Kun pappi lähti kaljalle ateistin kanssa: “Saatko kiksit, kun kirkosta erotaan?”

Miten käy, kun uskonnoton haastaa uskovaisen? A-studion Kuplat-sarjan viidennessä osassa vapaa-ajattelija Riku Salminen kohtaa julkkispappi Kari Kanalan.

A-studio
Kari Kanala ja Riku Salminen
Pappi meni baariin ateistin kanssa. Kari Kanala ja Riku Salminen keskustelivat uskonnon roolista yhteiskunnassa.

Miten järkevänä näyttäytyvä ihminen saattaa uskoa johonkin yliluonnolliseen?

Tämä kysymys hämmästyttää tamperelaista it-yrittäjä Riku Salmista, joka on aktiivinen Tampereen vapaa-ajattelijat ry:ssä.

Vapaa-ajattelijoiden tapaamisessa kävi kerran ilmi, että juuri kukaan uskonnottomista ei ollut koskaan fanittanut aktiivisesti urheilua, laulajia tai elokuvatähtiä, Salminen kertoo. Hän uskoo, että fanittamisen puutteella ja ateismilla voi olla yhteys.

– Ihminen, joka fanittaa urheilujoukkuetta tai poptähteä, saattaa pystyä myös fanittamaan Jeesusta, Salminen pohtii.

“Kirkkoon on aina tervetullut”

A-studion Kuplat-sarjassa Salminen tapaa helsinkiläisen Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan.

Kanala pohtii, mitkä ovat vapaa-ajattelijoiden motiivit.

– Onko vapaa-ajattelijaa kohdannut jokin niin vahva kolhu, että haluaa toimia sen hyväksi, jotta ihmiset eroaisivat kirkosta?

Tampereen vapaa-ajattelijat ovat perustaneet eroakirkosta.fi-verkkosivuston, jonka mukaan kirkon jäsenyyden on jättänyt sen kautta yli 600 000 suomalaista.

Kari Kanala
Kirkkoherra Kari KanalaAntti Haanpää

Kanala on tunnettu tempauksistaan Paavalin seurakunnassa. Hän on kutsunut ihmisiä Paavalinkirkkoon muun muassa päiväunille ja katsomaan EM-jalkapalloa tai MM-jääkiekkoa. Samalla on nautittu yhdessä ehtoollista.

– Kuusikymppinen mies totesi, ettei ole käynyt täällä sitten rippikoulun. Ajattelin, että kannatti järjestää jo senkin takia, Kanala kertoo yhdestä osallistujasta.

Alueella asuvista enää hieman alle puolet kuuluu kirkkoon.

– Monet ovat ja saavat olla tapakristittyjä, eikä ihmisen uskoa voi mitata. Voi kuulua kirkkoon tai lähteä sieltä, mutta aina on tervetullut, Kanala toteaa.

Kirkon pitäisi Kanalan mielestä lähestyä ihmisiä selvällä suomella ja “taklata yksinäisyyttä”. Ääntä pitäisi pitää heikoimpien puolesta: esimerkiksi lasten, nuorten, vanhusten, maahanmuuttajien ja syrjäytyneiden.

Riku Salminen
Riku Salminen sanoo olevansa aika varma siitä, että mitään jumalia ei ole olemassa.Antti Haanpää / Yle

“Kirkko on muinaisjäänne”

Riku Salminen haluaa, ettei uskontoa tuputettaisi päiväkodeissa ja kouluissa, varsinkaan vastoin perheen tai lapsen tahtoa. Salmisen omaa lasta uskonnonopettaja pelotteli koulussa aikanaan perkeleellä. Keskustelujen jälkeen koulu perusti ensimmäisen et-opetuksen ryhmän. Siihen päästäkseen täytyi erota kirkosta.

Salminen tunnustautuu ateistiksi, vaikka sanalla on huono kaiku.

– Ateistia pidetään monesti änkyränä, joka vastustaa asioita, mutta jolla ei ole tarjota mitään hyvää, hän selittää.

Riku Salminen uskoo, että valtaosa ihmisistä kuuluu kirkkoon, koska heille on niin pienestä pitäen opetettu. Hänelle evankelisluterilainen kirkko on muinaisjäänne, jonka vaikutusvalta yhteiskunnassa on aivan liian iso.

Salminen toivoo, etteivät ihmiset tukisi verovaroillaan kirkkoa tavan vuoksi, jos eivät ole oikeasti uskonnollisia. Evankelisluterilaisen kirkkoon kuuluu lähes neljä miljoonaa suomalaista.

