Filippiinien rannat tukehtuvat muoviin – Maa syytää jätettä mereen kolmanneksi eniten maailmassa

Aasiassa etenkin köyhät ostavat arjen tuotteita pienissä yksittäispakkauksissa, jotka ovat kierrätyskelvottomia. Ympäristöjärjestöt haluavat monikansalliset yhtiöt vastuuseen jätteistä.

Ulkomaat
Uutisvideot: Vilma kierrättää roskia elonnokseen
Uutisvideot: Vilma kierrättää roskia elonnokseen

MANILA Manilanlahden rantavedessä Freedom Islandilla on käynnissä siivouspäivä. Joukko vapaaehtoisia on kastanut varpaansa mereen ja kalastaa vedestä muoviroskaa.

He huljuttavat auringossa haalistuneet pakkausmuovit puhtaaksi yksitellen ja kokoavat ne ämpäreihin kuin arvokkaat todisteet rikospaikalla.

Työtä riittää. Sangot ja säkit täyttyvät nopeasti parittomista varvassandaaleista ja mehupilleistä. Mutta kaikkein eniten rannasta löytyy pieniä yksittäispakkauksia. Muovikääreet täplittävät rantahiekkaa, ja vedessä rantaa kohti lilluu lisää räikeän värisiä pakkauksia.

Ympäristöaktivistit käyvät säännöllisesti siivoamassa Freedom Islandin rantaa. Työ näyttää lähes hyödyttömältä. Merta tuskin saadaan puhdistettua nyppimällä muovikääreitä vedestä käsivoimin.

Siivoustalkoilla on kuitenkin päämäärä. Ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjoija Abigail Aguilar istuu muoviroskan keskellä ja kirjaa jokaisen kääreen tiedot yksitellen listaan. Aktivistit haluavat yksittäispakkauksien valmistajat apuun.

– Haluamme listata brändit, joiden roskia löydämme rannasta. Ne ovat osallisia Manilanlahden saastumiseen, Aguilar sanoo.

Käytettyjä pillejä ämpärissä.
Miljoonien kuluttajien ja nopean talouskasvun maat Kaakkois-Aasiassa ovat suurimpia valtameriin päätyvän muovin lähdemaita.Kirsi Crowley / Yle

Rannalla eniten Nestlén ja Unileverin pakkauksia

Freedom Islandin siivoojat löytävät ja kirjaavat ylös viikon aikana muutaman sadan metrin rantaviivalta 54 260 muoviroskaa. Tulosta osattiin odottaa.

Eniten pakkausjätettä tuottavat brändit ovat monikansallisia yhtiöitä, jotka ovat tuttuja köyhissä maissa ympäri maailman: Nestlé, Unilever ja indonesialainen PT Torabika Mayora. Myös Procter & Gamble ja Colgate Palmolive olivat kymmenen kärjessä.

Mother Earth -säätiön toiminnanjohtaja Maricon Alvarez ei ole yllättynyt.

– Filippiiniläiset ostavat mielellään yksittäispakkauksissa shampoota, saippuaa, pikakahvia ja energiajuomia. Ostamme eniten monikansallisten yhtiöiden brändejä, koska ne ovat usein halvempia. Me uskomme, että kuluttajat maksavat enemmän pakkauksesta kuin tuotteesta, Alvarez sanoo.

Roskankerääjiä
Ympäristöaktivistit siivoavat Manilan rantoja säännöllisesti. Kirsi Crowley / Yle

Rannasta löytyi yli 9 000 Nestlén tuotepakkausta, eli noin joka kuudes aktivistien poimima muovikääre oli sisältänyt yhtiön pikakahvia, suosittua Milo-kaakaojuomaa, Maggi-maustelientä tai muita tuotteita. Myös Unileverin pyykkipulveri-, shampoo- ja majoneesipussit olivat löytäneet tiensä lähiöistä meren rantaan.

