"On perheitä, joissa itsenäisyydestä ei voi puhua riitaantumatta" – Katalonian kaksi leiriä käyvät tasavahvoina vaaleihin

Espanjan Kataloniassa äänestetään tänään torstaina jännitteiden sävyttämissä aluevaaleissa.

Katalonia
Katalonian vaalien pääehdokkaat
Metrokäytävällä julisteissa on vastaehdokkaat: vasemmalla tutkintovankeudessa oleva, Tasavaltalaisen vasemmiston Oriol Junqueras ja oikealla Ciutadansin Inés Arrimadas, jonka nenän alle on piirretty Hitler-viiksiä.Jyrki Palo / Yle

*BARCELONA *Ennusteiden mukaan itsenäisyysmielisten ja Espanja-mielisten leirit ovat tasavahvat – molempien kannatus yli 40 prosenttia. Äänioikeutettuja on runsaat 5,5 miljoonaa.

Espanjan hallitus erotti edellisen aluehallituksen ja määräsi vaalit, koska aluejohto yritti yksipuolisesti irrottaa Katalonian Espanjasta. Hallituksen menettely nojaa perustuslain pykälään 155.

Erotettuja aluejohtajia syytetään kapinasta – kaksi on vangittuna, osa pakoilee ulkomailla, osa vapaana takuita vastaan – mutta silti he ovat vaaleissa ehdokkaina.

Ennusteiden valossa vaalit saattavat johtaa uuteen umpikujaan.

Kyse on identiteetistä

– Toivomme, että itsenäisyysmieliset voittavat, sanovat jouluostoksia tekevät, elegantisti pukeutuneet rouvat Barcelonan keskustassa.

He korostavat katalonialaisen identiteetin tärkeyttä ja sanovat, ettei sen ylläpito ole Espanjassa mahdollista, vaikka Katalonialla nykyisin on yksi maailman laajimmista itsehallinnoista.

– Me olemme katalonialaisia monen sukupolven ajalta. Meillä on oma kieli ja kulttuuri, joita haluamme kehittää ja toteuttaa vapaasti, he perustelevat.

– Esivanhempamme ja vanhempamme ovat joutuneet tukahduttamaan itseään. Nyt pykälä 155, jolla meidät pakotettiin vaaleihin, on tukahduttamista.

– Aina kansaamme on tukahdutettu. Jos puhumme katalaania, he (muut espanjalaiset) sanovat, että puhukaa espanjaa, rouvat kertovat.

Toinen heistä aikoo äänestää Belgiassa kapinasyytettä pakoilevan, erotetun aluejohtajan Carles Puigdemontin vaaliliittoa Yhdessä Katalonian puolesta (Junts per Catalunya), jolle ennustetaan yli 15 % kannatusta.

Carles Puigdemontin vaaliliitto Yhdessä Katalonian puolesta
Carles Puigdemontin (videokankaalla keskellä) johtama vaaliliitto Yhdessä Katalonian puolesta kampanjoi Barcelonassa tiistaina.Toni Albir / EPA

Toinen empii äänestäisikö Puigdemontia, vaiko sittenkin Tasavaltalaista vasemmistoa (ERC), joka on perinteinen, tärkein itsenäisyyspuolue.

Sen johtaja Oriol Junqueras istuu Espanjassa tutkintovankeudessa epäiltynä kapinasta ja sen lietsonnasta, mutta on samalla puolueensa kärkiehdokas.

Rouvat eivät halua kertoa nimiään.

Perheetkin ovat jakautuneet

– On perheitä, joissa näistä asioista ei voi puhua riitaantumatta, sanoo Laia, joka miehensä Jordin kanssa työntää lastenrattaita keskustakadulla.

– Parempi olla puhumatta, Jordi nyökkää ja naurahtaa.

Laia ja Jordi
Laia ja Jordi kertovat, että poliittiset kiistat Katalonian itsenäisyydestä tunkeutuvat moniin perheisiin ja ihmissuhteisiin. Jyrki Palo / Yle

Niin sanottu prosessi oman valtion saamiseksi Katalonialle on tuhonnut ihmissuhteita kodeissa ja työpaikoilla. Yhteiskunta on jakautunut prosessin kestäessä yhä syvemmältä kahteen leiriin.

Jordi ja Laia sanovat olevansa yhtä mieltä siitä, ettei kenenkään poliitikon pitäisi vaalien alla olla vangittuna. He eivät kuitenkaan puhu suoraan poliittisista vangeista, kuten itsenäisyyspuolueet tekevät.

– Mutta vangitsemiset vaikuttavat vaaleihin. Ne merkitsevät Katalonian vähättelyä ja nöyryyttämistä, Jordi tulkitsee.

Laillisuus rikottiin

– Tärkeintä on palauttaa laillisuus, johon nojaa oikeusvaltio. Oikeusvaltio on yhteiselämän perusta, ja Kataloniassa laillisuus rikottiin, sanoo keski-ikäinen asianajaja Marta.

