Hyppää tulevaisuuden laivaan: Vuonna 2050 voit vaihdattaa risteilyllä auton renkaat, luistella ja käydä lääkärissä

Tulevaisuudessa Itämeren risteilijät ovat elämyksiä tarjoavia monikäyttötiloja ja rahtilaivat seilaavat ilman miehistöä. Juttusarja visioi, miten me suomalaiset liikumme 30 vuoden päästä.

Tehtävänä tulevaisuus
Piirroskuva tulevaisuuden laivasta.
Burhan Saifullah

Kun vuonna 2050 hyppäät Suomessa laivaan, sinua odottaa valtava kirjo palveluita. Risteilyllä voit osallistua ryhmäliikuntatunneille, käydä kylpylässä ja sen päälle teatterissa.

Merellä voit myös vaihdattaa autoosi renkaat, huollattaa tietotekniset välineesi ja asioida apteekissa yai lääkärillä. Talvisin laivan kannella pääset ehkä luistelemaan tai pelaamaan curlingia.

Suomen laivojen kansilla tuskin koetaan samanlaisia puisto- ja allaselämyksiä kuin Karibialla sääolojen takia. Karibian risteilijät ovat paisuneet kelluviksi saariksi, joissa voi nautiskella puistoista, amfiteattereista ja kävelypromenadeista.

Loft-hytti ja kolmiulotteinen metsä

Laivojen ulkomuoto ei poikkea Ruotsin- ja Viron-reiteillä juurikaan nykyisestä. Itämeren kapeat saaristoväylät ja satamiin pääsy vaatii, että laivojen runko on samankokoinen kuin nytkin.

Risteilijöiden sisätilat sen sijaan mullistuvat. Hyttisi voi olla loft-tyylinen avara huone. Älyn ja tekniikan avulla laivan buffet-ravintola voi iltapäiväksi muuttua vaikkapa metsäksi, jossa matkustajat joogaavat, lueskelevat ja kuunnelevat musiikkia.

Hologrammitekniikan avulla tila on interaktiivinen. Ravintolassa ympärilläsi voi kasvaa esimerkiksi kolmiulotteisia puita ja kasveja ja ohitsesi lennellä perhosia. Sensoriteknologia havainnoi ihmisen liikkeen ja tarkkailee esimerkiksi ympäristön ilmanlaatua.

Helsingistä tulee yksi Euroopan vilkkaimpia satamia

Nopeuden sijaan laivamatkalta odotetaan palveluita. Myös huoli ympäristöstä saa monet valitsemaan tulevaisuudessa hitaan laivamatkan eikä nopeaa lentoa. Laivojen matkustajamäärät kasvavat tasaiseen tahtiin.

Suomalaiset matkustavat Tukholmaan yhä enemmän viihtymään. Ykköskohde on vuonna 2050 edelleen Tallinna: Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki Talsinki innostaa ihmismassoja lahden yli myös työn tai opiskelun perässä. Huvi- ja tarvematkailu eriytyvät entisestään toisistaan.

Myös Pietariin voi matkustaa päivittäin Helsingistä laivalla. Jos viisumivapaus Venäjän ja EU:n välillä toteutuu, Pietarista tulee turismin vetonaula.

Helsingin Satamasta on tullut yksi Manner-Euroopan vilkkaimmista matkustajasatamista. Yksistään sen kautta voi kulkea jopa 15–20 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Myös muiden noin kymmenen sataman kautta kulkee kymmeniä miljoonia matkustajia. Kansainvälisiä risteilijöitä odotetaan Suomeen entistä enemmän, kun Itämeri kasvattaa suosiotaan matkailukohteena.

Joka päivä laivalla Pietariin

Koska matkustaminen Tallinnaan on monelle suomalaiselle päivittäistä, se on nopeaa ja sujuvaa. Tämän takaavat nopeammat alukset ja toimivammat satamat.

Terminaalissa kiinnitetään erityishuomiota siihen, että laivaan nouseminen ja sieltä poistuminen käy nopeasti.

Matkustusajat eivät juurikaan lyhene, jos sääolosuhteet säilyvät Itämerellä samoina. Erityisesti jää rajoittaa sitä, kuinka nopeasti laivat kulkevat.

Jos nopeutta lisättäisin, se tarkoittaisi myös polttoaineen kulutuksen kasvamista ja päästöjen lisääntymistä – ainakin nykyteknologialla. Nopea kyyti on siten myös kalliimpi.

