Huonokuntoisista kouluista on pidetty kynsin hampain kiinni, nyt opettajat surevat seurauksia: Rahat tuhlattiin seiniin – opetuksen taso laski

Joissakin kouluissa läppäreitä riittää vain murto-osalle oppilaista.

koulut
Mansikkamäen kuutosluokkalaiset opettelevat koodausta luokassa
Mansikkamäen kuudesluokkalaiset opettelevat koodausta oppitunnilla.Petri Niemi/Yle

Noin 600 oppilaan Mansikkamäen alakoulun rehtori Pekka Lipiäinen avaa kahden luokkatilan välisen parioven Kouvolassa. Lipiäinen on vuonna 2014 valmistuneen koulun tiloihin tyytyväinen: ne ovat toimivat, ja oppilaille sekä henkilökunnalle on riittävästi työvälineitä.

– Täällä tilat ovat muunneltavissa muun muassa niin, että opettajat voivat tehdä yhteistyötä muiden opettajien kanssa, sanoo Lipiäinen.

Uusi koulu valmistui vuonna 2014 ja se korvasi kaksi vanhaa koulua. Tilojen suunnittelu alkoi vuonna 2010, jolloin tilojen muunneltavuus oli uutta. Lipiäinen on huomannut, että viime vuosina moniin uusiin suomalaiskouluihin on suunniteltu avoimia ja isoja tehdasmaisia tiloja. Hän pitää hyvänä asiana sitä, että nyt on palattu takaisin monikäyttöisten ja muunneltavien tilojen suuntaan.

– Maailma muuttunut ja koulujen on muututtava mukana. Koulussa täytyy olla riittävästi aikuisia ja ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä. Muunneltavuuden lisäksi koulurakennuksiin on saatava moderni teknologia. Opettajien ja muun ohjaavan henkiökunnan koulutuksesta on myös huolehdittava.

Suomesta ja jo Kouvolasta löytyy kuitenkin myös toisen ääripään kouluja, joista opettajat ovat huolissaan.

– Joissain kouluissa opettajilla ei ole omia läppäreitä ja laitteita riittää vain murto-osalle oppilaista. Opettajat tarvitsevat myös koulutuspäiviä esimerkiksi sähköisten oppimisjärjestelmien ja -välineiden käytön opetteluun, sanoo Kouvolan opettajien ammattiyhdistys ry:n puheenjohtaja ja OAJ:n valtuuston jäsen Tuomas Riikonen.

Anjalan koulu
Anjalan koulu on käyttökiellossa Kouvolassa huonon sisäilman vuoksi.Juha Korhonen / Yle

Seinistä opetuksen laatuun

Koulujen määrää pitää jatkossa arvioida monessa kunnassa uudestaan, kun esimerkiksi osa kouluista kärsii sisäilmaongelmista ja vaatii mittavia peruskorjauksia. Oppilasmäärien väheneminen pakottaa tarkastelemaan paitsi koulujen määrää myös sijaintia.

Peruskoulujen määrä on jo tippunut alle puoleen vuoden 1990 tasosta. Ylitarkastaja Kari Lehtola on blogissaan epäillyt lakkautusten säästövaikutuksia (siirryt toiseen palveluun).

Äidinkielenopettajain liiton puheenjohtaja ja Kouvolan yhteislyseon lehtori Sari Hyytiäinen uskoo, että ainakin Kouvolassa koulujen määrä vähenee nykyisestä. Hän toivoo, että koulutuksen rahoja suunnataan uudelleen.

– Kouvolassa aika paljon on laitettu rahaa seiniin ja sitten on menty tuntimäärissä aivan minimillä. Vähän liikaa on maksettu koulujen ylläpidosta, myös opetukseen tarvittaisiin sitä rahaa lisää. Toivon, että meille tulee erikokoisia kouluja ja lisää laatua, Kouvolassa vihreiden kaupunginvaltuutettunakin toimiva Hyytiäinen toteaa.

Mitä opetuksen laatu sitten opettajien mielestä tarkoittaa?

– Oppilasryhmien pieni koko, hyvät opiskelumateriaalit ja tietotekniikka ovat tärkeitä. Tarvitaan myös muun muassa tiloja ryhmätyöskentelyyn ja itsenäiseen työskentelyyn, listaa Hyytiäinen.

– On pidettävä huolta, että esimerkiksi laitteet ja opettajien pedagoginen taito vastaavat nykyaikaista opettamista. Koulukiinteistöjen on oltava hyväkuntoisia ja niihin on helppo tulla, linjaa Kouvolan yhteislyseon rehtori Tapio Karvonen.

Kiinteistöjen ylläpito näkyy kustannuksissa

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:ssä lasketaan, että perusopetukseen sijoitetusta eurosta reilut puolet menee opetukseen ja loput muihin kuluihin eli esimerkiksi kiinteistöihin.

– Tottakai tarvitaan terveelliset ja turvalliset kouluympäristöt. Silti vanhoja kiinteistöjen korjausvelkoja ei voi ottaa leikkaamalla toiminnasta pois, sanoo perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on havainnut, että oppilaskohtaisten kustannusten nousu johtuu ensisijaisesti kiinteistöjen ylläpidosta (siirryt toiseen palveluun). Opetusmenojen osuus on pysynyt lähes paikallaan.

Mansikkamäen oppilaat luokassaan
Mansikkamäen koulussa yhden luokan ryhmäkoko on enimmillään runsaat 20 oppilasta. Petri Niemi/Yle

Harvennus edessä

Poliitikoista ja virkamiehistä koostuva ohjausryhmä (siirryt toiseen palveluun) miettii nyt Kouvolassa, miten kaupungin 34 peruskoulun kokonaisuutta pitää kehittää. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Kouvolan yhteislyseon rehtori Tapio Karvonen näkee, että perusopetuksen laadun parantamisesta on vaikea keskustella, jos kouluverkostoa ei jotenkin harvenneta.

– Meillä kokoomuksen ryhmässä on ihan selvä kanta. Jos kouluissa on sisäilmaongelmia, koulu on iäkäs ja kaipaa perusteellista remonttia, mieluummin se pannaan nurin kuin korjataan.

Kouvolan Sanomien haastattelussa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) uskoo (siirryt toiseen palveluun), että Kouvolassa voitaisiin jatkaa nykyisillä kouluilla. Helminen on kouluselvitystä tekevän ohjausryhmän puheenjohtaja.

Valtuuston suurimman puolueen SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Outi Kasurinen ei ole yhtä toiveikas kuin ryhmätoverinsa.

– Koululaisten määrä vähenee. Pidemmän päälle on järkevää, etteivät koulut ole vajaakäytössä. Mutta karttaa täytyy katsoa tarkkaan ja alueellista tasapuolisuutta, kun kaupungin tulevaa kouluverkkoa suunnitellaan.

Mallia pääkaupunkiseudulta

Kouvolassa on arvioitu, että vanhojen koulujen korjaustarve nielisi noin 100 miljoonaa euroa. FCG:n selvityksen mukaan vuonna 2025 perusopetuksessa on runsaat 700 kouvolalaisnuorta vähemmän kuin nyt.

Kouvola on jo karsinut esimerkiksi kyläkouluja viime vuosina.

Kouvolan kouluverkosta odotetaan lisätietoa kevään aikana. Kehittämisselvityksen tekijät käyvät muun muassa pääkaupunkiseudulla tutustumassa moderneihin oppimisympäristöihin.