Bitcoin on tuomittu kuplaksi, mutta samaa teknologiaa käytetään pian asuntokaupassa, kuljetuksissa, viennin rahoituksessa ja jopa sotessa

Kasvuyrittäjien mukaan lohkoketju on kuin internet – yhtä vallankumouksellinen ja yhtä vaikea selittää.

Bitcoin
Ilkka
– Pankit etsivät hyviä lohkoketjusovelluksia. Viranomaisiin tai sote-toimijoihin päin sillä sanalla ei voi itseään markkinoida, Tomorrow Labsin Sami Honkonen sanoo. Taustalla teknologiajohtaja Antti Ala-Ilkka ja lohkoketjujohtaja Juha Viitala (oik).Juha-Matti Mäntylä, Yle

Teknologiayhtiö Tomorrow Labsin toimitusjohtaja Sami Honkonen kaivaa tietokoneeltaan kaavion, joka esittää suomalaista asuntokauppaa. Kaavio näyttää monisakaraiselta tähdeltä.

– Tässä on ostajan pankki, myyjän pankki, kiinteistönvälittäjä, maanmittauslaitos ja verohallinto. Niiden välillä siirtyy rahaa, vakuuksia ja omistajuus. Kaikkien pitää pysyä kartalla prosessista, joka saattaa olla nopea tai sitten kestää kuukausia.

Asunto-osakkeen kauppa on nykyisellään työlästä. Välittäjä kulkee sopimuksen kanssa edestakaksin. Pankkivirkailijat lähettävät sähköposteja toisilleen. Tapaamisia sovitaan. Kaupan osapuolet istutetaan pankkikonttorissa saman pöydän ympärille allekirjoittamaan kauppakirjoja.

Lopulta paperiset osakekirjat säilötään pankin kassaholviin.

Tämä on vanhanaikaista, hidasta ja kallista.

– Koko maan tasolla tästä syntyy vuosittain miljoonaluokan kulut jo menetettynä työaikana, Honkonen sanoo.

Suomessa laskettiin muutama vuosi sitten, että nykyinen järjestelmä maksaa yhteiskunnalle jopa sata miljoonaa euroa vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Tilanne muuttuu vuonna 2019, kun taloyhtiöiden osakekirjojen digitalisointi alkaa. Sen jälkeen kaupat voidaan hoitaa vallankumouksellisella uudella teknologialla, jonka nimi on lohkoketju.

Tomorrow Labs julkaisi marraskuussa prototyypin uudesta asunto-osakkeiden kaupankäyntijärjestelmästä, jonka se oli kehittänyt yhdessä OP:n ja Nordean kanssa. Lohkoketjun avulla asuntokaupan prosessia voidaan nopeuttaa ja automatisoida.

– Lohkoketjun ja älykkäiden sopimusten ansiosta myyjien ja ostajien ei enää tarvitse kohdata, ja jokainen kaupanteon osapuoli tietää täsmälleen missä vaiheessa prosessia ollaan, Honkonen sanoo.

Lohkoketjuun perustuvasta asuntokaupasta kertoi ensimmäiseksi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Lohkoketju? Useimmat todennäköisesti yhdistävät termin virtuaalivaluutta bitcoiniin. Talousmediat seuraavat hype-valuuttaa, jonka arvo verkon kauppapaikoilla on noussut raketin lailla – ja väliin syöksynyt kuin kivi. Asiantuntijoiden lohkoketjuihin perustuva bitcoin on vuosisadan kupla, joka vain odottaa puhkeamistaan.

Millaisen teknologian varaan asunto-osakkeemme oikein lasketaan?

Lohkoketju
Lohkoketju on hajautettu tietokanta, johon voidaan periaatteessa tallentaa mitä tahansa tietoa.

