Turvapaikanhakijoiden määrän odotetaan vähenevän ensi vuonna huomattavasti – Kauhavan vastaanottokeskuksen jatko on vielä auki

Valtaosa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan vastaanottokeskusten asukkaista odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua tulevaisuudestaan.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakija Ali Al-Saedy Kauhavan vastaanottokeskusalueen pihamaalla.
Ali Al-Saedy on yksi Kauhavan vastaanottokeskuksen pitkäaikaisimmista asukkaista. Hän saapui paikkakunnalle syyskuussa 2015.Jarmo Panula/Yle

Irakilainen Ali Al-Saedy käynnistää huoneessaan pelikonsolin. Kone raksuttaa aikansa, kunnes ruudulle avautuu jalkapallopeli.

Normaalisti en pelaa yksin, Al-Saedy kertoo, mutta taidot ovat kuitenkin vastaanottokeskuksessa kehittyneet. On ollut aikaa pelata.

Al-Saedy saapui Kauhavan vastaanottokeskukseen Etelä-Pohjanmaalle ensimmäisten joukossa syyskuussa 2015. Hän jätti taakseen työt öljy-yhtiössä ja matkusti Irakista Euroopan läpi Ruotsiin ja sieltä Suomeen. Matkaan hän lähti kolmen ystävänsä kanssa.

Lähtöä harkittiin pitkään, mutta toistuvat terrori-iskut olivat lopulta liikaa. Kotimaa ei tuntunut enää turvalliselta. Samaan ratkaisuun on päätynyt koko hänen lähisukunsa, josta suuri osa asuu nyt Turkissa.

Tulevaisuuttaan Al-Saedy ei kuitenkaan juuri ajattele.

– En oikein osaa ajatella sitä. Aina kun ajattelen sitä, se tuntuu synkältä. Mieleeni tulee koko ajan kielteinen päätös, hän kertoo.

Tulevaisuus onkin epävarma. Al-Saedy sai Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen tammikuussa. Hän valitti siitä hallinto-oikeuteen, jonka päätöstä hän nyt odottaa.

– Monet ovat lähteneet Ranskaan, Saksaan ja muihin maihin. Minunkin täytyy etsiä jokin ratkaisu, jos saan taas kielteisen päätöksen, Al-Saedy sanoo.

– Irakiin palaaminen ei ole helppoa.

"Kauhavan jatko on auki"

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan vastaanottokeskuksissa moni on Al-Saedyn kanssa samassa tilanteessa. Alueen vastaanottokeskuksissa majoittuu tällä hetkellä noin 1 300 turvapaikanhakijaa, joista noin tuhat odottaa hallinto-oikeuden päätöstä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tehdystä valituksesta.

Maan hallinto-oikeuksissa taas on tällä hetkellä käsiteltävänä lähes 5 400 turvapaikka-asiaa. Niistä suuri osa pyritään ratkaisemaan ensi vuoden aikana.

Maahanmuuttovirasto arvioi, että turvapaikanhakijoiden petipaikkojen tarve laskee ensi vuoden aikana noin kymmenestä tuhannesta kuuteen tuhanteen.

Mikäli turvapaikanhakijamäärät pysyvät vuoden 2017 tasolla tai laskevat siitä, niin keväällä 2018 ilmoitetaan uusista sopeuttamistoimista.

Pekka Nuutinen

Kauhavan vastaanottokeskuksessa tämä näkyy paikkamäärän laskuna jo vuoden alussa. Vuoden vaihteessa paikkamäärä pienenee neljästäsadasta kolmeensataan. Myös nykyinen sopimus keskuksen toiminnasta päättyy syksyllä 2018.

– Kauhavan jatko on auki. Seuraamme tilannetta Pohjanmaan osalta osana kokonaisuutta, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta.

– Mikäli turvapaikanhakijamäärät pysyvät vuoden 2017 tasolla tai laskevat siitä, niin keväällä 2018 ilmoitetaan uusista sopeuttamistoimista.

Maahanmuuttoviraston järjestelmässä oli joulukuun alussa kirjattuna noin 13 500 turvapaikanhakijaa.

Vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Iina Ponsa Kauhavan vastaanottokeskuksen pihalla.
Kauhavan vastaanottokeskuksen arki on vastaavan ohjaajan Iina Ponsan mukaan hyvin rauhallista.Jarmo Panula/Yle

Arki on kielen opetusta, kuntosalia ja nukkumista

Kauhavan vastaanottokeskuksessa arki pyörii nykyään rutiinilla, kertoo keskuksen vastaava ohjaaja Iina Ponsa. Kiireisimmistä ajoista on nyt yli kaksi vuotta aikaa.

Keskuksessa asuu tällä hetkellä noin 240 turvapaikanhakijaa ja lisäksi sen kirjoilla on noin 80 yksityismajoituksessa olevaa ympäri Etelä-Pohjanmaata. Joululoman ajaksi keskukseen saapuu lisäksi 48 opiskelevaa turvapaikanhakijaa muualta Suomesta.

Valtaosa asukkaista on syksyllä 2015 tai alkuvuodesta 2016 maahan tulleita.

– Jokaiselle yli 18-vuotiaalle on suomen kielen opetusta viikoittain ja sitten turvapaikanhakijoilla on harrastusmahdollisuuksia: kuntosalia ja muuta. Osalla menee päivä ihan nukkuessa. Lapset käyvät koulua normaalisti, Ponsa kertoo.

Tämä on sellainen maailma, että yhtäkkiä kaikki voi kääntyä ylösalaisin.

Annica Riddar

Vastaanottokeskuksen tilanteesta järjestettiin Kauhavalla lokakuussa keskustelutilaisuus, jossa keskustelu oli paikoin kiivasta. Ponsa ei osaa sanoa, mikä tilaisuuden vaikutus kuntalaisten ajatuksiin oli.

– Meille ne eivät hirveästi ole näkyneet. Ei ennen tilaisuutta tai sen jälkeen.

"Voi olla, että ihmisiä jää pidemmäksi aikaa"

Myös alueen muissa vastaanottokeskuksissa eletään kuukausi kerrallaan seuraten tilanteen kehittymistä ja odottaen Maahanmuuttoviraston päätöksiä keskusten paikkamäärien kehityksestä. Esimerkiksi Kristiinankaupungin keskuksen tulevan vuoden kulusta ei ole vielä tietoa.

– Ihan mahdotonta sanoa. Tämä on sellainen maailma, että yhtäkkiä kaikki voi kääntyä ylösalaisin, sanoo piirin toiminnanjohtajan sijainen Annica Riddar Suomen Punaisesta Rististä.

Oravaisten vastaanottoyksikön johtaja Mats Hägglund arvioi, että moni turvapaikanhakija yrittää sitkeästi pysyä maassa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

– Voi olla, että ihmisiä jää maahan pidemmäksi aikaa kuin Maahanmuuttovirasto on laskenut.