Kissanpentu on edelleen toivottu joululahja – löytöeläintalon pitäjä: Älä hanki kissaa, jos sinulla ei ole varaa huolehtia siitä

Ilmaisia kissanpentuja on tarjolla paljon. Moni niistä saa jouluna uuden kodin. Eläinsuojeluneuvoja on huolissaan hetken mielijohteesta otettujen pentujen hyvinvoinnista.

kissa
Kissa nukkuu

Jouluviikolla Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvojan ja löytöeläintalon pitäjän mitta viimein täyttyi. Mira Ekholm-Martikaisen puhelin oli pirissyt tiiviisti, kun ihmiset olivat keksineet hankkia kissanpennun joululahjapakettiin. Suloisen pehmeä ja pörröinen, kehräävä joululahja olisi monen lapsen mieleen.

Kovin moni Kiikoisten löytöeläinpalveluun soittaneista vanhemmista ei kuitenkaan ollut miettinyt kissan hoitoa joulua pidemmälle.

– Olen saanut valitettavan monta puhelua, joissa lasten on kerrottu toivoneen kissanpentua joululahjaksi. Alustavasti tekemäni haastattelut eivät vakuuttaneet minua siitä, että eläimen hankinta olisi oikealla pohjalla, Ekholm-Martikainen toteaa.

Löytöeläintalosta kissaa kyselleet ovat sentään perehtyneet asioihin sen verran, että ovat valmiita maksamaan kissan leikkaus- ja rokotuskulut. Huolestuttavan moni kuitenkin hankkii jouluksi, tai mihin aikaan vuodesta vain, nettimainosten perusteella ilmaisen kissanpennun, eikä osaa ollenkaan varautua tuleviin kustannuksiin.

Heräteostosten tekijöitä on ollut liikkeellä viime aikoina niin paljon, että Ekholm-Martikainen päätti purkaa tuntojaan blogi-kirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun). Hänen tärkein viestinsä on: Älä hanki kissaa, jos sinulla ei ole varaa huolehtia siitä.

Ilmainen ei ole ilmaista

Ilmainen kissa ei tule koskaan ilmaiseksi.

Mira Ekholm-Martikaisen pikaisesti tekemän laskelman mukaan kissan elinkustannukset ovat kuukaudessa vähintään 30 euroa. Siihen sisältyvät vain hiekat ja halvimmat ruokatarvikkeet. Jos lemmikilleen tarjoaa lihapitoisempaa ruokaa, on hinta helposti kaksinkertainen.

Tämän lisäksi tulevat vielä eläinlääkärikulut.

Evidensia Rauman eläinlääkäri Heidi Halme kertoo, että kissan ensimmäisen vuoden eläinlääkärikuluihin kannattaa varata 200-300 euroa. Summaan sisältyvät perustoimenpiteet, eli rokotus, sterilisointi tai kastraatio, mikrosirutus ja madotus.

Eläinlääkärikuluissa on syytä varautua myös rokotuksen hintaan 1-3 vuoden välein ja iäkkäämmillä kissoilla säännöllisiin terveystarkastuksiin. Myös kissojen hampaita pitää hoitaa säännöllisesti. Lisäkuluja voi syntyä missä vaiheessa vain, jos kissa sairastelee.

– Eteen voi tulla yllättäviä sairastumisia tai tapaturmia, joiden hoitoon voi pahimmillaan mennä useita satoja, jopa tuhat euroa, Halme muistuttaa.

Ekholm-Martikainen neuvookin kissan hankintaa harkitsevan pistämään säästöpossuun joka kuukausi 50 euroa vaikka vuoden ajan. Jos säästäminen ei onnistu, ei kissaa kannata hankkia.

– Minua ahdistaa tieto siitä, minkälaiseen tilanteeseen eläimet joutuvat, kun ne päätyvät ihmisille, joilla ei ole varaa huolehtia edes itsestään. Olen viimeisten kuukausien aikana törmännyt tällaisiin tilanteisiin valitettavan usein.

