Aurinkosähköä ja otsalamppuja – Livonsaaren yhteisökylässä eletään ekologisesti ja luontoa kunnioittaen

Suomeen on viimeisten vuosikymmenten aikana syntynyt useita yhteisökyliä, joiden asukkaat haluavat elää muuta kuin kulutusjuhlaa.

maaseutu
Livonsaaren yhteisökylä, savipuutalo
Livonsaaren yhteisökylään on noussut personaallisen näköisiä taloja. Tässä on käytetty materiaalina savea ja puuta.Markku Sandell / Yle

Joulukuun loska heittää tuulilasin kuraiseksi, kun kurvailen kapenevia teitä Naantalista kohti Velkuaa. Pieni saaristokunta liitettiin suur-Naantaliin ja kaksi vuotta myöhemmin Livonsaari naapurikunta Maskusta.

Kapean salmen erottama saari on melkein mannerta, vasta sen jälkeen pitää Teersalossa kulkea lossilla.

Livonsaaren yhteisökylä kyltti
Entisen kansakoulun pihassa nököttää pensselillä maalattu kyltti: Livonsaaren YHTEISÖKYLÄ 10. Oikeastaan itsenäisyyspäivänä Suomi juhli staa ja yhteisökylä kahtatoista ikävuottaanMarkku Sandell / Yle

Kansakoulun edessä on monta polkupyörää, joku pulkka ja lastenvaunut. Lapset käyvät koulua seitsemän kilometrin päässä Palvan saaressa lyhyen lossimatkan takana.

Pihamaalle astelee reippaasti paksuun villapaitaan ja pipoon sonnustautunut Heidi Tolvanen musta Siira-koira remmissä. Hän tyhjentää laukkuunsa postilaatikkorivin laatikoista kirjeitä ja muuta vietäväksi kylän asukkaille.

Heidi Tolvanen, Livonsaaren yhteisökylä
Heidi Tolvanen on perheensä kanssa asunut seitsemän vuotta Livonsaaren yhteisökylässä. He ovat rakentaneet oman talonsa sinne ja Heidi hoidellut kylän projekteja. Perheen kaksi lasta käy läheistä Palvan kyläkoulua. Heidin kotona on myös kolme lammasta ja kaksi aasia.Markku Sandell / Yle

Mikä yhdistää kyläläisiä?

Oman talon rakentaminen on kylän asukkaita yhdistävä tekijä, vaikka osa ihmisistä asuu vuokralla. Vanhan maatilan 60 hehtaarin alueelle perustettuun yhteisökylään (siirryt toiseen palveluun)onkin noussut hirsi-, savi-, olki- ja monimuotoisia puutaloja.

Kaikkia niitä yhdistää se, että vesivessoja ei rakenneta ja päriseviä ruohonleikkureita vaativien nurmikoiden teko on kielletty

Kansakoulun vinttihuoneessa asuu Sini eli Catie Fleming Salvia-kissansa kanssa. Hän on ompelija ja esiintyvä taiteilija, laulaja-lauluntekijä.

Viileän vinttihuoneen pöydällä on savinen pienoismalli Sinin tulevasta talosta.

Livonsaaren yhteisökylä, Sinin talomalli
Sini esittelee tulevan talonsa pienoismallia Heidille. Oksat mallaavat tukihirsiä ja Sini mittailee seinien sopivuutta tulevan makuuparven kohdalta. Yhteisökylässä on tarjolla talkooapua rakennuspuuhiin.Markku Sandell / Yle

Alueella on myös vanhoja rakennuksia, joissa voi asua vuokralla, kuten Toni Beckman. Hän asuu 1970-luvun omakotitalon näköisessä Alitalossa. Sen vieressä on Beckmanin kanitarha. Talon alakertaan hän suunnittelee hyönteisravintokasvattamoa.

– Tämä Livonsaari on hyvä kompromissi. Muutamia vastaavia kyliä tullut kateltua ja kaupunkielämää ympäri Suomea, mutta nyt toistaseksi ainakin mielelläni täällä olen. Jokaisella on omat tilukset ja tontit, tiskit ja muut mitä on, perheonnet tai muuta, sanoo Toni Beckman.