Lohkoketju on ytimeltään tietokanta. Sellaisia löytyy lähes kaikista it-järjestelmistä ja verkkopalveluista. Google, Facebook ja Amazon kokoavat valtaviin tietokantoihinsa tietoa meistä ja kulutustottumuksistamme, kirjastot kirjoistaan ja verottaja verovelvollisista. Toisin kuin nämä perinteiset tietokannat, lohkoketju on hajautettu kaikkiin järjestelmässä mukana oleviin koneisiin.

Nerokas rakenne varmistaa, että tiedot ovat kaikkien saatavilla – eikä yksittäisiä tietoja voi väärentää tai peukaloida.

Lohkoketju on nimensä mukaisesti ketju. Yllä oleva kuva kertoo, mistä on kyse. Kun yksi lohko luodaan, sen sisällöstä lasketaan tunniste, joka tallentuu osaksi seuraavaa lohkoa. Tästä johtuen yhden lohkon peukaloiminen muuttaisi myös seuraavaa lohkoa – ja lopulta koko ketjun.

Tällainen huijausyritys paljastuisi heti, sillä ketjusta on identtinen versio jokaisessa järjestelmässä mukana olevassa tietokoneessa. Muista poikkeava ketju hylätään automaattisesti.

Jotta peukaloitu tieto hyväksyttäisiin vallitsevaksi totuudeksi, huijarin olisi tehtävä muutoksia samanaikaisesti yli puoleen niistä koneista, joille tietokanta on hajautettu.

Tällaisen laajamittaisen peukaloinnin estämiseksi bitcoinin kaltaisissa avoimissa lohkoketjuissa on käytössä hyvin paljon tietokonetehoa vaativa laskenta-algoritmi. Lohkoketjun käyttäjät luottavat siihen, ettei pahantekijöillä ole käytössään kylliksi laskentatehoa riittävän laajamittaisten muutosten tekemiseksi.

Toisaalta samasta syystä johtuen myös hyväksyttävien lohkojen varmentaminen vaatii tietokoneilta valtavan paljon laskentatehoa. Virtuaalivaluutat ovat syntyneet, jotta tällaisten supertietokoneiden omistajat, niin kutsutut louhijat, saataisiin motivoitua työhön.

Konservatiivisessa haarassa

Nyt kiiruhdimme kuitenkin jo asian edelle. Sami Honkosen johtama nelihenkinen kasvuyhtiö ei ehdota, että suomalaiset ryhtyisivät myymään kerrostalokolmioitaan kybervaluutoilla. Honkosen mukaan rahat liikkuvat jatkossakin pankkien järjestelmissä ja asunto-osakkeiden omistustiedot pysyvät maanmittauslaitoksen rekisterissä.

– Lohkoketjuilla koordinoidaan vain kaupanteon prosessia, jotta kaikilla osapuolilla on varmasti identtinen tieto siitä, missä vaiheessa mennään, hän sanoo.

Toisin kuin esimerkiksi bitcoin, suomalainen asuntokaupan lohkoketju ei ole avoin järjestelmä, johon kuka tahansa voisi liittyä. Mukaan pääsee vain pankkeja, viranomaisia ja asunnonvälittäjien kaltaisia kolmansia osapuolia. Tästä johtuen intomielisimmät lohkoketjujen ystävät ovat todennäköisesti haluttomia kutsumaan toteutusta "aidoksi" lohkoketjuksi.

Toisaalta, järjestelmässä ei myöskään tarvita raskaita laskenta-algoritmeja turvallisuudentunnetta luomaan, koska prosessin osapuolet tuntevat toisensa. Honkonen kutsuu yhtiötään konservatiiviksi lohkoketjuliiketoiminnan kentällä.

– Asuntokaupat voisi toteuttaa myös niin, että myös asuntorekisteri ja käytettävä valuutta olisivat lohkoketjun päällä. Silloin lohkoketjuista saataisiin ehkä suurimmat hyödyt, mutta se synnyttäisi myös riskejä.

