Kaupungin historiaa maalaava Lemmenlatu hurmaa lahtelaisia – "Elokuvassa annettiin Lahdesta todella kaunis kuva"

Lahden historiasta kertova dokumenttielokuva Lemmenlatu on valmistunut. Elokuvan ilmaisnäytöksiin pääsee tammikuun alkuun saakka.

elokuvat
Enonsaaren kuvaus 3.7.2017.
Lemmenladun kuvaukset käynnissä Enonsaaressa heinäkuun alussa. Miika Mortén

– Aikamoinen kaksituntinen! Siinä tuli lähes kaikki, mitä Lahdesta toivoa saattaa, kommentoi tietokilpailumiehenäkin tunnettu Reijo Salminen nähtyään Lemmenlatu-elokuvan.

18. joulukuuta ensi-iltansa saanut elokuva kertoo Lahden historiasta. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi tehty dokumenttielokuva on ollut tekijöille iso urakka.

– Kyllä nyt helpotti! Tässä on tehty kaksi vuotta töitä ja viime päivät lähes vuorotta, huokaisee toinen elokuvan tekijöistä, ohjaaja Tertta Saarikko.

Lemmenlatu kertoo laajalti Lahden historiasta eli muun muassa teollisuudesta, populaarimusiikista, muotoilukoulutuksesta, urheilusta sekä kolme opinahjoa perustaneesta lahtelaisvaikuttaja August Fellmanista (1839–1912).

August Fellmannin kartano 1910-luvulla.
August Fellmannin kartano 1910-luvulla.Tapio Strandberg

Elokuvassa on käytetty paljon arkistomateriaalia, muun muassa Lahden museolta ja Yleisradiolta. Osa elokuvan tapahtumista on dramatioitu elokuvaa varten. Kirjailija Timo Sandbergin ja ohjaaja Timo Taulon käsikirjoittamissa kohtauksissa näyttelee iso joukko paikallisia näytelmäharrastajia sekä muutama ammattilainen.

Lemmenlatu vaati veronsa

Saarikko ja elokuvan toinen ohjaaja, kuvaaja ja idean isä Keijo Skippari tekivät ankarasti töitä viime hetkeen saakka, jotta elokuva valmistui ensi-iltaan.

– Meillä Keijon kanssa kädet tärisee, sillä tietokoneet tilttasivat viimeisen yön aikana uudestaan ja uudestaan. Keijo istui täällä lähes koko yön, kertoo Saarikko.

– Jos joku nyt kysyisi, että ryhtyisitkö tähän nyt, kun tiedät millainen työ tässä on, niin on pakko vastata että en, naurahtaa Skippari.

Vähän aikaa mietittyään Skippari on valmis antamaan vähän periksi:

– No, jos tehdään jonkinlaisia jatkoprojekteja, niin lähden kyllä mukaan – on tämä niin kiehtovaa työtä ja meillä on käytössämme niin hienoa materiaalia.

Saarikko sanoo parivaljakon uppoutuneen elokuvan editointiin niin tiiviisti, että työtunteja ei ryhdytty laskemaan.

– Etenkin viimeiset puolitoista vuotta on tehty pitkiä päiviä. Melkein ilmoitin jo osoitteeksenikin Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksen videokuvaajien edit-kopin, huvittuu Saarikko.

Felmannin kartanolla.
Felmannin kartanolla.Kai Joufs

Kaupunkilaisetkin mukana

Lahtelaiset ottivat elokuvan omakseen jo tekovaiheessa. Saarikko ja Skippari pyysivät lahtelaisia kirjoittamaan ylös kotikaupunkiinsa liittyviä muistoja ja tarinoita. Niitä tuli kymmeniä.

– Tämä on ollut aivan mahtavaa! Ihmiset ovat tulleet kadullakin juttelemaan ja kertomaan tarinoita, kertoo Saarikko innostuneena.

– Paras tapaus oli se, kun olin Sokoksen rullaportaissa ja joku huikkasi, että Tertta! En heti kuullut ja seuraavaksi sitten koputettiin olalle ja kolme herrasmiestä halusi tietää, että tuleeko elokuvaan se Vierumäen junan läskijuttu, jonka he olivat nähneet Ylen tv-uutisista.

Elokuvassa annettiin Lahdesta todella kaunis kuva.

Tuulikki Ritvanen

Skippari haluaa muistuttaa projektin ainutlaatuisuudesta ja laajuudesta.

– Lahdesta ei koskaan aikaisemmin ole tehty näin laajaa kuvallista esitystä. Tähän mennessä on kyllä tehty lyhyempiä esittely- ja mainoselokuvia, mutta ei yhtään näin pitkää, jossa kerrotaan Lahdesta vuodesta 1905 tähän päivään saakka.

– Elokuvaa tullaan tästedes esittämään aina kaupungin syntymäpäiväviikolla ja tästä on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne, jatkaa Skippari.

Ohjaaja tarkistaa kuvakulmaa.
Ohjaaja tarkistaa kuvakulmaa.Keijo Skippari

Lahden parhaat puolet esille

Ensi-iltaan saapunut yleisö oli haltioissaan elokuvan monipuolisuudesta ja siitä, että siinä onnistuttiin kertomaan Lahden historiasta niin kattavasti.

– Tosi hieno elokuva. Oli kiva nähdä vanhat paikat ja se, miten Lahti on kehittynyt, sanoi ensi-illassa ollut Olavi Lindén.

Tuulikki Ritvanen muutti Lahteen 35 vuotta sitten ja kertoi seuraavansa Lahden tapahtumia tarkasti. Hänen mukaansa elokuva korosti Lahden parhaita puolia.

– Elokuvassa annettiin Lahdesta todella kaunis kuva. Aurinko paistoi ja kaupunki oli muutenkin edukseen. Todella monipuolinen kuvaus.

Rautatieasema 1950-luvulla.
Rautatieasema 1950-luvulla. Seppo Toivonen

Reijo Salminen suosittelee elokuvaa lämpimästi kaikille Lahdesta kiinnostuneille.

– Kaksi tuntia kuluu kivasti, esimerkiksi nämä vanhat filmit ovat loistavia ja amatöörinäyttelijöiden osuudet tuovat elokuvaan sympaattista kotikutoisuutta.

Lemmenlatua esitetään helmikuuhun asti Kino Iiriksessä. Liput ovat ilmaisia, mutta ne pitää varata etukäteen Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksesta.

LISÄTTY 29.12.2107 kello 11:00 toiseksi käsikirjoittajaksi ohjaaja Timo Taulo. Päivitetty myös tieto, että Lemmenlatua esitetään helmikuuhun asti.