Puolustusvoimain ex-komentaja arvioi: "Vuotaja on valtionhallinnon sisältä – piiri on pieni, hakkeriin en usko"

Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund ei usko salaliittoon eikä ideologisiin syihin Helsingin Sanomille vuodetuissa erittäin salaisissa tiedoissa.

puolustusvoimat
Puolustusvoimien entiset komentajat Gustav Hägglund (kesk.) ja Juhani Kaskeala  Suomen 100-vuotisjuhlavuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolla Helsingissä 6. joulukuuta.
Gustav Hägglund (kesk.) osallistui Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin Presidentinlinnassa Helsingissä 6. joulukuuta. Hägglundin takana Juhani Kaskeala, joka nousi Puolustusvoimien johtoon Hägglundin jälkeen.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Suomen Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund pitää mahdollisena, että erittäin salaisia tietoja Helsingin Sanomille vuotanut taho saadaan selville. HS käytti Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleessä jutussaan Puolustusvoimien salaiseksi luokittelemia asiakirjoja.

– Pitäisin kyllä kovasti todennäköisenä, että se on joku valtionhallinnon sisäinen henkilö, jolla on ollut pääsy näihin asiakirjoihin. En usko hakkeriin tässä tapauksessa, vaan vuotaja on tullut sisältä, koska intranetti eli sisäinen tietoverkosto on hakkeroinnilta aika hyvin suojattu, Hägglund sanoo.

Hägglund ei usko salaliittoon tai ideologisiin syihin. Hänen on vaikea ymmärtää, että kansallisen turvallisuuden murentaminen olisi ideologisesti syy siihen, että vuodetaan tai vuodatetaan juttuja ulos.

–Joku yksilö on vaan jostain syystä vuotanut, ehkä rahasta, ehkä tunteakseen itsensä tärkeäksi...mahdotonta mennä sanomaan.

Salaisuudet vain kymmenillä

Hägglundin mukaan pääsy erittäin salaisiin tietoihin on pienellä piirillä ja osin sen ansiosta vuotaja on mahdollista saada selville.

– Ja kun siinä (HS:n jutussa) on nyt tuommonen nimenomainen (tarkasti yksilöity) asiakirja vuotanut, niin voidaan selvittää, ketkä sen kanssa ovat olleet tekemisissä, Hägglund kuvaa.

Salaisimpiin asiakirjoihin pääsevät käsiksi joissain tapauksissa vain muutamat ja maksimissaan muutamat kymmenet henkilöt valtionhallinnon huipulta ja hekin tiukasti kontrolloituna. Hägglund kuului itse siihen pieneen joukkoon ylintä johtoa, jonka eteen kannettin salaisimpia papereita luettavaksi.

– Yleensä oli niin, että joku esitteli ne. Niitä sai lukea työpaikalla ihan rauhassa, mutta kotiin niitä ei saanut viedä, se oli kiellettyä, Puolustusvoimia vuosina 1994-2001 komentanut Hägglund muistelee.

Hägglundin mukaan vuotaja voi hyvin löytyä aivan jostain muualta kuin virkamieshuipulta.

– Joku ihan työntekijä sen asiakirjan alunpitäen tekee, ei hänen tarvitse olla ylimmällä tasolla. Näin ollen ei sitä (vuotajaa) voi liittää suoraan johonkin johtoportaaseen, vaan se on pitkin matkaa.

Tietolähteet voivat sulkeutua

Hägglundilla on selkeä käsitys siitä, miksi valtiojohto pillastui salaisten tietojen vuotamisesta niin perinpohjaisesti. Poliisi on aloittanut vuodosta esitutkinnan.

– Tiedustelu on hyvin herkkää siinä mielessä, että tietolähteet menevät kiinni, jos ne toteavat, että tietoa vuotaa meiltä pois. Sitten ei enää saadakaan tietoa.

– Lisäksi huolestuttavaa on se, että tässä myös tiedon lähde saattaa joutua vaaraan. Jos (vuodettu) tieto perustuu johonkin ulkomaiseen lähteeseen, silloin vaarannetaan lähde, jolle on perustunut tämä salainen tieto, Hägglund kuvaa.