Rannalle huuhtoutunut Estonian pelastusrengas kaikuu surua yli 20 vuoden takaa – lahjoitetaan Suomen merimuseolle Kotkaan

Jussarön edustalta löytyi lokakuussa pelastusrengas, jonka pinnasta oli yhä luettavissa matkustajalautta Estonian nimi.

hylyt
Kalliolla oranssi pelastusrengas, jossa lukee Estonia ja Tallinna.
Joanna Norkko / Tvärminnen eläintieteellien tutkimusasema

Tammisaaren saaristosta löytyi lokakuussa pelastusrengas, jonka on päätelty kuuluneen vuonna 1994 uponneen matkustaja-alus Estonian pelastuskalustoon.

Oranssi pelastusrengas huuhtoutui rantaan Jussarön eteläpuolella Suomenlahdella. Metsähallituksen työntekijät olivat alueella kitkemässä kurtturuusua ja löysivät renkaan. Renkaan pinnassa lukee yhä mustin kirjaimin aluksen nimi.

Tvärminnen eläintieteellinen asema kertoi löydöstä Facebookissa (siirryt toiseen palveluun). Pelastusrengas lahjoitetaan Suomen merimuseon kokoelmiin Kotkaan.

Rengas saatanee Merikeskus Vellamon seinien suojiin ensi vuoden alussa. Toistaiseksi pelastusrengasta on säilytetty Tvärminnen eläintieteellisellä tutkimusasemalla Hangossa. Lähiviikkoina rengas on tarkoitus toimittaa Kansallismuseolle Helsinkiin ja myöhemmin Merimuseolle Kotkaan.

– Kansallinen merimuseo on tietenkin luonteva ja oikea paikka tälle renkaalle, intendentti Timo Kunttu Suomen merimuseosta sanoo.

Merimuseo kerää ja tallentaa merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää esineistöä, kuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta.

Meressä useita vuosia

Suomen merimuseolla on jo ennestään kokoelmissaan pelastautumisvälineitä Estonialta, mutta ne on otettu talteen onnettomuustutkinnan yhteydessä. Vuosia onnettomuuden jälkeen rantaan huuhoutunut rengas on siinä mielessä erityinen.

– Tämä rengas on ollut meressä ilmeisesti kaikki nämä vuodet. Siinä mielessä surullisella tavalla mielenkiintoinen esine ja paljon puhuva, intendentti Timo Kunttu sanoo.

Renkaasta julkaistun kuvan perusteella oranssi pelastusrengas on pahoin turmeltunut ja rutussa.

– Tarkkaan ei voi tietää, onko rengas ollut pohjassa vai jäiden seassa vai mikä sen on nykyiseen muotoonsa murjonut, Kunttu sanoo.

Itämeri on hylkyjen aarreaitta. Kuntun mukaan uponneista aluksista rantaan ajautuneet esineet tai osat eivät sinänsä ole harvinaisia. Usein vastaavat löydöt ovat kuitenkin olleet paljon vanhemmista hylyistä peräisin.

– Moderneista hylyistä ei tule mieleen vastaavaa tapausta, Kunttu sanoo.

Lain mukaan kaikki sata vuotta vanhemmat hylkylöydöt kuuluvat valtion omistukseen.

Pelastusrenkaan löytäjät tarjosivat esinettä Kansallismuseon kokoelmiin.

Symbolinen arvo

Suomen merimuseon kokoelman kartuttaminen on etupäässä ihmisten tekemien lahjoitusten varassa.

Ihmiset tarjoavat Suomen merimuseolle vuosittain 50–70 esinettä lahjoituksena. Tarjolle tuodaan esimerkiksi veneitä, pienoismalleja tai työkaluja. Alle puolet tarjotuista päätyvät kokoelmiin.

– Esineen kunto vaikuttaa ja sen konteksti. Jos meille tarjotaan vaikkapa laivan kompassia, mutta ei ole tietoa, mistä laivasta se on, se ei ole kiinnostava, Kunttu sanoo.

Jos Jussarön rantaan kellunut pelastusrengas olisi ollut merkkaamaton, eikä kukaan olisi voinut päätellä sen olevan Estonialta, se ei olisi nyt matkalla museon vitriiniin.

– Tarina on kokoelmaamme otettaville esineille tärkeä. Estonian pelastusrenkaalla on symbolinen arvo, onnettomuus on vielä isolla osalla ihmisistä tuoreessa muistissa, Kunttu sanoo.

Merimuseolla on tallessa Estonian pelastuslauttoja välineistöineen, pelastusliivejä ja pelastautumispukuja. Pelastusrenkaita on ennalta vain yksi.