“Miksi tuhota meidän hiekkalinna? Rakentakaa komeampi”

Riku Salminen tapaa Kari Kanalan Helsingin Vallilassa samassa baarissa, jossa kirkkoherra on järjestänyt kirkkokaljoja saarnavuorojensa jälkeen. Ideana on ollut kokoontua kapakkaan vaihtamaan ajatuksia tärkeistä aiheista Martti Lutherin tapaan.

Kanala haluaa kysyä Salmiselta, tuntuuko hyvältä, kun ihmiset käyvät eroamassa kirkosta vapaa-ajattelijoiden nettisivulla?

– Tuleeko siitä kiksejä, kun porukka käy klikkailemassa? Kanala kysyy.

– Sivusto on suunnattu valtionkirkkojärjestelmää vastaan, ei ihmisten uskontoa vastaan, Salminen perustelee.

Salmisen mukaan kiksejä tulee siitä, että kirkko ei voi samalla tapaa perustella valta-asemaansa, jos sen jäsenmäärä vähenee.

Kanala ihmettelee, miksi vapaa-ajattelijat haluaisivat tuhota toisen hiekkalinnan sen sijaan, että rakentaisivat itse komeamman.

– On ihmisiä, jotka kuuluvat kirkkoon, vaikka eivät uskoisikaan. He haluavat kuulua, koska kirkko tekee hyvää, Kanala puolustaa tapakristillisyyttä.

Salmisen mielestä kirkko mainostaa paljon tekevänsä hyvää, vaikka sen päätehtävä on markkinoida uskontoa. Esimerkiksi kriisitilanteissa seurakunta jalkauttaa nopeasti porukkaa apuun.

– Jumalalla ei voida hirveästi lohduttaa ihmistä, joka ei ole uskovainen, Salminen haastaa.

– Me ei mennä Jumala edellä, vaan lähimmäisen hätä edellä, Kanala huomauttaa.

Kanala muistuttaa, että kriisin tullen ihmiset kokoontuvat usein luontevasti kirkkoon.

Kari Kanala ja Riku Salminen
Kanala ja Salminen olivat yhtä mieltä siitä, että kaikilla tulisi olla katsomuksen vapaus.Antti Haanpää / Yle

“Jos joku haluaa rukoilla, rukoilkoon”

Sekä Salmisen että Kanalan mielestä tärkeintä on, että ihminen löytää yhteisön, jossa tuntee olevansa hyväksytty. Salminen on löytänyt sellaisen vapaa-ajattelijoista, Kanala seurakunnasta.

Molempien mielestä katsomuksen vapautta pitäisi kunnioittaa – oli sitten uskonnoton, ateisti, muslimi tai kristitty.

– Tärkeintä on, että miettii asioita ja löytää jonkun vakaumuksen, Kanala toteaa.

Salmiselle katsomuksen vapaus tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi koulu ei saisi kieltää uskovaisia lapsia lukemasta ruokarukousta, mutta ei myöskään järjestää uskonnollisia hetkiä.

– Hiljennytään ennen ruokailua. Jos joku haluaa rukoilla, rukoilkoon, Salminen kuvaa.

Ateistit ja uskovaiset väittelevät keskustelupalstoilla, mutta se ei johda Salmisen mielestä mihinkään. Toinen koulukunta perustaa käsityksensä tieteelliseen maailmankuvaan, toinen uskonnolliseen.

– Oikeassa oleminen voitaisiin lopettaa ja etsiä totuutta yhdessä, Kanala ehdottaa.

– Tieteellisen maailmankuvan edustajana en ole sitä mieltä, että lopullista totuutta koskaan löydetään. Mutta sen etsiminen on erittäin hyvä, Salminen vastaa.

Kuplat-sarjan viides osa esitetään A-studiossa TV1:ssä keskiviikkona 20.12. klo 21.05. Sarjan aiemmat osat löytyvät täältä Yle Areenasta.

Kuplat-sarjan edelliset kohtaamiset:

Digijäärä Maijaliisa Dieckmann vaatii palveluita ilman digipakkoa – “Ikäihmisiä syrjäytetään”

Pohjois-Karjalan poikamies Kallion gimmalta: Ootko nähnyt mehtäjänistä? Minulla menisi pissat housuun, jos näkisin hirven!

Pakolaisten puolustaja kysyy suomensisulaiselta: "Etkö haluaisi Kauhavalle Little Irakia?

Kansanedustaja Susanna Koski liikuttui kohdatessaan köyhän yksinhuoltajan: "Olisi kornia yrittää vakuuttaa, mitä kaikkea hallitus on tehnyt"