Filippiineillä myydään noin kymmenen millilitran pusseissa arjen tuotteita pikakahvista ruokaöljyyn, shampooseen ja vaatteiden huuhteluaineeseen. Pakkaukset ovat suosittuja, koska miljoonilla kuluttajilla ei ole varaa enempään.

Yksittäispakkauksilla halutaan kasvattaa kulutusjuhlaa

Yksittäispakkauksia on markkinoitu vaurastuvassa Kaakkois-Aasiassa köyhyyden poistajina. Niiden tarkoitus on tuoda kulutusjuhla yhä useamman ulottuville. Miljoonilla köyhilläkin uskotaan olevan varaa peseytyä, jos he ostavat shampoota tai saippuaa vain yhden käyttökerran verran.

Filippiineillä kertakäyttöpakkauksien litrahinta on usein halvempi kuin samalla tuotteella isommissa perhekoon pulloissa. Filippiiniläisten sari sari -elintarvikekioskien julkisivua koristavatkin tavallisesti yksittäispakkausten serpentiinit.

Kioski
Filippiineillä monella kuluttajalla on varaa vain pieniin pussillisiin ruokaa tai kulutustavaroita.Kirsi Crowley / Yle

Yksittäispakkauksista on tullut myös ympäristöriesa. Pakkausroska jää kaatopaikoille, ja sitä löytyy kaduilta ja merestä. Muovijätettä päätyy asuinalueilta tonneittain Manilan halki kulkevaan Pasig-jokeen joka päivä, kertoo Greenpeace-järjestön Abigail Aguilar.

– Ongelmana on, että kertakäyttöpakkaukset eivät hajoa. Niistä ei pääse eroon, eikä niitä voi kierrättää, koska ne ovat halpaa muovia, hän sanoo.

Filippiinit syytää kolmanneksi eniten muovia meriin

Muovijäte on kasvava ongelma Filippiineillä ja laajemmin Aasiassa. Science-tiedelehdessä julkaistussa raportissa (siirryt toiseen palveluun) arvioidaan, että 60 prosenttia kaikesta mereen päätyvästä jätteestä on lähtöisin Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Sri Lankasta.

Raportin mukaan Filippiinit tuottaa maailman kolmanneksi eniten valtameriin joutuvaa muovijätettä, noin puoli miljoonaa tonnia vuodessa.

Mereen päätyy joka vuosi yhteensä ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Sama kuin kaataisi jäteauton lavallisen verran muovijätettä mereen kerran minuutissa, vertaa puolestaan Ellen MacArthur-säätiön tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Valtamerissä valtavat soppamaiset muovijätelautat pyörivät merivirtojen mukana ympyrää. Sinne Filippiinienkin muovi ajelehtii. Tyynellämerellä kelluva muoviroskalautta on yli miljoonan neliökilometrin kokoinen. Pinta-alaltaan se vastaa karkeasti kolmea Suomea.

Muoviroskaa rannalla.
Manilan edustalla sijaitsevan Freedom Islandin mangrovepuut sotkeutuvat muoviroskaan, vaikka kaistaletta puhdistetaan jatkuvasti.Kirsi Crowley / Yle

Kuluttajan vai yritysten vika?

Manilassa aktivistit käyvät säännöllisesti putsaamassa Freedom Island -saaren rantavettä. Saari on luonnonsuojelualue ja satojen muuttolintulajien kokoontumispaikka.

Pitkulaisen saaren tehtävä on suojata pääkaupunkia hyökyaalloilta, mutta siitä on tullut jätehaavi, jossa muoviroskat roikkuvat mangrovepuiden oksilla kuin joulukuusessa.

Pitkän linjan ympäristöaktivisti on väsynyt siihen, että roska ei lopu siivoamalla.

– Emme voi jatkaa siivoamista ikuisesti, vaan meidän pitää tarttua muoviroskan lähteeseen. Haluamme osoittaa sormella yrityksiä, jotka ovat vastuussa tämän muovin valmistuksesta ja päätymisestä valtamereen, sanoo Break Free From Plastics -liikkeen kansainvälinen koordinaattori Von Hernandez.

