Kun Janne Sahlman vaihtoi työpaikkaa, ympäri maata tahdottiin tietää lisää – sairaaloiden sadat huippuosaajat punnitsevat nyt mahdollisuuksiaan

Kuopion yliopistollinen sairaala pani ortopedi Janne Sahlmanin syksyllä kovan valinnan eteen: piti päättää, jatkaisiko hän nykyisessä työssään vai lähtisi yksityisen lääkäriaseman leipiin.

lääkärit
Erikoislääkäri Janne Sahlman
Krista Karppinen / Yle

Harva meistä päätyy uutisiin, kun vaihtaa työpaikkaa. Kuopiossa työskentelevän ortopedin Janne Sahlmanin tapauksessa näin kuitenkin kävi.

Sahlman oli yksi Kuopion yliopistollisen sairaalan huippuosaajista. Kun OP-ryhmä perusti loppukesällä yksityisen sairaalan melkein KYSin naapuriin, uusi tulokas oli heti yhteydessä Sahlmaniin.

– Sieltä kysyttiin ja sitten minuakin rupesi kiinnostamaan, hän kuvaa.

Oli tehtävä valinta, kummassa työskentelen.

Janne Sahlman

Ortopedi pyysi työnantajaltaan lupaa pitää yhden päivän viikossa vastaanottoa Pohjola-sairaalassa. KYS piti sitä kuitenkin kilpailevana toimintana, eikä antanut lupaa. Sairaanhoitopiirin hallituksessa vain yksi olisi myöntynyt. Silloin Sahlman joutui vaikean päätöksen eteen.

– Oli tehtävä valinta, kummassa työskentelen. [Yksityiselle siirtymisen puolesta] puhui se, että ajankäytön hallinta oli helpompaa.

Kymmenen erikoislääkärivuoden jälkeen Sahlman vaihtoi työpaikkaa. Se oli työnantajalle karvas lääke. Kun hoitohenkilöstöä lähtee, heitä löytyy tilalle helpommin. Mutta kun erikoislääkäri lähtee, hän vie mukanaan myös sairaalavuosina saamansa kalliin koulutuksen hedelmät.

– Se tekee aukon, myöntää palvelualuejohtaja Markku Härmä.

Etsinnässä paikka, jossa potilaan hoitamiseen olisi enemmän aikaa

Sahlmanin lähtö nousi puheenaiheeksi Kuopiossa (siirryt toiseen palveluun) ja myös ortopedien keskuudessa ympäri maan. Muun muassa Lääkäriliitosta otettiin yhteyttä mieheen ja kysyttiin lisää sivutoimilupakiistasta.

Moni on asettanut Sahlmanin lähdön sote-uudistuksen kontekstiin. Erikoislääkärit hakevat nyt asemiaan muuttuvalla alalla. Heidän työpanoksestaan käydään taistelua julkisten ja yksityisten sekä eri alueiden julkisten sairaaloiden välillä.

Uuteen työhönsä jo tottunut Sahlman osaa sanoa suoraan, mikä häntä yksityisellä puolella viehättää. Yksi asia on päivystysvastuun puute. Hän myöntää, että vuorokauden mittaiset päivystysvuorot viikonloppuna kuormittivat perhe-elämää.

– Toisaalta tiesin, kun alalle hakeuduin, että tämä on päivystysala.

Janne Sahlman ja potilas Pohjola Sairaalassa
Krista Karppinen / Yle

Sitäkin tärkeämpää Sahlmanille oli löytää työ, jossa "organisaatioasiat" eivät vaikuttaisi niin paljon: paikka, jossa lääketieteeseen liittymättömiä työtehtäviä olisi vähemmän ja potilaan hoitamiseen olisi enemmän aikaa. Tämän hän tuntee löytäneensä.

– Julkisella puolella on aaltoliikettä, mutta usein siellä on melkoiset jonot joka vaiheessa. Joka vaiheeseen liittyy käsittelyaikoja ja lääketieteellisen ongelman käsittely viivästyy ja viivästyy. Tämä on tärkeimpiä syitä, miksi valitsin yksityisen puolen.

