Miljoonapalkintoa tavoitteleva opettaja sai matikan numerot nousuun – tunneilla saa roikkua, venytellä tai vetää vaikka leukoja

Matematiikka ei perustu muistamiseen, vaan ymmärtämiseen, sanoo maailman parhaaksi opettajaksi ehdolla oleva Jukka Sinnemäki.

Koulutus ja kasvatus
Jyväskylän kristillisen opiston opetteja Jukka Sinnemäki opettamassa matematiikkaa
Eveliina Matikainen / Yle

Jukka Sinnemäellä on erityisen lämpimät muistot omasta, jo edesmenneestä opettajastaan Leksasta.

– Hän oli minulle suuri esimerkki ja esikuva. Äidillekin sanoin, että haaveilen Leksan ammatista.

Sinnemäki kuvailee opettajaansa aidoksi, isoksi persoonaksi, joka tuli positiivisella tavalla lähelle.

– Leksa kuljeskeli luokassa ja istui joskus pulpetille. Hän otti meidät henkilökohtaisesti, sanoo Sinnemäki.

Parkanon urheilutalo kiinnosti lukiovuosina Sinnemäkeä koulukirjoja enemmän, mutta sittemmin hän seurasi Leksan jalanjälkiä.

Sinnemäki valittiin vastikään 50 finalistin joukkoon kansainvälisen Varkey-säätiön Global Teacher Prize (siirryt toiseen palveluun)-opetuspalkinnon saajaksi.

Minulla on ollut mahdollisuus ottaa riskejä, kokeilla, epäonnistua ja sitä kautta päästä uusiin onnistumisiin.

Jukka Sinnemäki

Ehdokkaat seulottiin 173 maasta ja lähes 40 000 ehdotuksen joukosta. Palkintoa on nimitetty opetusalan Nobeliksi (siirryt toiseen palveluun).

Sinnemäki opettaa matematiikkaa Jyväskylän kristillisessä koulussa.

Opettajan uraa on takana jo parikymmentä vuotta. Ammattitaito on karttunut työn ohella opintojen ja tutkimustyön myötä.

Jyväskylän kristillisen opiston opettaja Jukka Sinnemäki neuvoo Kaapro Hintsaa ja Tiitus Turusta tehtävien teossa
Eveliina Matikainen / Yle

Hän on kehittänyt matematiikan opetukseen uuden menetelmän, jossa aiheita ja teemoja opetetaan kouluvuoden aikana kaksi tai kolme kertaa lyhyinä rupeamina.

Sinnemäki on pyrkinyt lisäämään myös lasten ymmärrystä hyvinvoinnista: liikunnasta (siirryt toiseen palveluun), säännöllisistä nukkumaanmenoajoista ja hyvistä ihmissuhteista.

Käytännössä jaksamista on voinut seurata muun muassa aktiivisuusrannekkeista.

Pointti ei ole se, että opetuksesta tehdään sirkusta tuomalla härveleitä luokkaan, jotta lapset innostuisivat.

Jukka Sinnemäki

– Ehdokkuus tuli yllätyksenä ja tuntuu käsittämättömältä. Minua ehdotti Piia Parviainen Jyväskylän yliopistosta. Hän on ollut Qatarissa kansainvälisessä koulussa apulaisrehtorina ja tavannut Maarit Rossin, joka oli ehdolla vuonna 2016, kertoo Sinnemäki muutamia päiviä huippupalkinnon ehdokkuutta sulateltuaan.

Sinnemäki pitää opetuksensa kulmakivenä, että oppimista ylipäätään tapahtuu – sitä että oppilaat innostuvat tekemään töitä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

Matematiikan opettaja siteeraa mielellään edesmenneen urheilulääkäri Aki Hintsan slogania "Menestys syntyy hyvinvoinnin sivutuotteena."

Jyväskylän kristillisen opiston oppillas kiipeilee luokkahuoneessa
Eveliina Matikainen / Yle

Luokassa huomiota herättävät monenlaiset liikuntavälineet, joista tuorein tulokas on juoksumatto.

– Pointti ei ole se, että opetuksesta tehdään sirkusta tuomalla luokkaan härveleitä, jotta lapset innostuisivat. Kun motivaatio on korkealla, oppilaat saavat enemmän vastuuta ja ottavat haltuun omaa tonttiaan.

Matematiikka ei perustu Sinnemäen mukaan muistamiseen, vaan paremminkin ymmärtämiseen.

