Kielitoimisto lopettaa perinteisen Kielikello-lehden

Paperilehden julkaisun päätyttyä lehteä aletaan julkaista verkossa.

kielenhuolto
Kielikello-lehtiä
Kielikello alkoi ilmestyä vuonna 1968Petri Kivimäki /Yle

Kotimaisten kielten keskus eli tuttavallisemmin Kotus tai Kielitoimisto on vuodesta 1968 alkaen julkaissut kielenhuollon Kielikello-lehteä. Lehdessä on käsitelty kielenhuollon lisäksi muun muassa puhekieltä, murteita, paikannimiä ja kielipolitiikkaa.

Tänään keskiviikkona ilmestyi Kielikellon viimeinen painettu lehti. Ensi vuoden alusta alkaen lehti ilmestyy vain sähköisenä ja on kaikkien vapaasti luettavissa.

Kielikello-lehden lopettamiseen ajoivat useat syyt. Lehteä kustantanut Stellatum-kustantamo on lopettamassa toimintaansa, eikä Kotimaisten kielten keskus voinut ottaa lehteä itselleen kustannettavaksi.

– Kotimaisten kielten keskuksella on lisäksi sellainen periaate, että kaikki keskuksen julkaiseman tiedon pitäisi olla vapaasti kaikkien saatavana, kertoo Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen.

Lehden levikki on viime vuosina laskenut merkittävästi muun muassa siksi, että lehden arkisto on jo vapaasti luettavissa verkossa. Siitä huolimatta Eronen olisi itse toivonut, että painettu lehti olisi voinut vielä edes jonkin aikaa jatkaa.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät pysty sähköistä lehteä lukemaan tai jotka haluavat mieluummin lukea paperista lehteä, kertoo Eronen.

Nainen lukee Kielikello-lehteä
Viimeinen paperinen Kielikello-lehti kertoo muun muassa Häppä-sanan levikistä suomen kielessä.Petri Kivimäki /Yle

Viimeinen lehti

Kielikello-lehti oli ennen Internetiä paikka, josta suomen kielestä kiinnostuneet pääsivät lukemaan taustoittavia juttuja kielen nykyhetkestä ja menneisyydestä. Siellä olivat uusimmat suositukset, ja lehden sivuilla käytiin välillä kiivastakin vääntöä esimerkiksi siitä, kirjoitetaanko Internet isolla vai pienellä alkukirjaimella.

Tänään ilmestynyt viimeinen Kielikello pohtii muun muassa suomen kielen asemaa nyky-Suomessa. Lisäksi siitä selviää, mikä ero on koettaa- ja koittaa-verbeillä, saako joulupukin kirjoittaa isolla alkukirjaimella, suomen kielen yleisin abessiivi on poikkeuksetta ja että juotavaa tarkoittavan häppä-sanan käyttäjät asuvat pääasiassa Länsi-Suomessa.

Ensi vuoden alusta alkaen uuden sähköisen Kielikello-lehden päätoimittajana toimii Sari Maamies. Nykyinen päätoimittaja Riitta Eronen jää eläkkeelle ensi kesänä.

Päivitetty 20.12. klo 16.05: Lisätty alaotsikkoon tieto, että lehteä aletaan nyt julkaista verkossa.