Hyppää tulevaisuuden junaan: Vuonna 2050 matkustat kymmenessä tunnissa Berliiniin ja vartissa Tallinnaan

Tulevaisuudessa suomalainen tekee Keski-Euroopan kaupunkilomat junalla ja käy töissä Baltiassa. Juttusarja visioi, miten me suomalaiset liikumme 30 vuoden päästä.

Tehtävänä tulevaisuus
Piirroskuva junasta.
Burhan Saifullah

Vuonna 2050 matka Helsingistä Tallinnaan kestää enää vaivaiset viisitoista minuuttia. Matkustaja istahtaa hyperloop-kapseliin, joka sinkoutuu alipaineistetun putken sisällä jopa 1200 kilometriä tunnissa.

Lähes äänen nopeuteen yltävän hyperloopin kyydissä pääsee Tukholmaan Helsingistä alle puolessa tunnissa.

Perinteisetkin junat kulkevat nopeasti: Helsingistä Tallinnaan puolessa tunnissa merenalaista tunnelia pitkin ja Rail Balticalla Varsovan kautta Berliiniin kymmenessä tunnissa.

Suomessa "tunnin juna" juna kuljettaa rivakkaa 300 kilometrin tuntivauhtia Helsingistä Turkuun ja Turusta Tampereelle. Matka-aika puolittuu myös Jyväskylään ja Ouluun.

Myös supernopea Maglev-juna saattaa kulkea sekä Suomen sisällä että Suomen rajojen yli. Maglev toimii samalla sähkömagneettisella levitaatiotekniikalla kuin hyperloop ja yltää jopa 500–600 kilometrin tuntivauhtiin. Tekniikka perustuu fysiikan ilmiöön, jossa esine kumoaa painovoiman. Superjuna leijuu siis ilmassa raiteiden yllä.

Vuonna 2050 juna kulkee ilman kuljettajaa, kuten bussi, metro ja raitiovaunu.

Suomalainen lomailee ja käy töissä Baltiassa

Kansainvälinen junaliikenne Suomesta Viroon ja muualle Eurooppaan nostaa junaa suosivien joukkoa tuntuvasti lentämisen kustannuksella.

Suomalaisille on yhä tavallisempaa valita matkakohde Baltian radan varrelta: Virosta, Latviasta, Liettuasta tai kauempaa Euroopasta. Rautatieyhteys kiihdyttää muun muassa Suomen Saksan-vientiä ja luo selkärangan koko itäisen Euroopan liikenteelle.

Helsinki ja Tallinna muuttuvat 2,5 miljoonan asukkaan kaksoiskaupungiksi. Elo on samankaltaista kuin Ruotsin Malmön ja Tanskan Kööpenhaminan välillä.

Jos visiot toteutuvat, 2030-luvulta lähtien töissä käydään yhä enemmän Suomenlahden yli – ja ali.

Myös Kiina lähentyy Eurooppaa junaradan ansiosta. Uusi silkkitie -suurnopeusrautatie Kiinasta Moskovaan on valmistunut 2040-luvulla.

Kartta Rail Baltican reitistä.
Burhan Saifullah

Junaliput halventuvat

Vuonna 2050 maksat junalipustasi vähemmän kuin nyt: kasvaneet matkustajamäärät ja kilpailu halpabussilinjojen kanssa pitävät hinnat alhaalla.

Hyperloop- tai maglev-yhteyksien rakentaminen ja kalusto ovat kalliita, mutta hinnat halutaan pitää kilpailukykyisinä, jotta matkustajat eivät turvautuisi muihin liikennevälineisiin, kuten laivoihin.

Kun raideliikenteen perusrakenteet on kerran pystytetty, ylläpitokustannukset ovat kuitenkin pienet. Junat telakoituvat toisiinsa, mikä vähentää tarvetta asemille ja laitureille ja pienentää ylläpitokustannuksia entisestään. Sähköistetty, uusiutuvalla energialla kulkeva junaliikenne on päästötöntä ja halpaa.

Suuressa osassa Suomea uuteen, kalliiseen kalustoon ja suurnopeusjunien vaatimiin kaksoisraiteisiin ei kuitenkaan panosteta. Reiteillä, joissa matkustajamäärät ovat pieniä, kulkee usein vain yksi raide, joka on sekä tavarajunien että henkilöjunien käytössä. Ruuhka-Suomen ulkopuolella matkustajat pääsevät nauttimaan korkeintaan 250 kilometrin tuntivauhdista.

Juniin tulevat kuntosalit

Mahdollisuudet etätyöskentelyyn on hiottu junissa huippuunsa. Palveluvalikoimassa on niin kuntosaleja, yksityisyyttä kuin luksusta.

Matka etenee sujuvasti ilman pysähdyksiä ja odottelua, kun matkustaja voi vaihtaa liikkuvasta junasta toiseen. Junalla pääsee entistä paremmin liikkumaan suurten kaupunkien keskustojen välillä. Muun muassa siksi juna säilyy vahvana vaihtoehtona ketterämmälle autolle ja nopeammalle lentämiselle.

Jos Rail Baltica -suunnitelma ei ota tulta alleen, myös Helsinki–Tallinna-tunneli jää todennäköisesti rakentamatta.

Niina Holm

Animaatio
Johanna Aulén / Yle

Lähteet:

Kari A. Ruohonen, Senior Advisor

Arto O. Salonen, Älykkään liikenteen tutkimusprofessori, Metropolia AMK

A Brilliant Plan: One Belt, One Road (CLSA) (siirryt toiseen palveluun)

Finestlink (siirryt toiseen palveluun)

Helsingin Sanomat: Kapseli veisi Turusta Helsinkiin vartissa (siirryt toiseen palveluun) (15.6.2016)

Kanniainen, Sari: Tulevaisuuden junan palvelut (siirryt toiseen palveluun) (opinnäytetyö, matkailun koulutusohjelma, Lahden ammattikorkeakoulu, 2014)

Selvitys Helsinki-Tallinna-rautatietunnelista, loppuraportti (siirryt toiseen palveluun)

Moving Platforms (siirryt toiseen palveluun) (PriestmanGoode)

Suomen junaliikenteen kehittäminen ja huippunopeat junayhteyde (siirryt toiseen palveluun)t (Kirjallinen kysymys 93/2014 vp)

Tunnin juna (siirryt toiseen palveluun) (projektisivu)

Tällainen olisi Helsinki-Tallinna-tunneli (Yle.fi 6.11.2016)

Lue myös:

Hyppää tulevaisuuden metroon ja ratikkaan: Vuonna 2050 teet raitiovaunussa ruokaostokset ja rentoudut hieronnassa

Hyppää tulevaisuuden pyörän satulaan: Vuonna 2050 poljet sähköisellä työsuhdepyörällä ja valitset lähijunassa pyörävaunun

Hyppää tulevaisuuden laivaan: Vuonna 2050 voit vaihdattaa risteilyllä auton renkaat, luistella ja käydä lääkärissä

Hyppää tulevaisuuden bussiin: Vuonna 2050 kolarit ovat harvassa ja auto tilataan kännykällä

Hyppää tulevaisuuden lennolle: Vuonna 2050 lentolippusi ovat sitä kalliimmat, mitä enemmän lennät