Hän kuitenkin huomauttaa olleensa itsekin rakentamassa ja kehittämässä järjestelmää, johon lopulta turhautui.

En näe, että julkisen puolen erikoislääkärillä olisi hirveästi muita [kuin lääketieteellisiä] tehtäviä.

Markku Härmä

KYSin palvelualuejohtaja Markku Härmä ei tunnista kuvausta erikoislääkärin arjesta julkisella puolella. Hän sanoo työskennelleensä sekä julkisella että yksityisellä puolella, eikä näe niiden välillä erityistä eroa.

– Se on työpaikkakohtaista, mutta en näe, että julkisen puolen erikoislääkärillä olisi hirveästi muita [kuin lääketieteellisiä] tehtäviä. Toiminnan kehittäminen tulee kyllä eteen yksityisenkin lääkäriyrityksen palveluksessakin.

Toisaalta varsinkin yliopistosairaaloissa erityisosaajia houkuttaa se, että monen mielestä siellä tulevat vastaan kaikkein vaikeimmat tehtävät. Se on kunnianhimoisille lääkäreille ammatillisesti kiinnostavaa.

"Silloin Sahlman ja muut tulevat pyrkimään takaisin"

Viime aikoina Kuopion yliopistollisesta sairaalasta on lähtenyt yksityiselle puolelle kaksi ortopedian erikoislääkäriä. Johtajaylilääkäri Jorma Penttinen sanoo valinnanvapauslain luonnoksessa olevan sellaisia elementtejä, että lähtijöitä voi tulla enemmänkin.

– Yksityisellä ei ole päivystysvelvollisuutta, vaan päiväaikaisella työllä pystyy ansaitsemaan saman summan [kuin julkisella]. Esimerkiksi ortopediassa on raskasta puuhaa olla ympärivuorokautisesti valmiudessa. Iän myötä siihen kypsyy.

Markku Härmä arvioi, että KYSissä sivutoimisesta työskentelystä yksityisellä puolella on kiinnostunut vähintäänkin kymmeniä lääkäreitä, ehkä sata. Hän kuitenkin lisää, että sosiaali- ja terveysministeriössä on tekeillä asetus, joka voi mullistaa kilpailun työvoimasta (siirryt toiseen palveluun).

Jos yksityisten lääkäriyritysten leikkaustoiminta saa ensi vuonna samat laatukriteerit kuin julkisissa sairaaloissa on, esimerkiksi ortopedien työt yksityisissä sairaaloissa käyvät vähiin.

– Silloin Sahlman ja muut tulevat pyrkimään takaisin, hän ennustaa.

Tämä on kuitenkin epävarmaa. Jos asetus ei iske yksityisiin lääkäriasemiin, niistä tulee yhä selvemmin kilpailijoita KYSin kaltaisille sairaaloille. Silloin myös julkisella puolella työskentelevien lääkärien sivutoimilupia katsotaan entistä tarkemmin. Käytännössä ne Härmän mukaan kiellettäisiin ainakin KYSissä.

– Leikkaustoiminta aiheuttaisi haittaa taloudellisena menetyksenä, palvelutuotannon vääristymänä sekä kilpailuna asiakkaista. Toiminta olisi myös omiaan vaarantamaan luottamusta tasapuolisuuteen KYSin virkatehtävien hoidossa.

Esimerkiksi ortopediassa on raskasta puuhaa olla ympärivuorokautisesti valmiudessa.

Jorma Penttinen

Pohjola-sairaalassa työskentelevä Janne Sahlman pitää varmana, että "tosi moni" lääkäri miettii nyt lähtöä yksityiselle. Toisaalta hän ei sulje pois mahdollisuutta, että itse palaisi, varsinkaan jos hoitoketjut muuttuisivat sujuvammiksi julkisella puolella.

– Toivon, että yksityinen puoli toimisi varsinkin kiireettömässä hoidossa sparraajana siten, että hoitoajat lyhenisivät myös julkisella puolella.