Professori: Epävarmat äänestäjät tiedetään yhä tarkemmin – "On helppo vaikuttaa algoritmin kautta heidän käyttäytymiseensä"

Tulevaisuudessa sosiaalista mediaa käytetään yhä kohdennetummin poliittiseen vaikuttamiseen, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

algoritmit
Ylen aamu-tv: Algoritmeilla voitaisiin vaikuttaa äänestämiseen
Ylen aamu-tv: Algoritmeilla voitaisiin vaikuttaa äänestämiseen

Algoritmit ohjaavat jo hyvin paljon arjen valintojamme ja valikoivat esimerkiksi somepalvelujen käyttäjille juuri heille olennaista tietoa.

– Näemme esimerkiksi sähköisessä kirjakaupassa juuri meitä kiinnostavia kirjoja, Limnéll sanoo.

Limnéllin mukaan algoritmeihin liittyy kuitenkin myös huolia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on esitetty väitteitä, joiden mukaan algoritmeillä pyrittäisiin vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen. Algoritmit muodostavat Limnéllin mukaan tulevaisuudessa yhä suuremman haasteen digitaaliselle demokratialle.

– Se joka hallitsee algoritmeja hallitsee jatkossa yhä enemmän meidän ajatuksia ja tunteitamme. Ja toisaalta, kun meidät tunnetaan yhä paremmin, niin silloin siihen sisältyy ajatus, että meidän ajatuksia voidaan manipuloida.

Limnéll huomauttaa, että tutkimusten mukaan sosiaalinen media ja erityisesti Facebook on kanava, josta nuoret ja nuoret aikuiset seuraavat uutisia ja saavat tietoa yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista.

"Ei pelkästään yhdysvaltalainen ilmiö"

Käyttäjät tunnetaan yhä paremmin, myös äänestyskäyttäymisen suhteen. Tällöin merkitys siitä, minkälaista tietoa heille välittyy korostuu.

– Ongelma on se, että jos tunnetaan ihmisten äänestyskäyttäyminen näin tarkasti ja poliittinen mielipide, niin silloin pystytään päättelemään, ketkä ovat ratkaisevia äänestäjiä tällä hetkellä ja jotka eivät ole vielä päättäneet kantaansa. Kun tämä joukko tiedetään, on helppo eri keinoin vaikuttaa algoritmin kautta heidän äänestyskäyttäytymiseensä, Limnéll sanoo.

Siihen, kuinka todennäköistä on pyrkimys vaikuttaa algoritmien kautta esimerkiksi tammikuussa järjestettäviin presidentinvaaleihin. Limnéll ei ota suoraan kantaa.

– Tulevaisuuden trendi on, että sosiaalista mediaa tullaan käyttämään yhä kohdennetummin myös poliittiseen vaikuttamiseen. Tämä ei ole pelkästään yhdysvaltalainen ilmiö, vaan leviää laajemminkin.

Vaalituloksen manipuolointi riskinä

Suomessa on puhuttu pitkään mahdollisuudesta äänestää netin kautta. Nettiäänestyksen on toivottu muun muassa lisäävän äänestysaktiivisuutta.

Oikeusministeriön asettama työryhmä päätyi aiemmin tällä viikolla kuitenkin lausunnossaan tulokseen, ettei se suosita sähköisen äänestyksen käyttöönottoa yleisissä vaaleissa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt.

Riskeiksi tunnistettiin muun muassa vaalituloksen laaja manipulointi, vaalien häirintä palvelunestohyökkäyksillä ja vaalisalaisuuden laajamittainen murtuminen.

Limnéll kuitenkin huomauttaa, että algoritmien riskejä vastaan voi kuitenkin taistella. Yksi keino on algoritmien läpinäkyvyyden lisääminen, jota vaaditaankin nyt yhä hanakammin sekä kansainvälisesti että tutkimuspuolella.

– Se, että paremmin pystytään avaamaan sitä miten ja millä tavoilla meille internetin ja sosiaalisen median käyttäjille kanavoituu tätä tietoa, mitä me saamme. Uskon, että tämä on jatkossa myös yhä tärkeämpi poliittinen kysymys, Limnéll toteaa.