Tavoite on kasvattaa lapsista myös itsenäisiä tiedonhankkijoita ja kannustaa heitä tekemään omia innovatiivisia ratkaisuja.

– Teemme monenlaisia juttuja ja niin monella tavalla, että lapsen ymmärtäminen aukeaisi. Olen aina läsnä opettajan, auttajan ja ohjaajan roolissa, mutta lapsi saa melko vapaasti toimia luokassa.

Arvostaminen on asenne ja kohtaaminen on taito. Vaikka olisi minkälaisia härpäkkeitä käytössä, niin nämä eivät tule muuttumaan.

Jukka Sinnemäki

Keskiverto matematiikan tunnilla ehkä puolet oppilaista käy pari kolme kertaa välillä roikkumassa, vetämässä leukoja, vähän venyttelemässä ja palaavat sitten takaisin paikalleen häiritsemättä muita.

Oppimistulokset ovat parantuneet selvästi. Matematiikassa petraus on ollut keskimäärin puolitoista numeroa.

– Kyse ei välttämättä ole vain uusista pedagogisista ratkaisuista, vaan olemme satsanneet kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Työyhteisö on iloinnut onnistumisista ja tukenut.

– Minulla on ollut mahdollisuus ottaa riskejä, kokeilla, epäonnistua ja sitä kautta päästä uusiin onnistumisiin. On ollut turvallinen olo kokeilla.

Sinnemäen kokeilunhalu kumpuaa tietynlaisesta turhautumisesta.

Jyväskylän kristillisen opiston opettaja Jukka Sinnemäki pitämässä tuntia ja oppilaita viittaamassa
Eveliina Matikainen / Yle

Suomalaista koululaitosta on ansaitusti kehuttu ja pidetty hyvänä, mutta puheet kohtaamattomuudesta ovat saaneet toimimaan.

– Olen kuullut tarinoita, ettei oppilasta ole tavoitettu, eikä päästy heidän maailmaansa, eikä kaivamaan heidän potentiaaliaan esiin. Ajattelen, että pitää kokeilla milloin mitäkin tämän saavuttamiseksi. Matkan varrella olen perehtynyt laajalti tutkimustuloksiin.

Yksinkertaisimmat jutut ovat yleensä tehokkaimpia.

– Kun oppilailla on hyvä meininki ja vanhemmat saatu mukaan, niin kyllä siitä tiivistä yhteistyöstä paras kiitos yleensä tulee. En niinkään lasten ja nuorten koetuloksia muistele, vaan ihmissuhde on se, joka tekee syvemmän jäljen.

Yhteiskunta ympärillä muuttuu nopeasti: oppilaiden elämäntilanteet, teknologian kehitys, uudet opetusmenetelmät ynnä muut. Tämä haastaa meitä kokoa ajan.

Jukka Sinnemäki

Maailman myllerrykset haastavat kouluakin. Tulevaisuuden suhteen Sinnemäki peräänkuuluttaa valppautta ja ajan hermolla pysymistä.

– Yhteiskunta ympärillä muuttuu nopeasti: oppilaiden elämäntilanteet, teknologian kehitys, uudet opetusmentelmät ynnä muut haastavat meitä koko ajan miettimään, mikä on oma roolini ja miten pystyn tukemaan oppilaita parhaiten.

Kehityksen kilpajuoksussa ei Sinnemäen mielestä saisi unohtaa pysyviä arvoja. Teknologiaa tarvitaan, mutta se ei saa ajaa ihmisyyden edelle.

– Voisi sanoa, että arvostaminen on asenne ja kohtaaminen on taito. Vaikka meillä olisi minkälaisia härpäkkeitä käytössä, niin tämä ei tule muuttumaan. Miten ihminen arvostaa itseään ja toisia, tämän merkitys tulee varmasti vain kasvamaan, arvioi Sinnemäki.

Jyväskylän kristillisen opiston oppilas Ella Vertainen tekemässä matematiikan tehtäviä
Eveliina Matikainen / Yle

Oman opettajansa Leksan huippupalkinnon tavoittelija muistaa ennen kaikkea siitä, että tämä otti oppilaat henkilökohtaisesti.

Itse Sinnemäki haluaisi tulla muistetuksi opettajana, joka on ollut tasapuolinen, välittävä ja halunnut kulkea oppilaan kassa matkan, jonka aikana on tehty yhdessä töitä.

– Minua kiinnostaa aina kysellä oppilailta, mitä heille kuuluu. Koen tärkeäksi, että voisimme yhdessä jakaa tätä elämää, summaa Sinnemäki.