Suomalaiset rakastavat lumessa peuhaamista – tutkija pelkää ilmastonmuutoksen hävittävän leikkiperinteen

Kansatieteilijä Harri Nymanin mukaan suomalaisten suhde lumeen on ainutlaatuinen maailmassa.

lumi
Tyttö kiipeämässä lumikasan huipulle.

Lasten poskipäät punoittavat orastavassa pakkasessa. Vaikka ei ole suojakeli, lahtelaislapset painelevat lunta ankarasti, jotta saavat siitä hyvän pallo.

Lumiukkojen, -enkelien ja -linnojen tekeminen kuuluu luonto- ja liikuntapäiväkoti Päivänsäteen talvipuuhiin. Erilaiset lumileikit ovatkin säilyneet liki muuttumattomina sukupolvilta toisille.

Toisaalta vielä sata vuotta sitten lumienkelin tekoa paheksuttiin Suomessa. Kansanuskomuksen mukaan mikäli lapsi teki enkelin lumeen, hän saattoi ennustaa itselleen vahinkoa tai jopa kuolemaa. Myös kristillisillä symboleilla leikkimistä katsottiin pahalla, eikä esimerkiksi lumienkelin päältä ei saanut kävellä.

lumienkelit
Luonto- ja liikuntapäiväkoti Päivänsäteen pihalla lapset tekevät hankeen enkelin. Juha-Petri Koponen / Yle

Lumileikkejä tutkineen kansatieteilijä Harri Nymanin mukaan lumileikit kantavat lapsuudesta aina aikuisuuteen asti. Lumi tuo nostalgisia tunteita, mutta siihen kuuluu myös yhteisöllisyyttä.

– Erityisesti aikuiset naiset ovat kertoneet, että hairahtuvat välillä metsäpolulta kauemmas ja käyvät lumeen makaamaan. He kuuntelevat metsän hiljaisuutta ja katsovat tähtiä ja heittävät sitten lopuksi lumienkelin hankeen, Tuusulan museossa työskentelevä Nyman kertoo.

Suurten ikäluokkien muistot lumileikeistä ovat poikkeuksellisia

Harri Nyman on vertaillut pohjoisten maiden lasten asenteita talveen ja sanoo, että suomalaislapset nauttivat talvikeleistä eniten.

Lumiukot ja -linnat ovat siirtyneet kerrostalojen pihoilta omakotitalojen takapihoille.

– Muun muassa norjalaisten, venäläisten, kanadalaisten ja japanilaisten lasten joukosta suomalaislapsille lumileikit olivat mieluisimpia ja kynnys lähteä ulos talvella matalin, hän selittää.

Tutkijan mukaan lumileikit tahtovat jäädä nykyisin pienten lasten jutuksi. Vanhempien lasten aika on kilpailumpaa, kun esimerkiksi videopelit ja tietokoneet ovat syrjäyttäneet ulkoleikit.

– Ennen pihoilla leikki talvisin 5–15-vuotiaita. Nykyisin lapsia on vähemmän, ja aikuisten merkitys lasten leikkikaverina on lisääntynyt. Myös aikuisten merkitys leikkiperinteen välittäjänä on kasvanut.

Lumi lentää potkun voimasta
Yle

Nyman kuitenkin vakuuttaa leikkiperinteen olevan yhä elinvoimainen.

– Ne ihmiset, jotka epäilevät, että leikkiperinne olisi vähenemään päin, ovat usein suurten ikäpolvien lapsia. He muistavat ihan poikkeuksellisen ajan lasten kulttuurissa, kun toisen maailman sodan jälkeen Suomi kaupungistui, äidit alkoivat käydä töissä, mutta kunnallinen päivähoito ei ollut vielä täysin kehittynyttä. Lapsia oli paljon ja heillä oli paljon omaa aikaa.

Nymanin mukaan 1950–60-luvulla kerrostalojen pihoissa pihaleikit kasvoivat valtaviin mittasuhteisiin, joihin verrattuna nykylasten leikit näyttävät melko pieneltä.

Kansalliset sankaritkin liitetään talveen. Hiihtäjiä löytyy Lemminkäisestä Kekkoseen.

– Lisäksi asumismuoto on mennyt pientalovaltaisempaan suuntaan, jolloin lumiukot ja -linnat ovat siirtyneet kerrostalojen pihoilta omakotitalojen takapihoille. Toisaalta, myös lapsia on nyt vähemmän.

Lumella leikkiminen on osa pohjoista identiteettiä

Lumella leikkiminen on itsestään selvä osa pohjoista elämänpiiriämme, identiteettiämme ja itseymmärrystämme pohjoisena kansana, pohtii tutkija Harri Nyman.

