Koirahahmoista tunnettu Mauri Kunnas on kissaihminen henkeen ja vereen

Mauri Kunnas teki ensimmäisen lastenkirjansa 38 vuotta sitten. Sen jälkeen kirjoja on syntynyt puolensataa. Kunnas myöntää nauttivansa saadessaan sivistää lukijoita ja itseään historiallisilla tiedoilla.

Mauri Kunnas
Mauri Kunnas
Antti Haanpää / Yle

Mauri Kunnaksen pihassa ei vilise koiria, vaan vastaan tulee kissa. Kunnas tunnustaa olevansa ehdottomasti kissaihmisiä. Hänellä on aina ollut kissoja, ja jouluna talossa vilistää neljä kissaa, kun aikuisten tyttärien kissat tulevat kyläilemään.

Kunnas kuitenkin tunnetaan koiristaan, sillä Koiramäen hahmot ovat kuuluneet suomalaislasten lukemistoon jo lähes neljän vuosikymmenen ajan.

– Koira on ihanteellinen piirtää, koska sitä voi varioida loputtomasti. Koiria on pieniä, suuria, pörröisiä, sileitä, erivärisiä ja -kokoisia.

Ensimmäinen Koiramäki-kirja syntyi jo vuonna 1980. Siitä lähtien koirahahmot ovat kuuluneet säännöllisesti Kunnaksen repertuaariin. Koiramäessä eletään 1800-lukua ja kirjojen avulla monille lapsille ovat tulleet tutuiksi päreet, rukit, kirnut ja monet maatilan työt.

Kunnas on ollut aina kiinnostunut historiasta. Hän on tutkinut omaakin sukuaan aina 1500-luvulle saakka.

"Haluan sivistää lukijoita ja itseäni"

Uusimmassa kirjassaan_ Koiramäen Suomen historia_ Kunnas sai uppoutua menneisyyteen toden teolla. Aluksi häntä hirvitti ja kaduttikin moisen kirjan aloittaminen. Edessä oli monta pulmaa. Mitä lapsille kannattaa kertoa maamme historiasta, millä tavoin ja miten kaikki tulee tehtyä oikein, ilman asiavirheitä?

Kunnas luki paljon, tutki historiaa ja käytti apunaan historioitsijoita. Loppupeleissä työ ei ollutkaan niin hankalaa. Koska historiasta on paljon hämärän peitossa, voi mielikuvitukselle antaa tilaa.

– Käytin paljon talonpoikaisjärkeä. Kuvittelin, että jos olisin elänyt esimerkiksi 1600-luvulla, niin millainen työkalun tai vaatteen olisi ollut järkevä olla. Historiassa on aika paljon sellaista, mikä perustuu arveluihin. Kaikesta ei ole jäänyt todistusaineistoa jälkipolville.

Koiramäen Suomen historia
Koiramäen Suomen historia alkaa 1500-luvulta ja päättyy Vänrikki Stoolin tarinoihin.Antti Haanpää / Yle

Koiramäen Suomen historian tekeminen kannatti työläydestään huolimatta. Siitä on otettu jättipainos, ja se tulee mitä todennäköisimmin rikkomaan myyntiennätyksiä, kun kirjakauppiaat ryhtyvät laskemaan joulumyyntinsä saldoja. Kirjaa on ostettu lapsille historian "oppikirjaksi", mutta myös aikuiset ovat hankkineet sen kertausoppaaksi. Kunnas on mielissään, sillä hänessä asuu pieni kansansivistäjä. Useissa hänen kirjoissaan on opetuksellinen ote.

– Täytyy myöntää, että haluan sivistää lukijoita ja samalla tietenkin itseäni. Sivistäminen on hyvä syy tehdä tätä hommaa, se vähän niin kuin oikeuttaa tämän hauskan ammatin, myhäilee Kunnas.

Pilapiirtäminen antoi hyvän pohjan

Kunnas on tehnyt piirtämishommia kauan. Hänen on hankala kertoa työstään ilman, että kädet hakeutuvat pensseliin tai piirustusalustalle. Juttelun lomassa kynät piirtelevät ilmaan kaaria ja Kunnas huomaamattaan järjestelee maalipulloja pöydällään.

Hän aloitti uransa poliittisena pilapiirtäjänä. Se oli hyvä koulu, sillä siinä hommassa ei voinut jäädä haaveilemaan tyhjän paperin kanssa. Kuva oli tehtävä ajankohtaisesta aiheesta seuraavan päivän lehteen.