Sairas kissa heitettiin ovesta ulos

Tälläkin viikolla Kiikoisten löytöeläinpalvelun Facebook-sivuilla on etsitty Mouhijärvellä pihalle pistettyä kissaa, jota omistajalla ei ollut varaa pitää. Kissa ehti olla hänellä vain vajaan viikon.

kissa
Uusi omistaja hylkäsi tämän kissan heti sen sairastuttua. Kissa toimitetaan nyt hoitoon ja sen jälkeen se etsii uutta kotia Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kautta.Kiikoisten löytöeläinpalvelu

Kissa oli sairastunut mahdollisesti muuttostressistä, eikä pystynyt virtsaamaan. Kissan ilmaiseksi hankkinut uusi omistaja ilmoitti, että hänellä ei ole varaa eläinlääkärikuluihin. Kissan entinen omistaja otti yhteyttä löytöeläintaloon, joka lupasi järjestää kissalle hoitoa.

– Järjestin eläinsuojeluyhdistyksen kautta apua, koska virtsaumpio on tuskallinen ja kuolemaan johtava sairaus. Sillä välin, kun apua järjestettiin, oli uusi omistaja kuitenkin päästänyt kissan ulos. Tänään se onneksi löytyi ja pääsee hoitoon, Mira Ekholm-Martikainen iloitsee.

Hän muistuttaa, että ensimmäiset neljä viikkoa uudessa kodissa ovat kissalle erittäin stressaavia. Silloin erilaiset sairaudet voivat puhjeta. Myös tämä on uutta lemmikkiä hankkivan hyvä muistaa.

Eläinlääkärireissu voi tulla eteen joululahjaksi hankitun kissan kanssa jo välipäivinä.

Vastuullisuutta lemmikin hankintaan

Netti on täynnä ilmaisia kissoja. Niin kauan, kun niitä tarjotaan ilmaiseksi, on myös herätehankkijoita. Toisaalta, maksullista kissaa on vaikeampi saada kaupaksi. Maalaiskissalle ei juuri rahallista arvoa lasketa.

Siksi Ekholm-Martikainen toivookin, että kissoja eteenpäin luovuttavat ihmiset kantaisivat vastuunsa ja selvittäisivät, millaiseen kotiin lemmikki muuttaa. Pidetäänkö siitä hyvää huolta? Onko uudella omistajalla varaa huolehtia kissasta?

Vähävaraisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että lemmikki saisi huonoa hoitoa. Sukanvarressa pitää kuitenkin olla sen verran joustoa, että hätätilanteen tullen lemmikkikin pääsee lääkäriin.

– Ei ole tarkoitus tuomita vähävaraisia lemmikinomistajia vaan niitä, jotka eivät varaudu siihen, mitä lemmikki tarvitsee, Ekholm-Martikainen toteaa.

"Nukutuskin parempi kuin mikä tahansa koti"

Moni hätiköidyn lemmikinhankinnan tehneistä tekee päätöksen hyväsydämisyyttään. He tietävät, että kaikille kissoille ei löydy uutta kotia ja haluavat pelastaa ne lopetukselta.

Ajatus on hyvä, mutta tätä ei edes eläinsuojelija voi kannattaa, jos kodin resurssit eivät ole kunnossa.

– Eläin ei kärsi, kun se on lopetettu, mutta se voi kärsiä huonossa kodissa hoidon puutteesta. Lempeämpi tapa on nukuttaa lemmikki kuin antaa se mihin tahansa, Mira Ekholm-Martikainen toteaa.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että tästä syystä ihmisten pitäisi myös unohtaa itsekkyytensä. Jos lemmikistä ei ole varaa huolehtia, sitä ei hankita, vaikka se täyttäisikin sydämestä suuren tyhjiön.

– Eläimen oikeus hyvään kotiin ja hoitoon menee ihmisen toiveiden edelle.

Suurinta eläinrakkautta

Toivon, että tämän kirjoituksen myötä edes yksikin eläin jäisi ottamatta perheeseen, jossa sen hoitoon ei ole varaa. Isointa eläinrakkautta ei ole kerätä itselleen eläimiä, vaan jättää ne hankkimatta, jos niiden hoitoon ei ole riittävästi resursseja, Mira Ekholm-Martikainen päättää tiistaina julkaistun bloginsa.