Jos asuntorekisteri olisi lohkoketjun päällä ja omistustiedot kirjautuisivat järjestelmään väärin esimerkiksi koodivirheen vuoksi, viranomaiset eivät pystyisi korjaamaan tilannetta. Vielä vaikeampi olisi perustella sitä, että asuntokaupoja varten luotaisiin oma kryptovaluutta. Asuntomarkkinoilla pelätään kuplia ilman tällaista valuuttakuplaakin.

– Toisaalta hyvä puoli olisi se, että lohkoketjuihin perustuvilla jälkimarkkinoilla asunnonomistaja voisi milloin tahansa myydä vaikkapa kaksi prosenttia asunnostaan. Tuo on suunta, johon maailma on kehittymässä. Juna on lähtenyt liikkeelle.

Suurin lohkoketjuihin liittyvä hype on koettu bitcoinien kaltaisissa avoimissa lohkoketju-sovelluksissa. Asuntokaupan kaltaiset suljetut lohkoketjut yleistyvät kuitenkin jatkossa nopeasti, kuten seuraavat esimerkit todistavat.

Nordea rakentaa luottamusta

Pohjoismainen finanssitalo Nordea liittyi joulukuussa yhdeksän pankkijätin we.trade-konsortioon. Pankit kehittävät lohkoketjuun perustuvaa järjestelmää pk-yritysten välistä vientikauppaa varten.

Ville Sointu
– Suuriin luotetaan, mutta pienillä yrityksillä ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta luottamukseen perustuvaan kaupankäyntiin, Nordean johtaja Ville Sointu kuvaa.Nordea

Nordean lohkoketjuteknologiasta vastaava johtaja Ville Sointu sanoo, että kaupankäynnistä poistetaan luottamuspula.

– Jos suomalainen yrittäjä haluaa tänään myydä tuotteitaan Ranskaan, hän todennäköisesti vaatii ostajaa maksamaan koko summan etukäteen, jotta voi luottaa kaupantekoon, Sointu sanoo.

Etukäteismaksu on hänen mukaansa kaupankäynnin este. Jos ostajakaan ei tunne myyjää, hän ei välttämättä halua maksaa summaa. Lohkoketjun avulla Nordea ja muut pankit aikovat yhdistää myyjiä ja ostajia.

– Kun esimerkiksi Société Générale -pankki tuntee ostajaorganisaation oman toimintansa kautta, mekin voimme luottaa siihen, Sointu sanoo.

Syntyvän luottamusverkoston varassa Nordea voi tarjota asiakkaalleen lisäpalveluja – vaikkapa luottoa pian saatavaa kauppahintaa vastaan. Sointu sanoo, että lohkoketjuteknologia soveltuu tarkoitukseen erinomaisesti, sillä hajautettu tietokanta ei edellytä yhtä keskitettyä omistusta. Nordea hallitsee jatkossakin omia tietojaan ja omia asiakkaitaan.

Nordean lisäksi we.trade-konsortion perustajajäseniä ovat Banco Santander, Deutsche Bank, HSBC, KBC, Natixis, Rabobank, Société Générale ja UniCredit. Järjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden aikana.

Logistiikan lohkoketju

Kouvolassa tehostetaan lohkoketjuilla Euroopan tärkeitä logistiikkavirtoja. Kouvola Innovationsin kehitysjohtaja Mika Lammin mukaan toinen näistä virroista kulkee Ruotsista Italiaan ja Maltalle, toinen Suomesta Baltian maiden ja Puolan kautta Rotterdamiin.

Käytännössä kyse on tiedon jakamisesta. Tällä hetkellä ongelmana on kuljetusketjujen pituus ja mukana olevien yritysten määrä.

– Tiedonjako on tällä hetkellä lähes olematonta, ja yritysten on hyvin vaikeaa kohdistaa resurssejaan oikein. Tämä on kuin helminauha, jossa jokainen näkee vain viereisen helmen, Lammi sanoo.

Ratkaisu ongelmaan löytyy lohkoketjuista.

