Vuonna 2050 lukuisat suomalaiset kulkevat töihin työpaikan kustantamalla työsuhdepyörällä.
Monen alla rullaa sähköpyörä. Kun sähkö auttaa taittamaan ylämäet, pyöräilijä ei saavu toimistolle hikisenä. Pyörämatkat myös pitenevät: sähkön avulla voi taittaa pidempiä etäisyyksiä kuin tavallisella pyörällä.
Kaduilla vilisee kaupunkipyöriä. Omaa pyörää ei ole pakko hankkia, koska sellaisen voi vuokrata kadunkulmasta. Turvallisen parkkipaikan etsimiseenkään ei tuhraannu aikaa.
Myös muut erikoispyörät, kuten laatikkopyörät, ovat tuttu näky kaupunkikuvassa. Niissä harrastusvälineet, lemmikit ja lapset kulkevat helposti paikasta toiseen. Moni käyttää kokoontaittuvaa pyörää, jonka voi helposti napata mukaan julkiseen liikennevälineeseen.
Suomen suurkaupungeissa peräti joka kolmas siirtyminen paikasta toiseen tapahtuu pyörällä. Pyöräilijät saavat useita etuja, muun muassa kilometrikorvauksia työpaikoilta.
Pyöräilijöille omat tiet, jalankulkijoille omansa
Vaikka talvi karsii pyöräilyä myös tulevaisuudessa, koko kaupungin kattavat, katkeamattomat pyöräväylät tekevät ympärivuotisesta pyöräilystä helppoa.
Etenkin suurissa kaupungeissa voi huoletta lähteä pyörällä töihin lumisenakin aamuna, koska tiet aurataan varhain. Kunnat ovat sitoutuneet puhdistamaan vähintään pääpyörätiet lumesta ja jäästä.
Pyörätiet on myös valaistu, mikä tekee matkanteosta turvallista. Polkiessa ei tarvitse varoa vauhtia hidastavia kaivojen kansia, vaan pyörätiet ovat tasaisia ja hyvin hoidettuja.
Keskusta-alueillakin polkemalla pääsee etenemään noin 30 kilometrin tuntivauhtia. Pyöräreitit on tehty mahdollisimman suoriksi, jotta määränpäähän pääsee suorinta tietä.
Pyöräväylät on rakennettu erilleen jalankulkijoista, mikä tekee sekä pyöräilystä että kävelystä turvallisempaa. Päättäjät eivät pidä pyöriä enää osana "kevyttä liikennettä" vaan omana liikennemuotonaan.
Pyörällä ei tarvitse hidastella risteyksissä, koska pyöräväyliltä on poistettu katujen reunakivet. Myös ryhmittymistavat ja väistämisvelvollisuudet on merkitty risteyksiin selvästi.
Enemmän pyöräilyä, vähemmän terveydenhoitoa
Pyöräily on vuonna 2050 julkisen liikenteen paras ystävä, osa pidempiä matkaketjuja. Voit kulkea pyörällä työreittisi alun tai lopun ja hypätä pisimmän osuuden ajaksi bussin kyytiin.
Kun lähijuniin lisätään pyöränkuljetusvaunuja, kuten Tanskassa on tehty, voit kuljettaa pyörää mukanasi ruuhka-aikoina.
Kulkupelistä toiseen vaihtaminen on nopeaa, koska pyöräparkit on sijoitettu asemilla pysäkkien lähelle. Katetuissa ja valaistuissa pyöräparkeissa pyöräsi on suojassa.
Kun itsehuoltopisteet yleistyvät, omia työkalujakaan ei tarvitse hankkia.
Huimasti lisääntynyt pyöräily säästää rahaa kunnilta. Pyöräily on halpa liikennemuoto ja vähentää tarvetta terveydenhuoltoon. Siksi kuntapäättäjät suuntaavat budjettejaan esimerkiksi uusien pyöräväylien rakentamiseen, reittien turvallisuuden parantamiseen ja pyöräteihin sopivien aurausautojen hankintaan.
Yritysten tuottavuus paranee, kun työpoissaolot vähentyvät.
Karoliina Toivakka
Lähteet:
Kalle Vaismaa, johtava asiantuntija, Pyöräilylabra/WSP
Marek Salermo, liikenneinsinööri, Helsingin kaupunki
Reetta Keisanen, Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori
Eri kaupunkien tulevaisuusstrategiat ja pyöräilyn kehittämisohjelmat
HSL
Kalle Vaismaan väitöskirja: Aloittelijasta mestariksi - Pyöräilyn kasvuun vaikuttavat toimenpiteet eurooppalaisissa kaupungeissa (siirryt toiseen palveluun)
Liikennevirasto: Pyöräilyanalyysi henkilöliikennetutkimuksen aineistosta (siirryt toiseen palveluun)
Lue myös:
Hyppää tulevaisuuden bussiin: Vuonna 2050 kolarit ovat harvassa ja auto tilataan kännykällä
Hyppää tulevaisuuden lennolle: Vuonna 2050 lentolippusi ovat sitä kalliimmat, mitä enemmän lennät