Huhramäki.
Manilassa Tondon slummissa asukkaat erottelevat jätteistä kierrätettävän materiaalin ja myyvät sen.Kirsi Crowley / Yle

Filippiiniläiset ovat aktivoituneet kansainvälisessä muovin vastaisessa ympäristöliikkeessä, koska maa ja sen myötä meri on tukehtumassa muovijätteeseen.

– On helppo syyttää kuluttajaa, mutta kuka hyötyy näistä pakkauksista? Yritykset tuputtavat niitä kuluttajalle, Hernandez sanoo.

Kertakäyttöpakkauksista on tullut suuri bisnes kehittyvässä maailmassa. Kun miljoonat kuluttajat ostavat roposilla halpoja tuotteita, puroista kasvaa iso kassavirta. Pahimmat muovisaastuttajamaat ovatkin pääosin nousevia talouksia.

– Yksittäispakkauksia ei käytetä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa, mutta niitä myydään kaikkialla Aasiassa, muistuttaa Greenpeacen Abigail Aguilar.

Tuotteet kulkevat pohjoisesta etelään

Saksan Greenpeacen kampanjoija Michael Meyer-Krotz seuraa siivoustalkoita Freedom Islandilla. Saksalaiset aktivistit tulivat avuksi, koska heidän mukaansa muovikriisi ei ole vain Aasian kuluttajien syy.

– Pohjoisen pallonpuoliskon yritykset vievät tuotteita etelään toimitusketjulla, jonka tuottamia roskia etelä ei kykene käsittelemään, sanoo Meyer-Krotz.

Kehittyvissä maissa jätehuolto tukehtuu muoviroskan määrään.

Jätettä kadun varrella.
Manilassa Tondon slummin portilla tien varret ovat roska-apajia, joista paikalliset nyhtävät elantonsa.Kirsi Crowley / Yle

Muovihuuma alkoi toisen maailmansodan jälkeen, ja nyt muovia on kaikkialla. Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 300 miljoonaa tonnia lisää muovia, vaikka ensimmäisetkin muovit ovat yhä keskuudessamme. Valtamerissä muovista tulee koko maailman ongelma.

– Tavaroita tuotetaan vain sitä varten, että ne heitetään roskiin. Tällaisen käytöksen ajan pitää olla ohi, Meyer-Krotz miettii.

Muovia on meressä pian enemmän kuin kalaa

Valtamerissä arvioidaan olevan yhteensä jo 275 miljoonaa tonnia muovia.

Ellen MacArthur -säätiön tutkimuksen mukaan valtamerten muovijäte painaa yhteensä enemmän kuin kaikki niiden kalat vuoteen 2050 mennessä.

– Muovi päätyy yhteisöistä jokiin ja sieltä valtameriin. Se hajoaa pieniksi kappaleiksi. Valtamerten eläimet syövät ne, ja muovi palaa luoksemme ruokapöytään kaloissa, sanoo Greenpeacen Michael Meyer-Krotz.

Häviävän pieniksi palasiksi murskautunutta muovia kutsutaan mikromuoviksi. Meyer-Krotz muistuttaa, että äskettäisten tutkimusten mukaan mikromuovia on miljardien ihmisten juomavedessä ympäri maailmaa, myös Euroopassa.

Itä-Suomen yliopisto on löytänyt tutkimuksessaan mikromuovia myös Suomen järvistä, joista muovi päätyy juomaveteen. Muovipusseja ajelehtii jo Pohjoisella jäämerelläkin.

Kerääjäperhe
Manilan Tondossa tuhannet ihmiset asuvat roskien keskellä.Kirsi Crowley / Yle

Muovi on myös öljysyöppö. Ellen MacArthur -säätiö arvioi, että jos muovin kulutus kasvaa nykyvauhtia seuraavat 35 vuotta, muovin osuus öljyn kulutuksesta nousee 5 prosentista 20:een.

