Hyppää tulevaisuuden metroon ja ratikkaan: Vuonna 2050 teet raitiovaunussa ruokaostokset ja rentoudut hieronnassa

Tulevaisuudessa Helsingissä on monta eri keskustaa, joiden alla risteilee raiteiden verkko. Pikaraitiolinjoilla kulkevat myös turkulaiset ja tamperelaiset. Juttusarja visioi, miten me suomalaiset liikumme 30 vuoden päästä.

Tehtävänä tulevaisuus
Piirroskuva raitiovaunusta.
Burhan Saifullah

Vuonna 2050 automaattimetro kulkee puolentoista minuutin välein Sipoosta Espoon Kivenlahteen ja Helsingin Kampista Töölön kautta Pasilaan.

Helsingissä liikennöi vielä matalalattiaisia Arctic-nivelraitiovaunuja, jotka on otettu käyttöön jo 2010-luvun lopulla. Niiden lisäksi voi istahtaa keskusta-alueella automatisoituihin, kaksisuuntaisiin raitiovaunuihin.

Raitiotiet halkovat pääkaupunkiseutua Tapiolasta Myllypuroon, Laajasalosta Herttoniemen kautta Meilahteen ja pitkin Helsingin isoja sisääntuloväyliä. Pisararata on purkanut pääradan pullonkaulaa Pasilan ja päärautatieaseman välillä.

Verkostomaisen Helsingin eri keskustojen välillä pikaraitiotiet ovat nopea tapa liikkua. Nopeuden takaavat tiheät vuorovälit ja pysäkkien pitkät välit. Pikaraitiolinjoja on rakennettu tiheästikin asutuille alueella, sillä kapeat, kahteen suuntaan kulkevat raitiovaunut eivät tarvitse paljon tilaa tai erillisiä kääntösilmukoita.

Raitiovaunuissa voi matkan aikana nauttia hyvinvointipalveluista, kuten hieronnasta ja lähijunassa tehdä ostoksensa markettivaunussa. Muitakin palveluita saa matkan aikana: muun muassa virastot palvelevat asiakkaitaan raiteilla.

Pikaraitiolinjat ovat korvanneet busseja paitsi Helsingissä myös Tampereella ja Turussa.

Autoilija maksaa, ratikankäyttäjä hyötyy

Pääkaupunkiseudulla asuu kolmen vuosikymmenen kuluttua jo 1,5 miljoonaa ihmistä. Raideliikenne on yksi ilmastoystävällisimmistä tavoista liikkua. Raiteet vähentävät koko ajan kasvavan kaupunkiseudun ruuhkia.

Raitiovaunuihin, metroihin ja juniin mahtuu myös kerralla paljon ihmisiä. Siksi monet suosivat raiteita, vaikka auto- ja bussiliikenne on sähköistetty.

Autoilija joutuu joutuu todennäköisesti maksamaan Helsingissä ruuhkamaksuja. Maksut on kohdennettu juuri raideinvestointeihin ja muuhun joukkoliikenteen tukemiseen.

Joukkoliikenne toimii yhtenä palveluna, jossa voi päivä- tai kuukausimaksulla käyttää mitä tahansa liikennevälinettä takseista lähijuniin ja kaupunkisähköpyöriin. Hinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna oman auton käyttöön.

Kaupungin sisääntuloväylien metro-, lähijuna- ja pikaraitiotiepysäkkien yhteyteen on rakennettu isot pysäköintialueet. Esimerkiksi Karjaan suunnasta tullessasi voit jättää yhteiskäyttöisen sähköauton Kivenlahteen, hypätä metroon ja matkustaa sujuvasti mihin tahansa pääkaupunkiseudun keskustoista.

Toisaalta ovelta ovelle tilattavien, ilman kuljettajaa liikkuvien sähköautojen yleistyminen voi vähentää perinteisen joukkoliikenteen suosiota. Ne ovat edullisempia kuin nykytaksit: sähkö on halvempaa kuin bensiini, eikä kuskeja tarvitse palkata.

Silja Ylitalo

Animaatio
Johanna Aulén / Yle

Taustahaastattelut:

Oras Tynkkynen, Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Kari A. Ruohonen, Neuvonantaja, Liikenne- ja infrahankkeet, Inspira

Arto O. Salonen, Älykkään liikenteen tutkimusprofessori, Metropolia AMK

Lähteet:

Helsingin yleiskaava, raideliikenteen verkkoselvitys (siirryt toiseen palveluun)

http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2015_kaava/teemakartta_joukkoliikenneverkko_061015.pdf (siirryt toiseen palveluun)

Helsingin kaupungin pikaraitiotie-esite (siirryt toiseen palveluun)

Liikennejärjestelmän tulevaisuustarkastelu (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Hyppää tulevaisuuden junaan: Vuonna 2050 matkustat kymmenessä tunnissa Berliiniin ja vartissa Tallinnaan

Hyppää tulevaisuuden pyörän satulaan: Vuonna 2050 poljet sähköisellä työsuhdepyörällä ja valitset lähijunassa pyörävaunun

Hyppää tulevaisuuden laivaan: Vuonna 2050 voit vaihdattaa risteilyllä auton renkaat, luistella ja käydä lääkärissä

Hyppää tulevaisuuden bussiin: Vuonna 2050 kolarit ovat harvassa ja auto tilataan kännykällä

Hyppää tulevaisuuden lennolle: Vuonna 2050 lentolippusi ovat sitä kalliimmat, mitä enemmän lennät