Ensimmäisen lastenkirjansa Suomalainen tonttukirja Kunnas julkaisi vuonna 1979. Se menestyi niin hyvin, että Kunnas päätti jatkaa lastenkirjojen parissa. Heti seuraavana vuonna syntyivät koirahahmot, kun Koiramäen talossa julkaistiin. Sen jälkeen lastenkirjoja ja sarjakuvia on syntynyt yli puolensataa.

Kaikki ovat syntyneet enemmän tai vähemmän samalla kaavalla. Ajattelutyön jälkeen Kunnas ryhtyy piirtämään lyijykynällä ensimmäisiä luonnoksia kuvituksista. Ne ovat niin pieniä, että niitä hädin tuskin näkee. Silti ne ovat jo täynnä Kunnakselle tyypillisiä pienen pieniä yksityiskohtia. Luonnokset suurennetaan, jonka jälkeen alkaa aikaa vievä väritystyö. Kunnas sanoo yleensä kuuntelevansa värittämisen aikana äänikirjoja tai Yle Puhetta. Muutoin työ olisi liian puuduttavaa.

Mauri Kunnas värittää.
Pienten yksityiskohtien värittäminen on hidasta.Antti Haanpää / Yle

Kunnaksen tunnistettava tyyli on pysynyt melko samanlaisena vuosikymmenten ajan. Yksityiskohtien runsaus syntyi vastakohdaksi ajan simppelille kuvitustrendille.

– Katselin silloin 40 vuotta sitten lastenkirjoja ja ajattelin, että minulla menisi tuollaisten tekemiseen yhdeksän tuntia. Mielestäni siihen pitää mennä paljon kauemmin, jos kerran ihmiset laittavat rahojaan kirjan ostamiseen. Pitää saada rahoilleen vastinetta, ja niin ryhdyin tekemään kauhean runsasta ja pikkutarkkaa.

"Sillä pitää elää, mitä tekee"

Tyyli on miellyttänyt lukijoita, sillä Kunnas kuuluu maamme myydyimpien kirjailijoiden joukkoon. Kaikkiaan hänen kirjojaan on myyty lähes kymmenen miljoonaa kappaletta. Myydyin on kymmenille kielille käännetty Joulupukki.

Menestys ei kuitenkaan näy Kunnaksessa, sillä hän on hyvin vaatimaton. Nykyään kun kauppojen hyllyt pursuavat Herra Hakkarais -tuotteita ja koirahahmot seikkailevat milloin lääkärikeskuksen seinillä, milloin astioissa, Kunnasta välillä nolostuttaa. Kaupallisuuteen suhtautuminen ei ole aivan mutkatonta.

– En ole ihan varma, onko se kivaa, kun tuotteessa lukee Mauri Kunnas. Se tuntuu välillä vähän typerältä ja sitä katsoo mieluummin toiseen suuntaan, mutisee Kunnas.

Kunnas kuitenkin valvoo itse viime kädessä hahmojensa käyttöoikeuksia. Aina välillä Kunnas tituleeraa itseään "Kauppias-Mauriksi", joten kaupallisuus ei ole selvästi aivan vierasta. Tuotelisenssit tuovat lisätuloja ja kasvattavat kirjojen myyntiä.

– Olen yrittäjäperheen mukula ja olen aina ajatellut, että pitää elää sillä mitä tekee. Haaveilin nuorena, että olisi kiva, jos pystyisi elämään piirtämällä. Näin onnekkaasti tässä nyt on käynyt!

Kirjat ovat vieneet koko perheen mukanaan. Vaimo Tarja Kunnas on ollut alusta asti mukana kirjojen tekemisessä ja myös perheen tyttäret ovat julkaisseet yhdessä lastenkirjoja.

Mauri Kunnas
Yksityiskohtaisten kuvien piirtäminen vaatii tarkkaa kättä ja hyviä silmälaseja.Antti Haanpää / Yle

Kunnas sanoo jo tottuneensa siihen, kun ihmiset tulevat kertomaan, että ovat itse lukeneet lapsena Kunnaksen kirjoja ja ovat nyt hankkimassa samoja kirjoja lastenlapsilleen.

– Kun ensimmäisen kerran tuli näitä kommentteja ajattelin, että ei helkkari, olenko mä niin vanha jo! Mutta nykyään se tuntuu mukavalta vaan.

Koiramäen Suomen historia vei niin paljon aikaa ja voimia, ettei Kunnas ole vielä ryhtynyt uuden kirjan tekoon. Ajatuksia hänellä kyllä jo on. 67-vuotias Kunnas ei aio eläköityä vielä aikoihin.