yle.fi-etusivu

Rullakepappi oli forssalaisten vastaus ruistuunauskisassa – voitto tuli

Forssalaiset yhdeksäsluokkalaiset kehittivät kotitaloustunnilla ruiskepapin. Syntyi moderni, ruokaisa ja rukiinen ruoka Suomi 100 -hengessä.

Forssa
Kuvakollaasi, jossa ruisrullakepapin tekovaiheita ja ryhmäkuva tekijöistä: nuori mies ja viisi nuorta naista
Forssan Keskuskoulun voittojoukkueessa ruisherkkua tuunasivat Julia Zimina (vas.), Iida Nyman, Katariina Heinonen, MIlla Ekqvist, Helena Patamo ja Jori Nissinen.Riitta Sarvilinna / Pro Ruis / Yle

Mukavan sitkoinen ruistaikina, josta saa näppärästi kaulittua sopivan paksuisen levyn. Taikinalevy sujautetaan uuniin ja paistetaan sopivan kypsäksi.

Kun paistos tulee uunista, saa se hetken levähtää, jonka jälkeen sille sopii levitellä täytteitä: esimerkiksi kylmäsavulohta, poroa tai hieman tulisemmin maustettua jauhelihaa. Sitten rullataan kokonaisuus näppäräksi rullaksi, ja se on siinä – ruisrullakepappi.

Idea ruiskepapista syntyi Forssan Keskuskoulun 9. luokan oppilaiden kotitaloustunnilla. Suomalainen versio rullakebabista lähti Pro Ruis -yhdistyksen #MunRuis-kilpailuun. Ja voittohan forssalaisille Kanta-Hämeen sarjassa napsahti.

– Meillä oli Suomi 100 -teema, niin tuli se idea, että tehdään modernia ja perinteistä Suomen makua, kertoo Jori Nissinen, yksi ruiskepapin kehittäjistä.

Nissinen alkoi sovitella ruisrullakepapin täytteeksi muun muassa kalaa ja poroa.

– Ne ovat molemmat aika sellaisia suomalaisia makuja, että se kuuluu siihen kokonaisuuteen sellaisena suomalaisena tuotteena.

Taikina ilman uria

Milla Ekqvist puolestaan kehitteli ruiskepapin leipätaikinaa, jotta siitä saadaan mukavasti kaulittava. Voitokkaiden ysiluokkalaisten ruistuunajien opettaja Riitta Sarvilinna antoi sopivasti vinkkejä siitä, miten pohjasta saadaan juuri oikeanlainen.

– Sitten siitä [taikinasta] teki vaan sellaisen pallon, että ei ollut mitään uria, ettei se lähtenyt hajoamaan. Ja sitten vaan kaulittiin, kertoo Ekqvist.

Kuuden oppilaan kilpailuryhmässä oli mukana myös Helena Patamo. Hän vakuuttaa, että ruisrullakepappi on helppo tehdä.

Kotitaloutta valinnaisena opiskelevat Nissinen, Ekqvist ja Patamo sanovat, että kilpailu toi tietynlaista vaihtelua kotitaloustunnille.

Sarvilinna kertoo, että kilpailu osui hyvään aikaan. Oppilaita oli lähdössä tet-jaksolle eli tutustumaan työelämään. Kun kouluun jäävät oppilasryhmät ovat pienempiä, silloin on helpompi tehdä kokeiluja ja haastaa oppilaita. Tällä kertaa se oli kilpailu.

Perinteistä kansainvälisellä tuulahduksella

Pro Ruis -yhdistyksen tehtävänä on tiivistää rukiin arvoketjun yhteistyötä ja lisätä myös rukiin arvostusta. #MunRuis-kisa oli yhdistyksen ensimmäinen, jossa yhdistys haastoi nuoria tuunaamaan oman ruisherkun. Kisa järjestettiin sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä.

Päijät-Hämeessä voittajaksi valikoitui lahtelaisen Salpausselän koulun 8H-luokan oppilaiden tekemä ruiskuningatarpiirakka, jossa täytteenä oli mustikoita ja vadelmia.

Kanta-Hämeen ykkönen eli ruiskepappi ei ollut ainoa, jonka Forssan Keskuskoulun oppilaat kisaan ideoivat. Oppilaat tuunasivat myös ruisvohveleita sekä ruispipareita kotimaisilla marjoilla.

Tuotteen idea on moderni, rukiinen ja ruokaisa On the go -ratkaisu.

#MunRuis-kilpailun raati

Raati tykästyi ruiskepappiin ja arvioi, että "tuotteen idea on moderni, rukiinen ja ruokaisa On the go -ratkaisu. Lisäksi tuomaristo kehui, että "tuotteessa on yhdistetty perinteistä suomalaista ruista kansainväliseen tuulahdukseen ja se on tehty alusta asti itse".

Jori Nissisen, Milla Ekqvistin ja Helena Patamon lisäksi ruiskepappia olivat tuunaamassa Katariina Heinonen, Iida Nyman ja Julia Zimina. Kuusikon voitosta on kirjoittanut myös Forssan Lehti (siirryt toiseen palveluun).

Nissinen, Ekqvist ja Patamo kertovat, että valitsivat kotitalouden valinnaiseksi yhdeksännelle luokalle, koska yksinkertaisesti pitävät ruoanlaitosta. Kotitaloustunneilla on muutenkin mukavaa, kun on innostava opettaja.