Joutuiko ruoka-apu poliittiseksi pelinappulaksi? Perussuomalaisten jakautumiseen loppui myös rahantulo

Hallitus päätti ennen joulutaukoa, ettei se enää myönnä ensi vuoden budjetissa "eduskunnan lahjarahoja" ruoka-apuun. Päätös on herättänyt tyrmistystä ja poliittista nokittelua.

ruoka-apu
Myllypuron Liikuntamyllyn päädyssä ruuan jakelua vapaaehtoisvoimin.
Mauri Ratilainen / AOP

Ruoka-apua jakavat järjestöt ovat pettyneitä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eiliseen päätökseen lopettaa ruokajakelulle osoitettu miljoonan euron tuki.

Tukea on maksettu kahtena edellisvuotena eduskunnan joululahjarahoista järjestöille, jotka jakavat ilmaista ruokaa vähävaraisille.

Eniten tukea sai tänä vuonna kristillinen Samaria ry -järjestö. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa sille valtionavustusta (siirryt toiseen palveluun) 790 000 euroa. Samaria ohjasi tuen Ruoka-apu Yhdistysten liiton 70 jäsenjärjestölle.

Samarian toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi kertoo, että järjestöillä on yhteensä 171 ruoanjakopistettä yli sadalla paikkakunnalla. Hänen mukaansa valtion tuella järjestöt ovat hankkineet autoja, kylmälaitteita ja maksaneet toimitilojen vuokria.

Varsinainen ruoka-apu tulee kauppaketjuilta. Kylmätilat ja -autot ovat olleet tarpeen, koska kaupat eivät ole halunneet lahjoittaa tuoretta ylijäämäruokaa, ellei saajan kylmäketju ole kunnossa.

Jaettavan ruoan laatu saattaa heiketä

Valkoniemen mielestä tuki on ollut pieni, kun ottaa huomioon järjestöjen toiminnan laajuuden.

– Pienin avustus yksittäiselle järjestölle on ollut kolme tuhatta euroa. Vielä jäi töitä kesken. Kaikki järjestöt eivät ole saaneet hankittua tarvitsemiaan laitteita, Valkoniemi sanoo.

Valkoniemen mukaan monet järjestöt aikovat jatkaa toimintaansa, vaikka hallitus poisti tuen ruoka-avulta. Hän arvioi, että leikkaus johtaa siihen, että jaettavan ruoan laatu voi heiketä.

– Monet pienet järjestöt eivät voi kaupoista tai tukuista saada enää kylmäsäilytettäviä elintarvikkeita. Kuivaruoan jako korostuu.

Valkoniemi kertoo, että heidän järjestöjensä ruoka-avun piirissä on säännöllisesti noin 40 000 ihmistä.

Ruuanjakelua Myllypurossa.
Ruuanjakelua Helsingin Myllypurossa.Lena Nelskylä / Yle

Tuliko ruoka-avusta poliittinen pelinappula?

Entiset puoluetoverit ovat kiistelleet julkisuudessa lahjarahojen kohtalosta. Hankkeen puuhamiehenä aiemmin toimineen perussuomalaisten kansanedustajan Mika Niikon mielestä hallituksen päätöksen motiivit olivat poliittiset.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi kesällä ja siniset jatkoivat hallituksessa. Niikon mukaan perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus sopivat hallitustaipaleen alussa auttavansa köyhimpiä ohjaamalla rahaa ruoka-aputyöhön. Nyt tämä sopimus ei enää pätenyt.

– Juhlapuheita kyllä pidetään, mutta kun tekojen paikka tulee, köyhät unohdetaan, Niikko sanoi tiedotteessa.

Niikko sai taustatukea syytöksilleen kristillisten kansanedustaja Antero Laukkaselta, joka kutsui tukirahojen leikkausta hallituksen joululahjaksi leipäjonoissa seisoville.

Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo toteaa Laukkasen ja perussuomalaisten syyllistyneen väitteissään politikointiin. Hän muistuttaa, että kahtena edellisvuotena tukea myönnettiin Niikkoa ja Laukkasta lähellä oleville järjestöille. Ei ole ihme, että hallituksen päätös herättää närää, Elo sanoi tiedotteessa.

Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun) lokakuussa 2016, että Samarian kautta on ohjattu ruoka-aputukea Mika Niikkoon kytköksissä oleville yhdistyksille. Tänä vuonna Niikolle läheiset Takaisin Elämään ry ja Ruoka-apu Yhdistysten liitto olivat eniten Samarialta rahaa saaneiden joukossa.

Samaria kiistää kytkökset perussuomalaisiin

Myös Samarian Valkoniemi epäilee, että hallitus päätti leikata tuen ruoka-avulta perussuomalaisten ja sinisten välisten riitojen vuoksi.

– Tämä oli aika paljon perussuomalaisten esittämää rahaa aikanaan, kun tämä rahoitus avattiin. Siellä on nyt aika kylmä jakolinja menossa jossakin. Pelkään, että politiikka vaikutti nyt liikaa.

Valkoniemen mielestä Samariaa on aiheettomasti leimattu kytköksistä perussuomalaisiin. Hän toteaa, että Porvoossa pääkonttoriaan pitävän Samarian hallitus on ruotsinkielinen.

– Meillä ei ole poliittista agendaa. Puolueista RKP olisi meitä lähimpänä.

Hursti pöyristyi päätöksestä

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö -järjestön toiminnanjohtajan Heikki Hurstin mielestä on pöyristyttävää, että hallitus päätti poistaa tuen ruoka-avulta. Hänen järjestönsä sai 80 000 euroa valtion avustusta vuonna 2016.

– Totta kai tuollainen auttaa olennaisesti tätä työtä, kun on monenlaisia kuluja ja ostetaan ruokaa jaettavaksi. Meillä on talous ollut tiukalla. Olemme joutuneet laittamaan kirjeitä firmoille, että lähtisivät sponssaamaan meidän työtä, Hursti sanoo.

Hursti kertoo, että hänelle on tullut kuva, että valtio ei arvosta heidän tekemäänsä työtä.

Heikki Hurstin itsenäisyyspäiväjuhlassa jaettiin jälleen ruoka-apua vähävaraisille
Heikki Hurstin itsenäisyyspäiväjuhlassa jaettiin jälleen ruoka-apua vähävaraisille. Yle / Antti Lähteenmäki

Lahjarahojen kohtalo ei selvinnyt

Yle pyysi hallitukselta vastuuministerin kommenttia tuen loppumisen syistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ei vastannut yhteydenottopyyntöihin, mutta STM otti asiasta virinneeseen keskusteluun kantaa tiedotteella. (siirryt toiseen palveluun)

Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa eduskunnan myöntämän ruoka-aputuen olleen väliaikaista, laitehankintoihin, tilavuokriin ja muihin kuluihin tarkoitettua. Pysyvämpää ruoka-apua on tarjolla EU:n elintarvikeavun muodossa, jota Suomi on saanut vuodesta 1995 lähtien.

Ministeriö muistuttaa, ettei ruoka-apu ole osa suomalaista sosiaaliturvaa vaan se perustuu kansalaistoimintaan. Yli 400 kolmannen sektorin toimijaa jakavat pääasiassa vähittäis- ja tukkukauppojen ylijäämäruokaa.

Ministeriö katsoo, että ruoka-avun tapaisesta köyhäinavusta olisi päästävä hyvinvointivaltiossa eroon. Yksi hallituksen kärkihankkeista keskittyykin hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden kaventamiseen.