Kaksi saajaa ja kaksi antajaa kertoo, miten ventovieraan pieni teko voi olla toisen koko joulu

Miltä tuntuu, kun lapsen ainoa joululahja on tuntemattoman ihmisen hyvän tahdon varassa? Entä millaista on avata sydämensä ja kukkaronsa toisen puolesta?

hyväntekeväisyys
Joulukuusesta roikkuu tuntemattomien lasten lahjatoiveita
Kati Latva-Teikari / Yle

Emil Klemets uskoo vakaasti, että kaikki hyvät teot parantavat jokaisen päivää. Aina ei tarvita rahaa eikä tavaraa. Jo pari mukavaa sanaa toiselle tai vaikkapa ystävällinen ovenavaus tuovat hyvää mieltä.

Emilille auttaminen onkin hyvän mielen tekemistä muille ja itselle. Niin myös jouluna 2017.

– Ostin uuden Playstation-pelikonsolin. Mietin, mitä teen ehjän edellisen kanssa. Ajattelin, että jos myyn pois, saan 50–100 euroa, jos taas lahjoitan sen jollekin varattomalle, saan tosi hyvän mielen.

Emil valitsi jälkimmäisen ja kirjoitti ajatuksensa Facebookiin. Sosiaalinen media näytti voimansa, mukaan lyöttäytyi samanhenkistä porukkaa, ja yhtäkkiä lahjoitettavana olikin kaksi pelikonsolia ja suuri määrä pelejä. Myös saajat löytyivät sosiaalisen median avulla.

Joululahjaksi tarkoitettu paketti on kääritty vanhaan tapettiin.
Joululahjan voi kääriä vaikka vanhaan tapettirullan jäämistöön.YLE / Tapio Termonen

– Kirjoitin, että haluan, että pleikkari menee sellaiselle, joka oikeasti tarvitsee. Että luotan asiassa nyt sinisilmäisesti toisen sanaan. Ainahan on olemassa heitä, jotka yrittävät hyötyä, mutta tässä kyllä lahjoitukset menivät koteihin, joissa ei ole mahdollisuutta hankkia edes käytettyä pelikonetta lapsille.

Pelikonsolit on jo viety perheisiin odottamaan aattoa.

– Oli niin sydämellinen ja lämmin vastaanotto, että se oli myös meille todella antoisa hetki. Tuli joulu.

Kun on tahtoa, on toivoa

Kun lainarahalla yksityisrahoitteisessa koulussa opiskelevan kotiäidin ainoa tulo on lapsilisä, on pakko turvautua toisten hyvään tahtoon, että saa ruokaa kaappiin ja vaatteet jokaiselle.

– Olemme saaneet esimerkiksi Hope-yhdistyksen kautta vaatteita. Aluksi tuntui jotenkin väärältä saada niin paljon ilmaiseksi. Sitten ajattelin, että häpeänhuppu pois päästä ja ranka suoraksi vaan. Ei itseään täydy kadottaa siksi, että ei ole maallista mammonaa, sanoo kotiäiti, joka haluaa kertoa perheensä tilanteesta nimettömänä.

Rahattomassa elämässä ärsyttävintä on jatkuva säännöstely ja stressi, joka näkyy ihmissuhteissa.

– Lapsille tulee paineita ympäristöstä. He vertailevat elämäänsä kavereiden elämään tahtomattaankin, koska meidän elämämme on monessa suhteessa erilaista, äiti miettii.

Hän kertoo joutuneensa pyytämään apua myös tutuiltaan ja tulleensa myös torjutuksi.

– Jos pyytää jotakin, mitä kokee tarvitsevansa, mutta pyyntöön ei vastata, tulee olo, että no emme kai sitten apua ansaitsekaan.

Koristesydämiä roikkuu narussa.
Minna Heikura / Yle

Viime jouluna perhe sai tuntemattomalta lahjoittajalta lahjakortin uimahalliin. Lasten riemun muistaminen liikuttaa vieläkin.

– Lapset nauttivat siitä aivan käsittämättömän paljon. Yksi oppi uimaankin kortin aikana. Se oli aivan ihana juttu! Edelleen haluan toivottaa sille ihmiselle ilonkukkasia ja syvää rauhaa ja onnellisuutta!

Kotiäiti kertoo tiukkoina hetkinä oivaltaneensa, että kun on tahtoa, on toivoa.

– Haluan nähdä kaiken valoisana ja olla elossa!

Uskallan uskoa hyvään

Monelle joulu on niukkuuden määräämiä valintoja. Mitä jätetään hankkimatta, että saadaan lapsille lahjat? Tingitäänkö ruuasta, jätetäänkö joulupukki tilaamatta?

Tuukkasen Anne on tänä jouluna päättänyt miehensä kanssa ilahduttaa maksuttomalla joulupukin ja tontun vierailulla.

– Meillä on pukin ja tontun kamppeet olemassa, koska käymme joka aatto piipahtamassa tuttavaperheen luona. Tänä vuonna mietimme, että mitä jos tienaisimme helpon satasen tekemällä pari pukkikeikkaa. Sitten ajattelimme, että eiköhän meillä ole jo kaikkea riittävästi, emmekä tarvitse sitä satasta, Anne kertoo.

Vanha tonttu paltamolaisessa jouluikkunassa.
Sini Salmirinne / Yle

Pariskunta päätti kysyä somessa, löytyykö paria perhettä, jotka taloutensa tai muun hankalan elämäntilanteensa takia toivoisivat joulupukkia ja tonttua ilahduttamaan ilmaiseksi aattona.

– Meihin otettiin yhteyttä ja odotamme innolla aaton keikkoja. Uskon, että kohteemme ovat juuri sellaiset kuin toivoimmekin eli he, jotka todella tätä maksuttomuutta tarvitsevat. Uskallan uskoa hyvään, se tekee ihmisen onnelliseksi ja maailmasta vähän paremman, Anne kertoo.

Että olisi edes se yksi lahja

Työtön äiti, sairauspäivärahalla oleva isä, kotona olevat viisi lasta, pois muuttaneet pari lasta ja lapsenlapsi odottavat joulua 2017 helpottuneella mielellä. Perheen lapset ja nuoret ovat päässeet mukaan Hope-yhdistyksen joululahjakeräykseen.

Jokainen saa varmasti lahjan, sillä Hope Kokkolan alueella ihmiset ovat ottaneet asian niin omakseen, että luvassa on joululahja lähes 500 lapselle ja nuorelle.

Perhe ei halua nimiä julkisuuteen, mutta äiti haluaa lähettää auttajille terveisensä:

– Teillä on suuri sydän, jotka haluatte ilahduttaa tuntematonta lasta kuin hän olisi omanne, nyt tulee joulu!

Että on edes se yksi lahja avattavaksi. Ettei jäisi täysin ilman.

– Nyt nautitaan jouluruuasta, jokainen paketistaan ja toistemme seurasta, äiti iloitsee.

Kädestä suuhun eläminen ei ole helppoa. Budjetti ei kestä yhtään yllättävää menoa. Tiukoilla olemiseen tottuu, ja rahattomuus madaltaa kynnystä avun pyytämiseen.

– Ihmiset ymmärtävät, että rahaa on vähän, kun on suuri perhe. Lapset ovat myös oppineet, että on elettävä sen mukaan mitä on. Toivon, että tulevaisuudessa heillä menisi elämä taloudellisesti paremmin kuin mitä meillä on mennyt. Toivon myös, että heille olisi kasvanut auttava sydän ja he osaisivat myös antaa omastaan, perheen äiti miettii.