Miten tuleva presidentti suhtautuu tiedustelun laajentamiseen? – Näin ehdokkaat vastasivat Ylen vaalikoneen tiedustelukysymykseen

Ylen vaalikoneessa presidenttiehdokkailta kysytään olisiko viranomaisille annettava oikeus lukea kansalaisten yksityisiä viestejä terrorismin torjumiseksi.

tiedustelulainsäädäntö
Nainen tutkii Ylen vaalikonetta iPadilla.
Henrietta Hassinen / Yle

Ylen vaalikoneen kysymys viranomaisille annettavista nykyistä laajemmista oikeuksista tarkkailla kansalaisten viestejä liittyy valmisteilla olevaan tiedustelulainsäädännön uudistukseen. Käytännössä valvontaa suorittaisi Puolustusvoimien Viestikoekeskus, jonka toimintaa Helsingin Sanomat kuvasi lauantaina osittain salaisiin asiakirjoihin perustuneessa artikkelissaan.

Helsingin Sanomat on perustellut artikkelin julkaisemista (siirryt toiseen palveluun) siitä nousseen kohun jälkeen muun muassa sillä, että lukijoiden pitää saada laitoksen toiminnasta tietoa voidakseen muodostaa käsityksen valmisteltavana olevan lain vaikutuksista.

Ylen presidentinvaalikone (kysymys numero 6) (siirryt toiseen palveluun) testasi ehdokkaiden suhtautumista tiedusteluoikeuksien laajentamiseen yhdellä väitteellä: olisiko viranomaisille annettava oikeus lukea kansalaisten yksityisiä viestejä terrorismin torjumiseksi.

Yksikään kahdeksasta presidenttiehdokkaasta ei ollut väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

Jokseenkin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä olivat Tuula Haatainen (sd.) ja Sauli Niinistö (Niinistön valitsijayhdistys).

Haataisen mukaan valtuuksien on mahdollistettava tehokas ukien seuranta ja torjuminen.

– Kaiken seurannan perusteena on kuitenkin oltava konkreettinen uhka tai epäily, joka kohdistuu yksittäiseen tai yksittäisiin henkilöihin. Yleisluontoiseen ns. massavalvontaan ei pidä olla valtuuksia.

Myös Niinistö torjuu yleisen oikeuden kajota viesteihin.

– Uusiin turvallisuushaasteisiin vastaamiseen tarvitaan myös uusia työkaluja. Yleistä oikeutta kansalaisten viestien lukemiseen se ei tarkoita, sanoo Niinistö.

Jokseenkin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä ovat Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Matti Vanhanen (kesk.).

Haavisto lupaa toimia kaikissa tilanteissa niin, että kansalaisten yksityisyys säilyy turvattuna. Laissa voi kuitenkin olla perustellut oikeudet murtaa yksityisyyttä vakavien rikosepäilyjen nojalla, sanoo Haavisto

Huhtasaari ei perustele näkemystään vaalikoneessa. Vanhanen sanoo, että oikeus lukea viestejä voidaan antaa vain oikeuden tapauskohtaisella päätöksellä.

Täysin eri mieltä

Täysin eri mieltä ovat ehdokkaat Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (r.) ja Paavo Väyrynen (Väyrysen valitsijayhdistys).

Kyllösen mukaan kansalaisten yksityisten viestien lukeminen ei voi olla itsestäänselvyys, vaan sen on perustuttava riskiarvioon ja aitoon epäilyyn terrorismista. Torvalds sanoo, että olisi hyvää antaa järjen ja suhteellisuustajun määrätä mitä tehdään. Väyrysen mukaan ovien avaaminen "isoveli valvoo" yhteiskunnalle on suuri vaara kansalaisvapauksille.

– Suomen itsenäisen rajavalvonnan palauttaminen on tiedustelulainsäädännön kiristämistä tärkeämpää terrorismin ehkäisemiseksi, sanoo Väyrynen.