Hyppää tulevaisuuden lennolle: Vuonna 2050 lentolippusi ovat sitä kalliimmat, mitä enemmän lennät

Tulevaisuudessa lentomailit eivät enää halvenna lippuja, päinvastoin. Osa matkustajakoneista saattaa lentää sähköllä. Juttusarja visioi, miten me suomalaiset liikumme 30 vuoden päästä.

Tehtävänä tulevaisuus
Kuvitus tulevaisuuden lentokoneesta.
Burhan Saifullah

Vuonna 2050 suomalainen lentää ilmastosyistä vähemmän kuin nyt. Eurooppaan pääsee Suomesta nopeasti ja kätevästi vaikka supernopealla junalla.

Tulevaisuudessa saatat maksaa lentämisestä lentomailiesi mukaan: mitä enemmän lennät, sitä enemmän siitä maksat.

Jos lentämisessä käytetään edelleen fossiilisia polttoaineita, BIOS-tutkimusryhmän mukaan lippuhintoihin pitäisi lisätä myös hiilivero.

Kolmen vuosikymmenen kuluttua Euroopassa on todennäköisesti jäljellä enää muutama iso lentoyhtiö, jotka houkuttelevat asiakkaita bonusjärjestelmillä. Halpalentoyhtiöistä vain vahvimmat selviävät.

Pienet koneet lentävät sähköllä, isommat eivät

Kolmen vuosikymmenen kuluttua lennämme ehkä kaupunkien sisällä ja välillä sähkökäyttöisillä yhden hengen nelikoptereilla, visioi tulevaisuustutkija Risto Linturi. Koska ilmassa on tilaa, ruuhkilta vältytään. Matka Laajasalosta Helsingin keskustaan voisi taittua viidessä minuutissa.

Nelikoptereissa ei olisi kuljettajia, vaan ne lentäisivät robottitekniikalla.

– Ei ole varaa ottaa sellaista riskiä, että kuljettajat saavat ilmatilassa sydänkohtauksia ja kopterit tippuvat maahan, Linturi sanoo.

Kuvitus tulevaisuuden lentokoneesta.
Burhan Saifullah

Teknologia voikin auttaa pienentämään lentopäästöjä. Miten paljon, tästä asiantuntijat ovat erimielisiä.

Villeimpien skenaarioiden mukaan lentoliikenne voisi muuttua vuoteen 2050 mennessä lähes päästöttömäksi.

Jo nyt on onnistuttu lentämään aurinkoenergialla tuotetulla sähköllä maailman ympäri, mutta koneet ovat olleet pieniä ja kevyitä.

Siihen, että suuret matkustajalentokoneet lentäisivät sähköllä, on vielä matkaa.

– Meillä ei ole tiedossa, että moottoreihin oltaisiin saamassa sähköllä niin suurta tehoa kuin mitä ne tällä hetkellä vaativat, Finnairin ympäristöpäällikkö Outi Merilä sanoo.

Sähkölentokoneiden ongelma on, että ne ovat hitaita. Ainakaan nykyteknologialla sähköä on vaikea mitoittaa suurten matkustajalentokoneiden energianlähteeksi.

Rahtikoneet voisivat lentää sähköllä, uskoo Suomen lentoteknistä alaa kansainvälisessä ICAS-ilmailuorganisaatiossa edustava Mikko Kanerva. Rahtikoneiden aikatauluissa on helpompi joustaa. Rahtikoneet olisivat miehittämättömiä ja etenisivät hitaasti lähellä maata. Boeing-yhtiöllä on tällainen kalusto jo kehitteillä.

Väheneekö lentäminen ja kuinka paljon?

Finnairissa ei uskota, että lentäminen vähenee. Suomen sisällä lennetään tulevaisuudessa ehkä enää pisimpiä matkoja, ja työmatkalennot saattavat vähentyä, kun työpaikat satsaavat virtuaalitapaamisiin. Virtuaalipalaverit säästäisivät paitsi ympäristöä myös aikaa ja rahaa.

