite oli se, että ei lähdetä rajoittamaan (kehittyneiden biopolttoaineiden) raaka-ainepohjaa. Perustukset ovat oikeassa asennossa Suomen kannalta, Tiilikainen arvioi Ylelle.

Kehittyneitä biopolttoaineita valmistetaan syötäväksi kelpaamattomista raaka-aineista, kuten metsäteollisuuden hakkuutähteistä tai elintarviketeollisuuden jäterasvoista.

Kimmo Tiilikainen.
Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan uusiutuvan energian direktiivi on edennyt Suomen kannalta hyvään suuntaan.Petteri Paalasmaa / AOP

"Investoinneille hyvä näkymä"

Biopolttoainetavoitetta käsiteltiin osana komission uusiutuvan energian lakipakettia, niin kutsuttua Red 2 -esitystä.

Suomi on toivonut EU:lta tiukkoja tavoitteita liikenteen uusiutuvalle energialle, sillä tämä kasvattaisi merkittävästi suomalaisten biopolttoainejalostajien markkinoita.

Kehittyneitä biopolttoainetta jalostavat Suomessa tällä haavaa Neste, UPM ja St1. Lisäksi kiinalaisomisteinen Kaidi harkitsee biojalostamon rakentamista Kemiin.

Yritykset ovat kertoneet olevansa halukkaita investoimaan biopolttoaineiden tuotantoon, jos vain EU:n uusiutuvan energian lainsäädäntö tukee markkinoiden kehittymistä.

Tiilikaisen mukaan jäsenmaiden pakittaminen biopolttoainetavoitteessa ei vesitä suomalaisyritysten investointiaikeita.

– Eurooppaan tullaan tarvitsemaan useita kymmeniä uusiutuvaa polttonestettä tuottavia laitoksia. Kyllä tämä aika vakaata tulevaisuudennäkymää alalla antaa. Olen kokouksen tuloksiin siltä osin hyvinkin tyytyväinen, Tiilikainen sanoo.

Jalostajat: EU-prosessi vielä kesken

Suomalaiset biopolttoaineiden jalostajat ovat ensikommenttien perusteella varovaisen tyytyväisiä jäsenmaiden linjauksiin. Erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden alatavoite ja laaja raaka-ainepohja keräsivät kiitoksia.

– Päättäjät ovat ymmärtäneet, että biopolttoaineita tullaan tarvitsemaan ensi vuosikymmenelläkin paljon. EU-prosessi on arvaamaton, mutta ihan hyvältä näyttää nyt, kuvailee Nesteen yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen.

Neste valmistaa uusiutuvaa dieseliä Singaporessa, Rotterdamissa ja Porvoossa. Yhtiö pohtii paraikaa lisäinvestointia Singaporen jalostamolle.

Puolestaan sahanpurusta bioetanolia valmistava St1 kaavailee rakentavansa uuden biojalostamon Pietarsaareen. Yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Ahon mukaan valmisteilla oleva EU-lainsäädäntö vaikuttaa keskeisesti investointipäätökseen.

Ahon mukaan jäsenmaiden neuvottelutulos on oikeansuuntainen.

– Tärkeintä tuossa on ennen kaikkea se, että kehittyneille biopolttoaineille on alatavoitteensa. Toki olisimme toivoneet, että siellä olisi ollut sitova alatavoite jo 2021 alkaen, Aho sanoo.

Kaidi ei halunnut kommentoida asiaa ennen kuin lakiesitys on saanut lopullisen muotonsa.

UPM: Kunnianhimoa voisi olla lisää

Metsäyhtiö UPM puolestaan tuottaa puuperäistä uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannassa. UPM on kertonut halukkuudestaan kasvattaa uusiutuvan biopolttoaineen jalostuskapasiteettia.

UPM:n yhteiskuntasuhdejohtajan Stefan Sundmanin mukaan Red 2 -lakiesitys on edennyt hyvään suuntaan, vaikka tavoitteet voisivat olla tiukemmat liikenteen osalta.

UPM:n huomio on kohdistunut yleisen tavoitetason ohella lakiesityksen liitteeseen, jossa komissio on määritellyt kehittyneiden biopolttoaineiden hyväksytyt raaka-aineet.

UPM:n uusiutuvan dieselin raaka-aineena on mäntyöljy, jonka asemasta on ollut kovaa kädenvääntöä metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden välillä ja poliittista kiistaa EU-parlamentissa.

– Myös mäntyöljyn osalta palattiin aikaisempiin linjauksiin, eli mäntyöljy säilyy tähteenä. Mutta prosessihan on sinänsä kesken, muistuttaa Sundman.

Seuraavaksi biopolttoainetavoitteista päättää Euroopan parlamentti tammi-helmikuussa. Sen jälkeen parlamentti ja jäsenmaat sovittelevat kantansa yhteen.

Liikenteen uusiutuvan energian tavoitteet liittyvät EU:n energia- ja ilmastopakettiin, jonka avulla EU yrittää leikata tuntuvasti kasvihuonekaasupäästöjään osana Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.