Nuoret kulkevat matkojen takaa pieneen lukioon, jotta voivat käydä sen ruotsiksi – ja takovat loistotuloksia vuosi toisensa perään

Vain harva Kotka Svenska Samskolan oppilas puhuu äidinkielenään ruotsia.

ruotsin kieli
Mika Pousi
Mika Pousi on matkustanut päivittäin pitkiä matkoja voidakseen käydä ruotsinkielistä koulua.Juulia Tillaeus / Yle

Tienvarressa seisova harmaa betonimöhkäle näyttää tavalliselta, hiukan väljähtyneeltä virastorakennukselta. Satunnainen ohikulkija ei mitenkään voi arvata, että sen sisällä takoo tulosta yksi Suomen parhaista lukioista.

Talon sisäpihalla 18-vuotias Mika Pousi avaa Kotka Svenska Samskolan oven. Hän on herännyt jo pari tuntia sitten kotonaan 40 kilometrin päässä Kouvolan Sippolassa. Suoraa bussiyhteyttä Sippolasta Kotkaan ei ole, joten Pousi on kulkenut koulumatkansa autokyydillä.

– Ei pitkiä matkoja enää edes huomaa, niihin on jo tottunut. Joskus väsyttää, mutta pitää vain miettiä, miten ajan jakaa, Pousi toteaa.

Ruotsinkieliseen alakouluun Kuusankoskelle matka oli vielä pidempi. Kyydit ovat kuitenkin järjestyneet helposti, sillä Pousin äiti on ollut töissä useammassa koulussa, jota poika on käynyt. Tälläkin hetkellä äiti työskentelee Svenska Samskolan koulusihteerinä.

– Kuljin äidin kyydillä jo eskariin Kuusankoskelle. Kun äidin työt loppuivat, pääsin samalla kyydillä kotiin. Joskus kuljin ala-ja yläkoulussa taksillakin, mutta yleensä olen odottanut, että äiti pääsee töistä.

Pousi on yksi niistä nuorista, jotka haluavat käydä lukionsa Kotka Svenska Samskolassa, vaikka lukioita löytyisi lähempääkin – Haminasta ja Kouvolan keskustasta.

Oppilaskodit suljettiin

Monet oppilaat kulkevat Svenska Samskolaan Kuusankoskelta saakka, vaikka koulumatka on päivittäin reilusti yli sata kilometriä.

– Siellä on ruotsinkielinen alakoulu, josta oppilaat tulevat meille yläkouluun ja käytännössä kaikki jatkavat lukiossa, kertoo Svenska Samskolassa lyhyttä matematiikkaa ja tietotekniikkaa opettava Ole Tjeder.

Ajallisesti koulumatkat ovat vielä pidempiä Pyhtään saaristosta tai Munapirtin perukoilta, jos oppilas on linja-autokuljetusten varassa. Vielä 2000-luvun alussa lukiolaisilla oli Kotkassa kaksi oppilaskotia, mutta ne kävivät koululle liian kalliiksi.

– Kun koulumatkat ovat pitkät, joidenkin oppilaiden vanhemmat ovat vuokranneet asunnon täältä kouluvuoden ajaksi. He muuttavat sitten mahdollisuuksiensa mukaan tilapäisesti mukana. Nyt meillä on myös sellainen kimppa, että eräs lukiolainen asuu luokkakaverinsa perheen luona maksua vastaan. 16-vuotiaita ei mielellään jätetä vielä ilman valvontaa, Tjeder kertoo.

Kotka svenska samskola
Juulia / Tillaeus

Pieni lukio on ollut mukana lukiovertailujen kärkikahinoissa jo vuosien ajan. Viimeksi joulukuun alussa se ylsi kolmannelle sijalle STT:n lukiovertailussa. Kotka Svenska Samskola on yksi Suomen 20 pienimmästä lukiosta, ja tällä hetkellä sitä käy 36 oppilasta.

Vuonna 2014 tehdyssä pidemmän ajan vertailussa Svenska Samskola nappasi kärkisijan, kun STT vertasi vuosien 2012-2014 ylioppilaskirjoitusten tuloksia lukion aloittaneiden keskiarvoon peruskoulussa.