Livonsaaren yhteisökylä, Toni Beckman
Toni Beckman harrastaa kaninkasvatuksen ohella roadkill-metsästystä. Autojen tappamat eläimet tienvarrelta kelpaavat pataan, jos eivät ole ehtineet pilaantua. Oma talo siintää jossain tulevaisuudessa, toimeentulo kertyy pienistä puroista kursseja vetämällä ja kirjoittamalla.Markku Sandell / Yle

Kylän alueella toimii hirsiveistämö, satulaseppä, parantaja-kuppari ja muitakin yrittäjiä. Leipomo muutti Turkuun tänä vuonna, kun kuljetukset kävivät vaikeaksi.

Livonsaaren yhteisökylä, ylätalo
Ylätalon ympärillä avautuu vanhanajan maalaismiljöö. Talossa asuu muun muassa vuohien kasvattaja. Siira-koira peuhaa lumihangessa naapurin koiran kanssa lumihangessa.Markku Sandell / Yle

Osakkuus takaa talon paikan

Livonsaaren yhteisökylä on osakeyhtiö ja 13 500 euron sijoituksella saa oikeuden puolen hehtaarin määräalaan. Sille voi rakentaa oman talonsa.

Livonsaaren yhteisökylä, harmaa talo ja piha
Heidi Tolvasen pihapiirissä on lammasaitaus ja seuralliset kotieläimet kulkevat emäntänsä perässä lumenpainamia aitoja korjaamassa. Sähkö tulee aurinkopaneeleista ja talvella valon lähteinä on kynttilöitä.Markku Sandell / Yle

– Silloin kun on sähkökatkos, täällä on aika pimeää, paitsi niissä taloissa missä on aurinkopaneelit tai muu vastaava järjestelmä, mihin ei sähkökatkot vaikuta. Se pimeys on aika kivaa, miettii Heidi Tolvanen.

Kesällä aurinko paistaa ja silloin saadaan sähköä. Talvella sitä ei ole, sitten ollaan kynttilän valossa.

– Ja otsalamput ja kännykät, naurahtaa Heidi.

Livonsaaren yhteisökylä, allas, hirsitalo
Kyläläiset ovat rakentaneet omanlaisiaan uimalampia talojen läheisyyteen, sillä sopivaa rantaa ei ole kylän alueella, vaikka meri on varsin lähellä. Talot ovat metsän suojassa ja sopeutuvat hyvin maisemaan.Markku Sandell / Yle

Jokainen perhe elää omalla tavallaan, sillä kyseessä ei ole mikään kommuuni tai aatteellisesti yhteinen ryhmä. Toki tietty ekologinen ja luontoa kunnioittava elämäntapa yhdistää. Kaikkien käytössä olevia tiloja ovat muun muassa pesula, verstas ja saunat.

Livonsaaren yhteisökylä, talon lämmitys
Naapuriapu toimii. Tämän talon asukas on matkoilla, joten Hanna on tullut lämmittämään kakluunia, ettei talo aivan kylmenisi. Talon on rakennettu olkisavielementeistä ja lattia puusta ja savesta limittäin.Markku Sandell / Yle
Livonsaaren yhteiskylä, kissa
Talon kissa vahtii lämmityspuuhia.Markku Sandell / Yle

Kesällä viljellään luomuna vihanneksia ja pellot ovat muutenkin luomulla ja metsistä kaadetaan hirsien tarpeita ja polttopuita.

Korjaus 28.12. klo 12.03 Ensimmäisesn kappaleen Livonsaari-kohta muutettu muotoon: kaksi vuotta myöhemmin Livonsaari naapurikunta Maskusta.

Lue myös:

Kodin kuvalehti: Livonsaaren yhteisökylästä saa asua maalla kimpassa (siirryt toiseen palveluun)

Suomen yhteisökylät (siirryt toiseen palveluun)