"Viekää kynttilä veljeni haudalle" – Venäjän karjalaismiehen harras toive suomalaisille

Vanhan miehen tapaaminen Aunuksen Karjalan pikkukylässä nosti esiin dramaattisen osan jatkosodan historiasta.

sankarihaudat
Vanha mies Sammatuksen kylässä Aunuksen Karjalassa
Vanha mies Sammatuksen kylästä Aunuksen KarjalassaKari Kosonen/Yle

Pikkubussimme kyntää Venäjällä Aunuksen Karjalan syrjätietä loppukesällä 2017. Tuntuu siltä, että tiet eivät juuri ole parantuneet siitä, kun suomalaiset lähtivät täältä kesällä vuonna 1944.

Olemme sotahistoriallisella retkellä tutkimassa vanhoja taistelupaikkoja. Taakse on jäänyt juuri Sammatuksen pikkukylä.

Yhtäkkiä huomaamme tienlaidasta lähtevän pienen polun, joka näyttää olevan vilkkaassa käytössä. Päätämme käydä katsomassa, mitä polun päästä löytyy. Siellä voi olla sotamuistomerkki, josta emme ole tienneet.

Polun päässä on erikoisia puurakennelmia. Paikka näyttää jonkinlaiselta hylätyltä leiripaikalta.

Yhdellä penkillä istuu vanha ukko. Yritän udella mieheltä tietoja paikasta. Nopeasti selviää, että mies puhuukin suomea.

– Opin suomea sota-aikana, kun täällä oli suomalainen koulu, mies kertoo.

Vanha kalastaja

Miehen sormet ovat turvonneet ehkä nivelreuman seurauksena. Aika on vaatinut veronsa, mutta mies vaikuttaa terävältä.

– Tulin juuri kokemasta kalaverkkoja ja tulin tänne hakemaan hyvää narua, jota leiriläiset ovat jättäneet, vanha mies kertoo.

Leirin ovat tänä kesänä tehneet venäläiset sotavainajien etsijät. Etsittävää alueella on paljon, sillä Sammatus oli kovien taistelujen tapahtumapaikkana jatkosodan perääntymisvaiheessa vuonna 1944. Silloin täällä oli suomalaisten puolustusasema PSS-linja.

Kiivaimmat taistelut olivat (siirryt toiseen palveluun) 24.–25.6.1944, kun suomalaiset olivat perääntymässä Syväriltä. Tuolloin suomalaiset tuhosivat tuolloin yhteensä 26 vihollispanssaria, mikä oli ennätysmäärä yhdessä taistelussa.

Taistelupaikan muistomerkki Sammatuksessa.
Venäläiset ovat pystyttäneet suuria tappioita aiheuttaneen taistelun muistomerkin Sammatuksen kylänmäelle.Kari Kosonen / Yle

Veli taisteli Suomen puolesta

Vanha mies piristyy yhtäkkiä, kun kerromme tulevamme Lappeenrannasta. Miehellä on meille toive.

– Viekää kynttilä veljeni haudalle, hän sanoo.

Mies selvittää, että hänen vanhempi veljensä Simo Saavonen oli palvellut Suomen armeijassa ja kuollut sodassa suomalaisten riveissä. Simo-veljen hauta on rajan takana Lappeenrannan sankarihautausmaalla.

Pihapiiri Sammatuksessa.
Vanha talo Sammatuksen kylässä.Kari Kosonen / Yle

Simo Saavonen haavoittui (siirryt toiseen palveluun) Karjalankannaksen ankarissa torjuntataisteluissa Äyräpään Vuosalmessa 5.7.1944 ja kuoli Kiviniemessä 7.7.1944. Näyttää siltä, että Saavonen oli mukana taistelussa, jossa suomalaisjoukot pyrkivät pitämään hallussaan tärkeän sillanpääaseman Äyräpään kirkonmäellä.

Hän taisteli niin sanotussa heimopataljoonassa, joka koostui enimmäkseen neuvostoliittolaisista sotavangeista. Suurin osa heistä oli aunuksen-, tverin- ja vienankarjalaisia.

Haudalla

Lupaamme miehelle, että viemme kynttilän hänen veljensä haudalle.

Myöhemmin Lappeenrannassa Simo Saavosen hauta löytyy pienen etsinnän jälkeen sankarihautausmaalta. Tuntuu siltä, että viemme tärkeää viestiä veljeltä veljelle vuosikymmenten jälkeen.

Simo Saavosen hautakivi.
Aunuksen karjalainen Simo Saavonen lepää Lappeenrannan sankarihautausmaalla satojen suomalaissotilaiden joukossa.Kari Kosonen / Yle

Sytytämme kynttilän sankarin haudalle, kuten lupasimme vanhalle karjalaiselle kalastajalle.