Kaikkiaan Outi Merilä ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä lentäminen on tuplaantunut, mutta päästömäärät eivät tuplaannu teknologian ansiosta.

Polttoaineet ovat kalliita: ne muodostavat yli kolmanneksen lentoyhtiöiden kokonaiskuluista. Siksi yhtiöt olisivat kiinnostuneita korvaamaan nykyiset, fossiiliset polttoaineet.

Ensimmäinen askel voisivat olla osittain jäteperäisestä biomassasta valmistetut polttoaineet, Merilä sanoo. Lentoyhtiöt pohtivat myös jatkuvasti sitä, voitaisiinko polttoaineen kulutusta vähentää suorempien lentoreittien avulla.

Kuvitus tulevaisuuden lentokoneesta.
Burhan Saifullah

Seuraavan sukupolven lentokoneet ovat tuskin merkittävästi nykyisiä nopeampia.

Vaikka koneista saataisiin nopeampia ja se vähentäisi päästöjä, ei kehitys olisi ilmastolle välttämättä myönteinen. Se tarkoittaisi, että koneilla lennettäisiin yhä enemmän.

Ongelmaa yritetään tasapainottaa päästökaupalla eli sillä, että lentoyhtiöt hyvittävät hiilidioksidipäästöjensä kasvun ostamalla muilta sektoreilta päästövähennysyksiköitä. Lentoyhtiöt voivat esimerkiksi tukea ympäristöaloitteita kuten metsänistutushankkeita.

Taivaalla liitää lentokoneiden ja helikoptereiden yhdistelmiä

Lentoyhtiöt siirtyvät ekologisempiin vaihtoehtoihin vasta, kun ne ovat taloudellisesti kannattavia. Polttoaineiden saatavuus tulisi olla maailmanlaajuista ja niiden ekologisuusvaatimukset tarkoin määriteltyjä.

Tulevaisuudessa lennoilla saatetaan käyttää yhdistelmä- eli hybridiratkaisuja, uskoo Suomen lentoteknistä alaa kansainvälisessä ICAS-ilmailuorganisaatiossa edustava Mikko Kanerva. Koneet saattavat esimerkiksi nousta ja laskeutua sähkömoottoreilla, mutta käyttää ilmassa perinteistä kaasuturbiinia.

Myös helikopterin ja lentokoneen välimuodot ovat mahdollisia. Niillä voidaan optimoida koneen suorituskykyä ja energian kulutusta.

Jos uutta teknologiaa kehitetään, sen avulla lentopäästöjä on mahdollista leikata 50 prosenttia, ellei enemmän.

Ja vaikka itse lentojen päästöjä saataisiin leikattua, pitää ottaa huomioon kokonaiskuva: paljonko päästöjä aiheuttaa lentokoneiden koko elinkaari valmistamisesta kierrätykseen ja miten lentokentille liikutaan?

Eini Nyman

Animaatio
Johanna Aulén / Yle

Lähteet:

Risto Linturi, Tulevaisuustutkija, Sovelto oy

Mikko Kanerva, Lentotekniikan apulaisprofessori, Tampereen teknillinen korkeakoulu

Outi Merilä, Finnairin ympäristöpäällikkö

BIOS-tutkimusyksikkö

lentoposti.fi

Lue myös:

Hyppää tulevaisuuden junaan: Vuonna 2050 matkustat kymmenessä tunnissa Berliiniin ja vartissa Tallinnaan

Hyppää tulevaisuuden metroon ja ratikkaan: Vuonna 2050 teet raitiovaunussa ruokaostokset ja rentoudut hieronnassa

Hyppää tulevaisuuden pyörän satulaan: Vuonna 2050 poljet sähköisellä työsuhdepyörällä ja valitset lähijunassa pyörävaunun

Hyppää tulevaisuuden laivaan: Vuonna 2050 voit vaihdattaa risteilyllä auton renkaat, luistella ja käydä lääkärissä

Hyppää tulevaisuuden bussiin: Vuonna 2050 kolarit ovat harvassa ja auto tilataan kännykällä