Mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa revitään yhä useammin juuriltaan. Vaikka tarkoituksena on, että asiakasta kuunnellaan palveluasuntopäätöksessä, totuus voi olla toinen.
Mielenterveyden keskusliitossa ollaan huolissaan kuntoutujien ihmisoikeuksista. Nykyinen asunto saattaa lähteä alta, jos palveluntuottaja häviää kilpailutuksen tai asiakkaan tarvitsema palvelutaso muuttuu tuetummaksi tai vähemmän tuetuksi. Silloin uusi palveluasunto saatetaan osoittaa muualta kuin kotiseudulta.
– Mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa saatetaan kohdella kuin heittopussia. Kuntoutuja on juurtunut paikkakunnalle, missä ystävät, perhe ja läheiset ovat. Muutto vieraalle paikkakunnalle voi haitata kuntoutumista, harmittelee Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen.
– Sitä paitsi pienituloiselle matkakulut kotiseudulle saattavat olla kynnyskysymys.
Esimerkiksi päijäthämäläinen kuntoutuja saattaa sijoittua yli sadan kilometrin päähän kotiseudultaan. Mahdollisia vieraspaikkakuntia ovat Forssa, Vantaa, Kouvola, Nurmijärvi, Mikkeli, Espoo, Tampere, Joutsa, Hämeenlinna, Riihimäki, Helsinki tai Järvenpää.
Maakuntahallinto sekavoittaa tilannetta entisestään?
Kuntoutujia on ennenkin sijoiteltu kotimaakunnan ulkopuolelle, mutta osuus on nousussa, myönnetään Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.
Tällä hetkellä maakunnassa on asumispalvelujen piirissä yli 400 mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa – näistä noin 90 asuu Päijät-Hämeen ulkopuolella. Koko maassa vastaavanlaisia asiakkaita on arviolta tuhansia.
– Linjauksenamme on, että palveluasunto olisi maksimissaan 150 kilometrin päässä Lahden keskustasta, kertoo psykososiaalisen kuntouksen päällikkö Päivi Parkkinen.
Muutto vieraalle paikkakunnalle voi haitata kuntoutumista.
Merja Karinen
Parkkisen mukaan asiakasta kuullaan aina palveluasumisratkaisuissa. Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karisen mielestä pelkkä kuuleminen ei välttämättä realisoidu käytännöksi.
– Asukasta kyllä kuullaan, mutta pahimmillaan toimitaan kuitenkin hänen toiveidensa vastaisesti. Asukkaalla ei ole asianosaisasemaa eikä oikeussuojakeinoja käytettävissään.
Karinen uskoo, että maakuntauudistus lisää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sijoittamista yhä kauemmas kotiseudultaan.