Ensimmäiset kirjoitukset lumilinnoista löytyvät 1550-luvulta ruotsalaisen arkkipiispan teksteistä. Tuohon aikaan Suomi oli osa Ruotsia ja myös kirjoituksissa on osia, jotka saattavat tukijan mukaan koskea nimenomaan Suomea.

1800-luvulla elänyt kirjailija Zacharias Topelius on kertonut lapsuusmuistoissaan rakentaneensa lumiukkoja ja lumilinnoja. Niin ikään 1800-luvun suomalaistaiteilija Hugo Simberg on myös kuvaillut lumiukkoja teoksissaan.

lapset rakentavat lumiukkoa tutkija Harri Nymanin kanssa
Päiväkotilapset rakentavat lumiukkoa lumileikkejä tutkineen Harri Nymanin kanssa.Juha-Petri Koponen / Yle

– Suomalaisten suhde lumeen on kirjoitettu sinne tänne rivien väliin, Nyman tuumaa.

Hän myös lisää, että tietyllä tavalla Suomi on brändännyt lumen itselleen. Lumi on läsnä sekä kansallisissa symboleissa, kuten Suomen lipussa että kansalaisten ja ulkomaalaisten mielikuvissa.

– Kansalliset sankaritkin liitetään talveen. Hiihtäjiä löytyy Lemminkäisestä Kekkoseen. Lisäksi sankareita ovat jääkiekkoilijat, luistelijat ja mäkihyppääjät.

Tutkijan mukaan voidaan vain spekuloida, mistä lumileikit ovat alun perin saaneet alkunsa.

– Arkeologiset todisteet siitä, kuka rakensi ensimmäisen lumilinnan tai lumiukon, ovat sulaneet, Nyman nauraa.

Iänikuisen perinteen tulevaisuus vaakalaudalla

Marraskuun lopulla julkaistiin Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen kansallinen elävän perinnön luettelo (siirryt toiseen palveluun), jonka 52 perinteestä lumileikit olivat yksi. Lumileikkejä luetteloon ehdottivat Lahden Hiihtomuseo, Perinneleikit ry ja Tuusulan museo.

Harri Nymanin mukaan lasten kulttuuri ja leikit saavat Suomessa melko vähän arvostusta. Myös museot tallentavat leikkiperinteitä harvakseltaan.

Suomessa vastuu lumileikkiperinteen tallennus- ja kokoelmatyöstä on Lahden Hiihtomuseolla, joka tallentaa myös suomalaista talviurheilun kulttuuriperintöä.

Arkeologiset todisteet siitä, kuka rakensi ensimmäisen lumilinnan tai lumiukon, ovat sulaneet.

Kansatieteilijän mielestä olisi tärkeää, että lumileikkiperinnettä kerättäisi ylös nyt, kun se on vielä elinvoimainen.

– Erilaisissa skenaarioissa puhutaan, että vuonna 2100 eteläisin lumiraja on Rovaniemen kohdalla. Asiat konkretisoituvat nopeasti. Nyt on kerättävä lumimuistoja ja tietoa sekä leikkivälineitä museon arkistoihin, jotta lumileikeistä jää muisto myös tuleville sukupolville, Nyman selittää.

Ilmastonmuutos näkyy jo: ensilumen sataessa lapset juoksevat vauhdilla ulos, mutta valkea maa tummuu nopeasti.

– Hyrylässä heti ensilumen jälkeen lumiukkoja ilmestyi pihoille. Meni muutama ilta, ennen kuin nappasin kameran ja ajattelin lähteä kuvaamaan. Oli aika kurja näky, kun ruohorinteelle oli jäänyt pulkkia ja lumilapioita hujan hajan, mutta lumi oli kadonnut.

Lapset leikkivät lumessa taloyhtiön pihalla
Yle

Nyman sanoo, että Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi antaisi oivan viitekehyksen lumileikkien ehdottamiselle Unescon elävän maailmanperinnön listalle.

– Ilmastonmuutoskeskustelu käy kuumana, mutta sitä usein käsitellään hyvin kaukaisten asioiden, kuten pingviinien, jääkarhujen tai jäävuorien kautta. Lumileikit toisivat ongelman ihmistä lähelle.

Päivitetty 30.12.2017 klo 13:55__. Juttu on julkaistu vahingossa keskeneräisenä illalla 29.12. klo 22 jälkeen. Se on viimeistelyn jälkeen palautettu takaisin sivulle klo 13:55 30.12.2017.