Laivalippujen hintoihin ei tule suuria muutoksia, koska laivalla matkustaminen on jo nyt halpaa. Merkittävämpää on raha, jonka matkustajat käyttävät palveluihin matkan aikana.

Tulevaisuudessa lippuhintoihin voivat vaikuttaa direktiivit, kuten rikki- ja typpidirektiivi. Kun polttoaine kallistuu, se näkyy helposti hinnoissa.

Rahti seilaa ilman miehistöä

Matkustajalaivat tarvitsevat aina miehistön, koska matkustajat pitää pystyä esimerkiksi evakuoimaan hätätilanteissa. Rahtiliikenteessä henkilöstö- ja polttoainekustannuksista voidaan säästää, ja siksi ne rakennetaan etäohjattaviksi.

Maihin sijoitetusta ohjaus- ja valvontakeskuksesta käsin yksi merikapteeni voi hallita montaa laivaa. Robottilaivat tarvitsevat ihmisen ohjausta lähestyessään satamaa. Kapteenin ja muun miehistön työ tehdään käytännössä kokonaan maissa: työpäivät ovat normaalin mittaisia, ja vuoron jälkeen pääsee kotiin.

Suomen ensimmäinen itseohjautuvien laivojen testausalue on toiminut Selkämerellä, Eurajoen edustalla jo pari vuosikymmentä, 2020-luvun lopulta asti.

Kulkevatko laivat hitaammin, jotta päästöt vähenevät?

Laivat käyttävät polttoaineena nesteytettyä maakaasua, joka on ympäristöystävällisin ja edelleen taloudellisin vaihtoehto. Biopolttoaineita kuten bioetanolia ja biodieselia tutkitaan vielä.

Yksi tapa leikata päästöjä on se, että laivat ajavat hitaammin. Ne voivat käyttää myös aurinko- ja tuulivoimaa.

Hidas vauhti voi kuitenkin tarkoittaa, että sama alus tekee vähemmän tavaratoimituksia, jolloin sen käyttöaste huononee.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että lähivesillämme liikennöivät täysin päästöttömät laivat. Tavoite saavutetaan Itämerellä todennäköisesti nopeammin kuin muualla maailmassa.

Laivojen rakentamisessa kierrätysmateriaalien ja älyn käyttö lisääntyy. Aluksen osat voidaan tehokkaasti irrottaa ja käyttää uudelleen. Anturit mittaavat laivojen käyttöä, rasituksia ja suorituskykyä.

Vaikka Itämerelle saataisiin päästöttömät laivat, vanha laivakanta on ollut tapana myydä väljemmille vesille, joissa normit ovat löysemmät. Näin ongelma siirretään toisaalle, jolloin se vaikuttaa vielä kokonaisuutena maapallon päästöihin. Siksi myös laivaliikenteeseen tarvitaan kansainväliset normit.

Iisa-Noora Leppänen

Katja Ylinen

Animaatio
Johanna Aulén / Yle

Lähteet:

Mikael Wahlström, Senior Scientist, VTT

Markus Ahola, Projektipäällikkö, Experience Platform

Minna Alhosalo, tutkija, Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Jani Romanoff, tutkija, Meritekniikka, Aalto-yliopisto

Kari Noroviita, Helsingin Sataman matkustajaliikenteen johtaja

Jouni Patrakka, Meriliikenteen palveluiden kehittämisyksikön päällikkö, Liikennevirasto

Ulla Tapaninen, erityisasiantuntija, Helsingin Kaupunki

Aalto-yliopiston insinööritieteen korkeakoulun lopputyö: Laiva 2025 -yhteistyöhanke, Nasif Rahman, yhteistyössä Tekes, suomalaiset yritykset, Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto.

Lue myös:

Hyppää tulevaisuuden junaan: Vuonna 2050 matkustat kymmenessä tunnissa Berliiniin ja vartissa Tallinnaan

Hyppää tulevaisuuden metroon ja ratikkaan: Vuonna 2050 teet raitiovaunussa ruokaostokset ja rentoudut hieronnassa

Hyppää tulevaisuuden pyörän satulaan: Vuonna 2050 poljet sähköisellä työsuhdepyörällä ja valitset lähijunassa pyörävaunun

Hyppää tulevaisuuden bussiin: Vuonna 2050 kolarit ovat harvassa ja auto tilataan kännykällä

Hyppää tulevaisuuden lennolle: Vuonna 2050 lentolippusi ovat sitä kalliimmat, mitä enemmän lennät