Roope Lipastin kolumni: Jouluevankeliumi vuonna 2017

Kirjailija Roope Lipasti on laatinut uudenlaisen jouluevankeliumin, jossa hän yhdistelee huumorilla viimeaikaisia poliittisia tapahtumia tuttuun jouluiseen tarinaan.

jouluevankeliumi
Ikkkuna-kolumnisti kirjailija Roope Lipasti.
Kalle Mäkelä / Yle

Ja tapahtui niinä päiviä, että presidentti Niinistöltä kävi käsky, että kaikki kansa oli verolle pantava. Tämä verollepano ei toden totta ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinen, sillä valtio oli ollut täysin peeaa jo vuosikausia ja keksi koko ajan mitä ihmeellisimpiä veroja ja maksuja kuristamaan keskiluokkaa, jota hallitus inhosi vähintään yhtä paljon kuin köyhiä.

Niin myös Joosef lähti Raaseporista alas Helsingin kaupunkiin verolle pantavaksi, koska Raaseporissa ei kuntaliitosten jälkeen ollut enää yhtään verovirkailijaa, mutta sen sijaan kyllä monta kunnanjohtajaa.

Hän lähti verollepantavaksi yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka oli paksuna, koska ehkäisy oli pettänyt eikä Sote-uudistuksen tähden ollut mahdollisuutta myöskään aborttiin. Tai oli, mutta se olisi pitänyt tehdä maakuntamallin mukaisesti itse kakkukaapimella sekä hallintohimmelillä.

Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika ja hän synnytti pojan, esikoisensa, joka ei koskaan tulisi lukemaan kirjoja vaan roikkuisi vain jatkuvasti kännykällä eikä pärjäisi pisa-testeissä. Maria kapaloi pojan, tunki iPhonen käteen ja laittoi hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa missään järkevässä hotellissa, vaan he olivat majoittuneet Omenahotelliin.

Niillä huudeilla, ihan siinä Töölöntorin vieressä, oli paimenia vartiomassa alpakoitaan, etteivät ne hyökkäilisi viattomien natsien kimppuun.

Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Halla-ahon avustaja ja Halla-ahon karisma ympäröi heidät, mutta sitä ei tietenkään voinut huomata. Halla-ahon avustaja sanoi heille: älkää peljätkö, sillä minä ilmoitan teille suuren ilosanoman!

- Aikooko Jussi erota? paimenet ilahtuivat, mutta eduskunta-avustaja pudisti päätään Niin suuri ei ilosanoma sentään ollut.

- Mutta teille on tänään syntynyt Omenahotellissa Vapahtaja, on sekin jotain. Tämä on teille merkkinä: löydätte seimestä lapsen, jolla on äitiys… anteeksi henkilöpakkauksesta otettu potkupuku päällä, se vihreä.

Ja samalla hetkellä eduskunta-avustajan ympärillä oli suuri joukko vartijaliikkeen porukkaa, jotka käskivät heidän painua muualle alpakoineen, koska paikalle oli tulossa kunnon ihmisiä.

Kun vartijat olivat lähteneet jatkamaan kierrostaan, paimenet sanoivat toisilleen: äkkiä Omenahotelliin nyt kun vielä muistamme ovikoodin.

He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka oli aivan Paavo Väyrysen näköinen, mikä järkytti heitä suuresti eikä ihme, sillä nythän tapahtui juuri niin kuin Paavo oli aina ennustanut lopulta käyvänkin.

Kaikki jotka näkivät tämän, olivat kovin ihmeissään mutta Maria kätki sydämeensä kaiken ja tutkiskeli sitä. Lopulta hän päätti kaikesta huolimatta rakastaa lasta ja sanoi, että siitä tulee vielä jotain suurta, ties vaikka presidentti.

Paimenet sen sijaan palasivat Töölöntorille ja tapasivat mennessään kolme viisasta tietäjää, joista Esko Valtaojan näköinen väitti, että olivat saapuneet paikalle tähden johdattamana ja halusivat tuoda lapselle kultaa, mirhaa ja vauvatalkkia sekä piipahtaa samalla alennusmyynneissä kun nyt olivat kaupunkiin saakka tulleet.

Paimenet kuuntelivat tietäjiä eivätkä ihmetelleet enää, miksi korkeakoulut olivat niin suurissa vaikeuksissa. He ehdottivat, että kulta käytettäisiin perustutkimukseen eikä annettaisi vauvalle.

- Eikä ehkä kannata antaa sellaiseen oppiaineeseen, jonka professorit kulkevat randomin tähden ohjaamana, yksi paimenista sanoi pienenä ystävällishenkisenä vinkkinä.

Niin tietäjät palasivat kukin omaan tiedekuntaansa paitsi se Esko Valtaojan näköinen koska hän oli jo eläkkeellä. Ja katso: kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu ja jokainen tutkimukseen uhrattu kultakimpale tuli takaisin kahtena. Tai ei tietenkään tullut, mutta tietämys tähdistä, vauvoista, terveydenhuollon järjestämisestä ja alpakoista nousi merkittävästi. Amen.

Roope Lipasti

Kirjoittaja on lietolainen kirjailja.