– Kun yksi yhtiö kertoo vastaanottaneensa kymmenen konttia, tieto siirtyy lähes reaaliajassa lohkoketjun kautta kaikille muille toimijoille, joiden kuuluu asiasta tietää, Lammi visioi.

Eikö samaan tulokseen olisi päästy myös perinteisellä tietojärjestelmällä?

– Aikaisemmat ratkaisuyritykset ovat perustuneet siihen, että joku yksittäinen toimija kerää tiedon ja annostelee sitä muille. Tarjolla on kymmeniä vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole saatu liitettyä toisiinsa tuottamaan kokonaisvaltaista näkyvyyttä, Lammi sanoo.

Kolmivuotinen SmartLog-projekti on saanut EU-rahoitusta 2,4 miljoonaa euroa ja sen kumppanina on yhdysvaltalainen it-jätti IBM.

John Cohn ja Mika Lammi
Kouvola innovation löysi lohkoketjukumppanin Yhdysvalloista. Kuvassa professori John Cohn IBM:ltä ja kehitysjohtaja Mika Lammi (oik).Johannes Wiehn, Kinno - kuva-arkisto

SmartLog-projektin ensimmäiset testit on Lammin mukaan jo tehty Pohjois-Virossa. Tällä hetkellä kymmenet yritykset sovittelevat lohkoketjuja järjestelmiinsä.

– Kaikki olettivat että lohkoketjut löisivät ensin läpi finanssiteknologian puolella, mutta logistiikka näyttää kirivän ohi. Täällä arvolupaus on pikkuisen konkreettisempi ja helpommin todennettavissa, Lammi sanoo.

Kouvolan kolmivuotinen projekti päättyy keväällä 2019.

– Silloin avaamme kaiken avoimelle lähdekoodille ja julkistamme tutkimukset. Toivottavasti sen jälkeen alan yhtiöt ottavat tämän omakseen, Mika Lammi sanoo.

Sote lohkoketjuilla

Kasvuyhtiö Tomorrow Labsissa mietitään, mihin kaikkialle lohkoketjuja voisi soveltaa. Asuntokauppojen jälkeen lupaava uusi kohde ovat sote-järjestelmät.

Yhtiö aikoo soveltaa lohkoketjuja palveluseteleihin, joilla suomalaiset pääsevät jatkossa toteuttamaan terveydenhuollon valinnanvapauttaan.

Matti Parpala
– Luomme lohkoketjulla yhden älykkään logiikan, johon maakunnat saavat halutessan liittyä, Vaanan toimitusjohtaja Matti Parpala sanoo.Juha-Matti Mäntylä, Yle

Kumppanina Tomorrow Labsilla on alaan erikoistunut Vaana. Toimitusjohtaja Matti Parpala kuvailee palvelusetelin liikkeellelaskun prosessia, joka tuntuu olevan vähintään yhtä monimutkainen tapahtumaketju kuin asuntokaupan läpivienti.

– Lohkoketjuteknologia tuo monia merkittäviä hyötyjä. Yleisesti ottaen koko sote-uudistuksen ongelma on, että tieto on pirstaloitunut. Potilastiedot kootaan kyllä terveysarkistoon, mutta hallinto on hajallaan sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Tomorrow Labs ja Vaana kauppaavat nyt 18 uudelle maakunnalle ajatusta lohkoketjuratkaisusta. Parpalan mukaan lohkoketjujen avulla prosessiin saadaan ryhtiä, ja järjestelmien yhdistäminen käy nopeasti.

Tomorrow Labsin lohkoketjuista vastaava Juha Viitala toteaa, että lohkoketjut ovat vallankumouksellinen teknologia. Yhtä iso, tai jopa isompi kuin internet aikanaan.

– Tilanne on nyt samanlainen kuin internetin tullessa 1990-luvulla. Senkin selittäminen oli tosi vaikeaa – ja täysin mahdotonta oli nähdä, mihin kaikkialle se tulee vaikuttamaan, Juha Viitala toteaa.