Uutta toivoa muoviroskaa vastaan tuo YK:n ympäristökokouksen päätöslauselma (siirryt toiseen palveluun) joulukuussa. Yli 200 maata allekirjoitti lupauksen lopettaa muovin päätyminen valtameriin. Kokouksessa ei kuitenkaan asetettu aikatavoitetta eikä päätetty toimista.

Köyhät kierrättävät rikkaiden roskia

Myös Filippiineillä on tehty poliittisia päätöksiä, joiden tarkoituksena on hillitä rantojen muovitulvia. Maassa on edistyksellinen, tiukka jätehuoltolaki (siirryt toiseen palveluun), joka velvoittaa kierrättämään ja käsittelemään jätteet ekologisesti.

Mutta Tondon köyhälistöalueella sijaitsevassa Aroma-slummissa Manilanlahden rannalla haiskahtaa siltä, että lain toimeenpanossa on puutteita. Jäteautot tuovat päivittäin vauraiden asukkaiden roskasäkkejä slummiin, jossa asuu tuhansia ihmisiä. Aromassa jätteen erottelusta elävät köyhät perkaavat saapuvat roskat ja erottelevat kierrätysmateriaalin.

Vilma Lopez on yksi monista jätteen kerääjistä. Hän odottaa ohi ajavien jäteautojen kippaavan lastinsa tien varteen ja kilpailee sitten muiden kerääjien kanssa muovipulloista, tölkeistä, paperista ja muusta myyntikelpoisesta jätteestä.

Äiti lastensa kanssa lajittelemassa keräysjätettä.
Vilma Lopezin lapset auttavat äitiä tienaamaan rahaa roskasta.Kirsi Crowley / Yle

Hän kaataa polkupyörän puiseen sivuvaunuun keräämänsä lastin hökkelinsä pihamaalle. Yksinhuoltajan lapset kyykistyvät apajalle ja alkavat irrottaa tottuneesti etikettejä. Viisivuotiaskin käyttää veistä varmoin ottein.

Roska on kuin rahaa

Kun muovi on siivottu, Vilma Lopez ja lapset kuljettavat saaliin slummia reunustavan ison tien varteen. Lopez polkee valtavien kontteja kuljettavien rekkojen vierellä, säkit ja lapset pyöränsä sivuvaunussa, jätevälittäjän hökkelin luo.

Välittäjän iso vaaka heilahtaa tuskin nimeksikään isojen säkkien painosta. Tyhjät pullot ja tölkit eivät paina paljon. Lopez saa palkkionsa, 112 Filippiinien pesoa eli alle kaksi euroa. Hän hymyilee tyytyväisenä tutulle välittäjälle.

– Pidän työstäni. Vaatii paljon työskennellä kuuman auringon alla. Selkää ja lihaksia särkee. Näytämme likaisilta, mutta joskus tienaamme paljon, enemmän kuin muut, jotka työskentelevät ilmastoiduissa toimistoissa, Lopez miettii.

Parhaina päivinä hän tienaa viisi ellei kahdeksan euroa.

Äiti vie lapsia pyörävaunilla.
Vilma Lopez kärrää kierrätettävät jätteet polkupyöränsä sivuvaunussa jätevälittäjille.Kirsi Crowley / Yle

Vilma Lopez sanoo saavansa elantonsa tavaroista, joita kukaan muu ei halua. Pihalla roskien seassa seisoo likainen pinkki nukkekoti, josta joku on selvästikin joitain vuosia sitten maksanut kalliin hinnan. Nyt sillä on käyttöä Lopezin resuisille lapsille.

Ennen muuta roska on Lopezille rahaa.

– Jos ei olisi roskia, minulla ei olisi työtä eikä rahaa. Tiedän, että jäte ei ole hyväksi, mutta minulle se on työ.

