"Arvoisa puhemies, tarkoituksena oli äänestää jaa" – Miten ihmeessä kansanedustajat osaavat äänestää oikein eduskunnassa? Vai osaavatko he?

Äänestysnappia painettuaan kansanedustaja ei voi enää muuttaa ääntään.

Eduskunnan äänestys
Äänestys eduskunnassa.
Jarno Kuusinen / AOP

Viime perjantaina eduskunta äänesti alkoholilain sisällöstä eli muun muassa kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostamisesta. Rajan nostaminen 5,5 prosenttiin voitti täpärästi äänin 98–94.

Poikkeuksellisen jännittävää äänestystä suorana lähetyksenä Ylen tai eduskunnan nettisivuilla, seuranneet katsojat saattoivat kuitenkin pudota kärryiltä siitä, mistä oikein äänestettiin ja missä järjestyksessä. Eduskunnan äänestyskäytäntö on nimittäin maallikolle sanalla sanoen sekava.

Sekavaksi äänestämisen tekee se, että puhemies ei sano suoraan, mistä asiasta on kulloinkin kyse, vaan hän viittaa vain hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön numeroihin ja jonkun kansanedustajan tekemään vastaehdotukseen. Se mistä äänestyksessä on itse asiassa kyse, jää pimentoon, ellei mietintönumeroita ja vastaehdotusten sisältöä ole selvittänyt etukäteen.

Alkoholilain äänestys oli vielä sekavimmasta päästä, koska tavallisesta lakiesityksestä poiketen sosiaali- ja terveysvaliokunta oli mietinnössään hallituksen esityksen kanssa eri mieltä kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajasta. Lisäksi äänestyksen kohteena olevaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön tehtiin viisi muutosehdotusta alkoholin prosenttirajaa koskevaan pykälään.

Totesin, että olin merkannut kuitenkin itselleni äänestysohjeen väärin.

Jari Myllykoski

Sekavuutta lisäsi myös se, että sen aamun täysistunnon käsittelyjärjestys selvisi vasta viime hetkellä.

Jos äänestyksen seuraaminen on tavalliselle ihmiselle hankalaa, niin miten kansanedustajat itse pysyvät kärryillä siitä, mistä he äänestävät?

Kansanedustajille sattuu virheitä

Eivät he aina pysykään. Kansanedustajille sattuu aina välillä virheitä äänestyksissä.

Vasemmistoliiton Jari Myllykoski kertoo äänestäneensä alkoholiäänestyksessä vahingossa kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan säilyttämiseksi 4,7 prosentissa, vaikka hänen tarkoituksensa oli kannattaa rajan nostoa 5,5 prosenttiin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset (siirryt toiseen palveluun).

– Tein itselleni äänestysohjeen ja totesin, että olin merkannut kuitenkin itselleni äänestysohjeen väärin, Myllykoski selittää tapahtumien kulkua Ylelle.

Katso täältä, miten kansanedustajat äänestivät alkoholin prosenttirajan nostosta

Alkoholilain sisältöäänestys poikkesi tavallisesta eduskuntaäänestyksestä, koska edustajat saivat äänestää omantuntonsa mukaan. Vasemmistoliiton kansanedustajilla oli äänestyksessä Myllykosken mukaan vapaat kädet.

Yleensä kansanedustajia kuitenkin sitoo ryhmäkuri ja puolueen eduskuntaryhmä tekee edustajille äänestysohjeet, joita myös kutsutaan "nuoteiksi" tai "kartaksi". Nämä ohjeet auttavat pysymään perässä nopeasti etenevässä äänestystilanteessa.

Kansanedustaja äänestää eduskunnassa.
Kansanedustaja Stefan Wallin (r.) äänestää vuoden viimeisessä täysistunnossa eduskunnassa Helsingissä 20. joulukuuta 2017.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vuosi sitten koko Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä äänesti vahingossa väärin isyysrahalain käsittelyssä. Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) koko ryhmä painoi väärää nappulaa, koska puolueen ryhmäkanslia oli antanut väärät ohjeet.

Budjettilait poikkeuksellisen hankalia

Myllykosken mielestä äänestysten seuraaminen ei ole vaikeaa, jos käsittelyssä on vain yksittäinen lakialoite. Hankalaksi äänestysten seuraaminen käy, kun äänestyksiä on paljon peräkkäin. Näin on esimerkiksi joulun alla hyväksyttävien budjettilakien kohdalla.

– Kun äänestetään 400 asiasta nopeatahtisesti, voi käydä niin, että kerta kaikkiaan vaan painaa väärää nappia, kun se on niin intensiivistä ja nopeatahtista, Myllykoski sanoo.

Esimerkiksi viime perjantaina juuri ennen alkoholiäänestyksiä pidetyissä budjettiäänestyksissä kansanedustajat äänestivät tunnin sisällä yli 40 kertaa väärin. Lauseet "arvoisa puhemies, tarkoituksena oli äänestää jaa" tai "arvoisa puhemies, tarkoitus oli äänestää ei", kuultiin monen eri kansanedustajan suusta.

Eduskunnan lainsäädäntöjohtajan Tuula Kuloveden mukaan pienemmissä äänestyksissä korjauksia ei pääsääntöisesti tule lainkaan. Toisin on isoissa äänestyskokonaisuuksissa.

– Kyllä se ihan yleistä on isoissa äänestyksissä. Kun on satoja äänestyksiä, niin kyllä siinä helposti joku kohta menee vääriin, tulee näppäinvirhe, Kulovesi sanoo.

Annettua ääntä ei voi muuttaa

Huolestuttavaksi väärin äänestämisen tekee se, että mikäli kansanedustaja painaa vahingossa väärää nappia äänestystilanteessa, hän ei pysty enää mitenkään korjaamaan virhettään.

Pyytämällä puheenvuoron ja ilmoittamalla, miten hänen oli tarkoitus äänestää, edustaja voi saada pöytäkirjaan merkinnän virheestään, mutta äänestyksen lopputulokseen sillä ei ole enää vaikusta.

– Luvut pysyvät sellaisena, kun ne ovat olleet siellä taululla alun perin, mutta pöytäkirjaan kirjataan kaikki kuullut korjaukset, Kulovesi selittää.

Eduskuntasalin äänestystaulu.
Eduskunta

Onko äänestyskäytäntö liian sekava?

Kuloveden mukaan kansanedustajilta ei ole tullut sellaista palautetta, että äänestyskäytäntö olisi liian sekava. Myöskään vasemmistoliiton Myllykoski ei pidä käytäntöä liian vaikeana.

– Ei minun mielestäni se sinällään ole sekava. Se etenemistapa on ihan looginen eikä siinä ole mitään yllätysmomentteja, Myllykoski pohtii.

Lainsäädäntöjohtajan mielestä äänestyskäytäntö ei ole epäselvä.

– En näe, että siinä sinänsä on epäselvyyttä, että mistä äänestetään. Se on inhimillinen vahinko, jos sattuu painamaan väärää nappia. Enkä oikein ymmärrä, että miten sitä nyt sen selkeämmin voisi tehdä kuin miten se nyt tehdään, Kulovesi pohtii.

Myllykosken mukaan vahingossa väärin äänestäminen ei ole hänelle kovinkaan tavallista.

– Ei se ole kyllä kovin tavallista. Budjettiäänestyksessäkin meni pääluokkia niin, ettei tarvinnut yhtään kertaa korjata.