Hän on kauan sitten muuttanut Kataloniaan Madridista, ja kannattaa Ciutadans -puoluetta, joka on nousemassa Espanja-mielisten leirin suurimmaksi puolueeksi.

Ennusteiden mukaan Ciutadansille (C´s) on luvassa yli 20 prosenttia äänistä, ja se voi nousta jopa Tasavaltalaisen vasemmiston ohi Katalonian suurimmaksi puolueeksi.

Ciutadansin lähtökohdat ovat Kataloniassa. Siitä on tullut Kataloniaan juurtuneen, alunperin muualta tulleen espanjalaiseliitin suosikki. Itsenäisyysmielisille Ciutadans edustaa juuri sen vuoksi "fasismia ja francolaisuutta".

Ciutadansin kärkiehdokas, tumma ja hentoinen ammattijuristi Inés Arrimadas on muuttanut lapsena vanhempiensa mukana Kataloniaan. Hänen vanhempansa tulivat eteläisestä Andalusiasta.

Ciutadansin vaalitilaisuus Barcelonassa
Ciutadansin vaalitilaisuus Barcelonassa viimeisenä kampanjapäivänä tiistaina.Enric Fontcuberta / EPA

Arrimadas puhuu selkeää, opeteltua katalaania – toisin kuin Tasavaltalaisen vasemmiston Oriol Junqueras, jolla on paksu kyläaksetti.

– Identiteettikysymyksen ruokkiminen johtaa vain riitoihin ja tuhoon, sanoo Martan ystävä Angie.

Espanjalaisina molemmat naiset katsovat elävänsä täysin oikeuksin omassa kotimaassaan, mutta Katalonian itsenäisyysmieliset kutsuvat heitä "maahanmuuttajiksi". Toinen, rankempi termi on "charnego" – joka alunperin on tiettävästi tarkoittanut "ranskalaisäpärää".

Yritykset pakenevat, turistit kaikkoavat

Barcelonassa on epätavallisen hiljaista näinä päivinä siihen nähden, että joulu on tulossa.

Baarinpitäjät, taksikuskit ja afrikkalaisperäiset katukauppiaat valittavat kaikki turistien puutetta. Turismi on itsenäisyyskiistan kärjistyessä notkahtanut tuntuvasti.

Turisteja ovat karkottaneet etenkin maailmalle levitetyt kuvat lokakuun 1. päivän yhteenotoista mellakkapoliisin ja itsenäisyysmielisten välillä.

Mutta myös tuhannet yritykset ovat reagoineet kasvaneeseen levottomuuksien uhkaan ja juridiseen epävarmuuteen. Noin 3 000 yritystä on lokakuun alun jälkeen siirtänyt kotipaikkansa pois Kataloniasta muualle Espanjaan.

Muuttaneet yritykset edustavat huomattavaa osaa Katalonian laskennallisesta bruttokansantuotteesta. Joukossa ovat isot pankit sekä monia itsehallintoalueen tunnetuimpia yrityksiä.

Katalonian irtoaminen Espanjasta merkitsisi samalla irtoamista EU:sta, mikä jättäisi yritykset tullimuurin taakse. Edellinen aluehallitus halusi myös alkaa itse periä yritysveroja, ja sitä uhkasi vakava kassakriisi.

Umpikujan uhka

Itsenäisyysmieliset ovat käyneet yli viisi vuotta voimakasta kampanjaa oman valtion puolesta. Laaja itsehallinto on vieläpä tarjonnut heille kampanjointiin julkiset varat ja välineet.

Siitä huolimatta itsenäisyyden kannatus ei ole yltänyt enemmistöön 7,5 miljoonan asukkaan Kataloniassa. Kannatus oli nykytasolla jo runsaat kolme vuotta sitten, kun Kataloniassa pidettiin epävirallinen kansanäänestys itsenäisyydestä. Äänestystä ei tuolloin millään tavalla estetty.

Tämänpäiväiset aluevaalit ovat viiden vuoden sisällä jo kolmannet, jotka käydään itsenäisyysteeman ympärillä.

Ennusteiden mukaan näissäkään ei kumpikaan leiri yllä äänienemmistöön. Itsenäisyysleiri voi kuitenkin vaalitavan ansiosta yltää taas paikkaenemmistöön. Sen kannatus on vahvaa pienillä paikkakunnilla, joille vaalitapa antaa suhteellisen yliedustuksen.

Näin kävi aluevaaleissa vuonna 2015, mitä tilannetta itsenäisyysmieliset sitten yrittivät käyttää hyväkseen Espanjan perustuslain vastaisesti.

Itsenäisyyspuolueet laativat salaa uuden, oman lainsäädännön ja julistivat lopulta pienen paikkaenemmistön turvin itsenäisen Katalonian tasavallan.

Espanjan hallitus on nyt varoittanut, että valtio voi tarvittaessa pitää Katalonian holhouksessaan vaalien jälkeenkin.