Koe uusi yle.fi

Palkittu sairaala menetti melkein kaikki sydänlääkärinsä – "Kaikkia meitä on houkuteltu muualle"

Satakunnan keskussairaalan sydänyksikössä on jäljellä enää yksi kokoaikainen sydänlääkäri. Hän pelkää isompien sairaaloiden ja yksityisten vievän parhaat osaajat maakuntasairaalasta.

lääkärit
Stetoskooppi pöydällä.
Eeva Kuivas / Yle

Satakunnan keskussairaalan sydänyksikkö on opittu tuntemaan 2000-luvulla sairaalan ylpeytenä. Välillä se on pystynyt tekemään tutkimusta aktiivisemmin kuin yliopistokaupunkien sairaalat.

Nyt palkitusta yksiköstä (siirryt toiseen palveluun) on jäljellä rippeet. Tämän vuoden aikana sen kuudesta sydänlääkäristä on lähtenyt kävelemään kolme ja ensi vuonna jäljellä on enää yksi kokoaikaisena työskentelevä. Hän on ylilääkäri Pasi Karjalainen, joka myöntää tilanteen näyttävän huolestuttavalta.

On hyvä kysymys, kuinka kauan tällä mallilla jaksetaan.

Pasi Karjalainen

Tällä hetkellä Satakuntaan jääneet kardiologit tekevät ylimääräisiä iltapoliklinikoita, jotta saisivat kaikki potilaat hoidettua. Kiireettömiä sydänsairaita leikataan kahtena tai kolmena iltana viikossa normaalin työpäivän päätteeksi ja joskus myös lauantaisin.

– On hyvä kysymys, kuinka kauan tällä mallilla jaksetaan. Lisätyö on vapaaehtoista eikä työnantaja voi pakottaa ketään, mutta toistaiseksi lääkärit ovat osallistuneet ihan mielellään.

Tilanne vaikuttaa sydänpotilaiden, kuten esimerkiksi aorttaläpän ahtaumaa sairastavien tai pallolaajennusta tarvitsevien tilanteeseen. Osa potilaista on epäillyt painovirhettä, kun on saanut kutsun sairaalaan ilta-aikaan. Potilasturvallisuus ei Karjalaisen mukaan sentään vaarannu, mutta osa päivystyspotilaista joudutaan kuitenkin lähettämään Tampereelle tai Turkuun.

Sydänyksikön hankalan tilanteen taustalla ei ole mitään erityistä draamaa. Se on vain merkki liikehdinnästä, joka on nyt vallalla varsinkin erikoislääkärien joukossa. Maltilliset puhuvat levottomuudesta ja rohkeammat jopa huutokaupasta, jossa Porin kaltaiset keskussairaalat eivät ole ainakaan vahvimmilla. Paremmat asemat ovat Suomen viidellä yliopistosairaalalla ja yksityisillä lääkärifirmoilla, joita sote-uudistus vahvistaa (siirryt toiseen palveluun).

– Yliopistosairaalat ja terveysalan yritykset houkuttelevat kokeneita lääkäreitä riveihinsä ja näin meillekin on käynyt tämän vuoden aikana. Kaikkia meitä on houkuteltu muualle. Näyttää siltä, että keskussairaalat kärsivät, Karjalainen harmittelee.

"Tämä on ilmiö, jolle emme mitään voi"

Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Ermo Haaviston mukaan lääkäreille julkisen puolen työnantajista yliopistosairaala on houkuttelevin. Sen jälkeen tulevat isot keskussairaalat ja pienet keskussairaalat.

– Tämä on ilmiö, jolle emme mitään voi.

Yksityisellä puolella lääkäreitä houkuttaa hänen mukaansa mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön kenties paremmin kuin julkisella. Myös yksityisen lääkäriaseman palkka ilman raskasta päivystysvelvollisuutta viekoittelee. Lopulta jokaisen lääkärin syyt lähteä tai jäädä ovat kuitenkin yksilöllisiä.

Ei tarvitse kovin korkeaa matematiikkaa todetakseen, että systeemi sakkaa.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että pelkästään lääkärien edunvalvojan näkökulmasta kilpailu osaajista olisi mairitteleva asia. Hän kuitenkin lisää, että koko järjestelmän näkökulmasta tilanne ei välttämättä ole hyvä.