13-lapsisen perheen ruokkiminen on silti hankalaa, vaikka lähes puolet lapsista onkin jo perustanut oman perheen.

– Joskus kärsimme, koska meillä ei ole rahaa. Pyydän lapsiltani kärsivällisyyttä. He ymmärtävät kyllä, Vilma Lopez sanoo.

Kertakäyttöaterimia.
Filippiinien jätehuolto on alkeellinen tiukasta laista huolimatta. Kierrätystä tehdään slummeissa käsivoimin.Kirsi Crowley / Yle

Kuntia oikeuteen kaatopaikkojen vuoksi

Filippiinien hallitus haluaa lopun avokaatopaikoille ja Aroman kaltaisille roskaslummeille.

– Vuoden 2000 jätehuoltolaki velvoittaa kaikkia erottelemaan, vähentämään, käyttämään uudelleen ja kierrättämään. Mutta se näyttää olevan vaikeaa. Siksi näet jätettä joka puolella. Paikallisviranomaisilla ei ole poliittista tahtoa, sanoo virkamies Eligio Ildefonso.

Ildefonso johtaa komissiota, joka vastaa jätehuoltolain toimeenpanosta.

Hänen virastonsa on vienyt jo 50 kaupunkia ja kuntaa oikeuteen lain rikkomisesta. Filippiineillä paikallishallinnot vastaavat jätehuollosta. Ildefonso myöntää, että köyhillä kunnilla on paljon muutakin ratkottavaa kuin jätteet, mutta hän uskoo, että kovat toimet tehoavat. Jo yli 30 kuntaa on sulkenut avokaatopaikkojaan.

Roskat kaadetaan kadunvarteen

Myös Vilma Lopezin korttelin luona Aroma Tondossa avokaatopaikka on suljettu. Mutta juuri siksi jäteautot kippaavat roskat katujen varteen.

Ildefonso haluaa kuntien perustavan yhteisiä jätteenpolttolaitoksia ja kaatopaikkoja, jotka täyttävät laatuvaatimukset.

Äiti ja lapsia.
Vilma Lopez sanoo, että ilman roskia hänellä ei olisi työtä eikä elantoa. Kierrätysmateriaaleista saadut rahat kuluvat päivän ruokaan ja pesuaineeseen.Kirsi Crowley / Yle

Aktivistit vastustavat jopa jätteenpolttolaitoksia. Break Free From Plastics -kampanjan kansainvälinen koordinaattori Von Hernandez on johtanut jätteenpolttolaitoksia vastustavaa kampanjaa vuosikausia.

– Kansainväliset yritykset tulevat tänne markkinoimaan energiajätevoimaloita ja jätteenpolttolaitoksia, jotta ihmiset voivat kuluttaa enemmän. Roskan poltosta syntyy vain uusi saasteongelma, Von Hernandez sanoo.

– Me haluamme lopettaa kierrätyskelvottoman muovin tuotannon.

Von Hernandez perustelee kantaansa sillä, että hänellä on vuosikymmenten kokemus Freedom Islandin siivoustalkoista: ranta on viimeistään viikon kuluttua taas täynnä roskaa.

Hänen mielestään muovipakkauksia myyvien yritysten on tultava ympäristötalkoisiin mukaan. Muuten rantojen puhtaana pysymisestä on turha haaveilla.

Lisää aiheesta:

Tutkimus: Meriin päätyi yhtenä vuonna kahdeksan miljardia kiloa muovijätettä – ja määrä kasvaa

Merissä on pian enemmän muovijätettä kuin kalaa

Vesijohtovedessä on silmälle näkymätöntä muovisaastetta

Muoviroskan määrä järvessä yllätti tutkijat – nyt he haluavat tietää, kulkeutuuko mikromuovi myös ravintoketjuun

Euroopan ympäristökeskus: Lähikuvassa merissämme oleva jäte (siirryt toiseen palveluun)