Svenska Samskola on Kymenlaakson ainoa ruotsinkielinen lukio, mutta Tjederin mukaan lukion aloittavista oppilaista vain yksi tai kaksi puhuu äidinkielenään ruotsia. Noin kolmannes oppilaista tulee perheistä, joiden molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä. Nämä lapset ovat tosin käyneet myös ruotsinkielisen peruskoulun.

– Usein on käynyt niin, että lapsella on ollut ruotsinkielisiä kavereita, ja hän on halunnut mennä näiden kanssa samaan kouluun. Sitten on perheitä, jotka haluavat lapselleen vahvan ruotsin kielen taidon. Eräänkin täysin suomenkielisen perheen poika on käynyt ruotsinkielisessä vapaapalokunnassa Loviisassa vain siksi, että hän pääsee kehittämään kieltä.

Kotkassa liikkuu sellainen huhu, että näytämme tehtävät oppilaille etukäteen. Olemme kuunnelleet näitä vitsejä vuosia, ja huumori on loppunut ajat sitten.

Ole Tjeder

Loput oppilaat ovat perheistä, joissa jommankumman vanhemman äidinkieli on ruotsi – ja näillä oppilailla suomen kieli on yleensä vahvempi.

Ole Tjeder ei pidäkään lukiota varsinaisesti ruotsinkielisenä, vaikka se virallisesti sellainen onkin.

– Tämä on suomalainen koulu, jonka opetuskieli on ruotsi. Täysin suomenkielisistä perheistä tulevat oppilaat kirjoittavat parasta ruotsia, koska heillä on motivaatio kohdallaan. Me muut elämme kielisaarekkeessa, Tjeder muotoilee.

Top 10:ssä seitsemän ruotsinkielistä lukiota

STT:n uusimman lukiovertailun top 10:ssä on peräti seitsemän ruotsinkielistä lukiota. Vertailun voitti Kristinestads gymnasium Kristiinankaupungista. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssä ei osata tarkkaan sanoa, mistä ilmiö johtuu.

– On mielenkiintoista, että joukossa on näin monta ruotsinkielistä lukiota. Sanon näin siksi, että Pisa-tuloksissa ruotsinkielisten yläkoulujen ovat olleet hieman heikompia kuin suomenkielisten, sanoo koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Olavi Arra OAJ:stä.

Ruotsinkielisten lukioiden menestyksen syistä on kiertänyt välillä ikäviä huhuja. On epäilty, että ruotsinkieliset ylioppilaskokeet olisivat suomenkielisiä helpompia. Arra kumoaa nämä huhut.

Ole Tjeder
Ole Tjeder opettaa Kotka Svenska Samskolassa lyhyttä matematiikkaa ja tietotekniikkaa.Juulia Tillaeus / Yle

Ylioppilaskokeiden tehtävät ovat suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa samat. Käytännössä suomenkielisten ylioppilaskokeiden tehtävänanto käännetään ruotsiksi.

– Aina välillä on pientä kalabaliikkia käännöksistä, kun sama ilmaisu ymmärretään jonkun mielestä hieman eri tavoin ruotsinkielisissä piireissä ja käännökset saavat siksi kritiikkiä. Näitä on ollut esimerkiksi historian tehtävissä.

Kotka Svenska Samskolan opettajat ovat täysin kyllästyneet vihjailuihin siitä, mihin sen menestys lukiovertailussa perustuu.

– Kotkassa liikkuu sellainen huhu, että me näytämme tehtävät oppilaille etukäteen ja siksi pärjäämme niin hyvin. Olemme kuunnelleet näitä vitsejä aika monta vuotta ja meiltä on huumori loppunut jo ajat sitten. Puskista on hyvä huudella, Ole Tjeder sanoo.

Pienet menestyvät paremmin?

OAJ:n mukaan on yleisesti ottaen tiedossa, että suurin opiskelutuloksiin vaikuttava tekijä on vanhempien ja erityisesti äidin koulutustausta.

– Ehkä ruotsinkielisten koulutustaso on näillä alueilla korkeampi. Kotkassa mahdollisesti ainakin. Voi myös olla, että vanhempien koulutustausta tulee lukiossa enemmän esiin. Varmasti näissä lukioissa on myös tehty hyvää työtä, sanoo koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Olavi Arra.