– Laajan päivystyksen sairaaloista soitellaan nyt ympäri ämpäri ja kysytään, millä rahalla tulisit töihin, hän kuvaa.

Myllymäen mukaan Suomessa etäisyydet ovat niin pitkät, että jos erikoislääkäreitä lähtee, jäljelle jäävien päivystyskuorma kasvaa kohtuuttoman raskaaksi. Silloin keskussairaaloiden kyky pitää yllä ympärivuorokautista päivystystä vaarantuu.

– Kun on keskittämisasetus ja päivystysasetus ja jos sen lisäksi silpaistaan keskussairaaloista päiväaikaista kirurgista toimintaa yksityiselle valinnanvapauden asiakassetelin avulla, niin ei tarvitse kovin korkeaa matematiikkaa todetakseen, että systeemi sakkaa.

"Kukaan ei halua tulla sellaiseen sairaalaan töihin"

Osa keskussairaaloista on arvostellut keskittämis- ja päivystysasetuksia ristiriitaisiksi: yhtäältä keskussairaaloilta viedään vaativia kiireettömiä toimenpiteitä isompiin yksiköihin, toisaalta vaaditaan, että samoja toimenpiteitä pystytään edelleen tekemään päivystyksenä.

Sairaalat pelkäävät, että osa lääkäreistä haluaa siirtyä yliopistosairaaloihin vaativampien työtehtävien perässä tai että vapaita virkoja on vaikea täyttää. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on jäänyt täyttämättä kaksi erikoislääkärin virkaa juuri sydänyksikössä.

Laajan päivystyksen sairaaloista soitellaan nyt ympäri ämpäri ja kysytään, millä rahalla tulisit töihin.

Kati Myllymäki

– Kukaan ei halua tulla sellaiseen sairaalaan töihin, jossa ei saa tehdä merkittäviä toimenpiteitä, tiivistää kardiologi Tuomas Rissanen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Kunnianhimoisia lääkäreitä kiehtoo myös mahdollisuus tehdä tutkimusta. Ainakin Porissa pelkona on, että sote-uudistuksen jälkeen mahdollisuudet tutkimukseen huononevat muissa kuin yliopistosairaaloissa.

Kohta tarvitaan yli 30 sydänlääkäriä lisää

Juuri sydänlääkärien tilanne on kimurantti. Tuomas Rissanen lähetti aiemmin syksyllä kyselyn erityisalansa ylilääkäreille ja laski vastausten perusteella, että keskussairaaloissa oli 14 täyttämätöntä kardiologin virkaa. Kun keskittämisasetus tulee, heitä tarvittaisiin yli 30 lisää.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Suomen kardiologisen seuran puheenjohtaja Antti Hedman sanoo, että suurimmat syyt sydänyksiköiden lääkäripulan taustalla ovat kasvanut tarve ja riittämätön koulutus.

– Sydänsairaudet ovat ikääntyvien ihmisten sairauksia ja kun me tiedetään, mitä ikärakenteelle Suomessakin tapahtuu, potilaita riittää ja riittää.

Hän kiistää sen tulkinnan, että kyse olisi pelkästään pienempien sairaaloiden ongelmista. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa yhdelle rytmihäiriöihin erikoistuneelle sydänlääkärille olisi paikka vaikka heti.

Porissa paikkoja olisi enemmänkin. Virkoja on kahdeksan, mutta sydänyksikön ylilääkäri Pasi Karjalainen jatkaa vuodenvaihteen jälkeen ainoana täysiaikaisena kardiologina. Hänkin tosin on houkuteltu muualle. Toistaiseksi apuja on saatu lähinnä reissulääkäreinä Turun yliopistosairaalasta.

Karjalainen pitää selvänä, että jos tilanne jatkuu, myös potilaat kärsivät. Silloin he äänestävät jaloillaan, mikä veisi tuloja keskussairaalalta.

– Toivon, että sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta saataisiin järkeviä päätöksiä nopeasti. Se selkeyttäisi kenttää ja on ehkä ainoa keino, jolla keskussairaalat saadaan toimimaan normaalisti.