Ruotsinkielisten lukioiden menestys lukiovertailuissa voi Arran mukaan perustua myös niiden pieneen kokoon. Pieni lukio toimii käytännössä aina samassa kiinteistössä kuin peruskoulun yläkoulu.

– Samat opettajat opettavat molemmissa kouluissa, joten he tuntevat oppilaan ja tämän pedagogiset tarpeet, kun tämä menee lukioon. Opetus on henkilökohtaisempaa ja pienessä ryhmässä opettajalla on yksittäiselle oppilaalle enemmän aikaa.

Kotka Svenska Samskolan entinen rehtori Ove Lindström on arvioinut aiemmin menestyksen selittyvän sillä, että pienessä koulussa ylioppilaiden yhteinen taival on usein alkanut jo päiväkodissa. Myös Ole Tjeder pitää isona asiana sitä, että sekä oppilailla että opettajilla on yleensä läheiset välit keskenään. Opettajat saattavat tuntea jopa oppilaan perheen, sillä usein oppilaiden vanhemmat ovat käyneet saman lukion.

– Jos alkaa mennä huonosti ja tehtäviä jää tekemättä, opettaja puuttuu tilanteeseen hyvin matalalla kynnyksellä. Hän voi antaa tukiopetusta kahden kesken ja tekee suunnitelman, miten tilanne korjataan. Opettajat huolehtivat oppilaista niin hyvin, että opinto-ohjaajaa tarvitaan vain harvoin.

Mika Pousi
Juulia Tillaeus / Yle

Opetuksessa paljon tietotekniikkaa

Lukion kolmatta luokkaa käyvä Mika Pousi on huomannut saman. Hän kävi koulua Kuusankoskella viidennen luokan loppuun asti, ja siirtyi sen jälkeen yläkouluun Kotkaan.

Lukion opettajat ovat käyneet tutuiksi jo yläkoulussa.

– Ole on opettanut minua viisi vuotta. Huomasin heti kun tulin tänne, että opettajat antavat jokaiselle aikaa. Kun opettajien naamat pysyvät samoina, tietää, miten kukakin käyttäytyy. On helpompi valmistautua kokeisiin, kun tietää, millaisia kokeita tulee, Pousi analysoi.

Kun Suomen menestys Pisa-tutkimuksissa alkoi hiipua, tietotekniikan lisäämistä opetuksessa esitettiin yhdeksi ratkaisuksi. Kotka Svenska Samskolan ICT-vastaavana työskentelevä Tjeder näkee Kotka Svenska Samskolan valttina myös sen, että lukiossa ja myös yläkoulun puolella opetetaan poikkeuksellisen paljon tietotekniikkaa.

– Se tukee opiskelua vielä enemmän nyt, kun lukion uusi opetussuunnitelma panostaa digitaalisuuteen, Tjeder toteaa.

Svenska Samskola elää pelkillä valtiontuilla eikä saa ulkopuolista rahoitusta. Pieni opetusryhmä on oppimisen kannalta etu, mutta opetuksen välttämättä ei – pakolliset kurssit on järjestettävä kaikille. Lukiolaisia on nyt 36 ja opettajia 12, joista valtaosa opettaa myös yläkoulun puolella. Ole Tjeder sanoo, että joskus kurssien yhteensovittaminen vaatii melkoista akrobatiaa.

– Minulla on lyhyessä matematiikassa ryhmä, jossa on yksi oppilas lukion ensimmäiseltä, toiselta ja kolmannelta luokalta. Lukion toisella luokalla meillä on nyt pienin ryhmä koskaan. Siellä on vain kolme oppilasta.

Mika Pousin äiti on ruotsinkielinen ja isä puhuu äidinkielenään suomea. Hän aikoo kirjoittaa äidinkielenään ruotsin. Pousi uskoo, että ruotsinkielisen koulun käyminen on hänelle tulevaisuudessa etu.

– Kun on kaksi kieltä ja lähtee opiskelemaan, voi opiskella tutkinnon molemmilla kielillä.