Nimikiista juustoleivän ja leipäjuuston välillä huvittaa juustolayrittäjää - ”Vaihdetaan nimi ruostuneeksi pizzaksi”

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin on myös perinteisellä suomalaisella juustoherkulla juustoleivällä, vai pitäisikö sanoa leipäjuustolla. Nimitys vaihtelee Suomessa juustoleivän ja leipäjuuston välillä murrealueen mukaan. Fanaattisimmillaan oikeasta nimestä kiistellään, jos nyt ei ihan vakavissaan, niin ainakin puolitosissaan.

leipäjuusto
Uunituoretta leipäjuustoa leikataan
Miettilän Juustolassa juustoleivän paistolämpötila on tarkkaan säädetty.Esa Huuhko / Yle

Sulkavalainen juustolayrittäjä Osmo Miettinen suhtautuu nimikiistaan huvittuneesti, eikä ole omien sanojensa mukaan enää pitkään aikaan ottanut nimiasiaa vakavasti.

– Oikeastaan ehdottaisinkin, että vaihdetaan nimi ruostuneeksi pizzaksi. Kerran eräs 5–vuotias poika sanoi äidilleen, että ostetaan sitä ruostunutta pizzaa, Miettinen kertoo hymyillen pilke silmäkulmassaan.

Etenkin Kainuussa puhutaan juustoleivästä, kun taas esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla syödään leipäjuustoa.

– Nimi jakaa mielipiteitä todella rankasti. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten, kun meillä päin kaupan palvelutiskillä pyysi leipäjuustoa niin sai edamjuustoa, Miettinen tietää.

Tässä jutussa juustosta käytetään haastateltavan suosimaa nimeä juustoleipä. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan molemmat nimet ovat yhtä oikeita.

Juustoleipä taipuu moneen ruokaan

Juustoleipää syödään perinteisesti lakkahillon kanssa. Vanhin tapa taitaa olla juustoleivän murustelu kahvin sekaan. Miettiselle juustoleipä on niin iso osa elämää, että se ei ole hänellä juurikaan arkikäytössä.

– Itse lämmitän sitä vähän vaikka mikrossa ja syön sitten lakkahillon kanssa. Yleensä juustoleipää tulee herkuteltua vaan silloin, kun tarjoan sitä vieraille.

Suomalaisten juustotietous on lisääntynyt ja makutottumukset muuttuneet. Juustoleivän käyttäjäkunnan on arvioitu olevan vähän iäkkäämpää. Nuoria voisi houkutella juustoleivän pariin rohkaisemalla kokeilemaan juustoleipää esimerkiksi pizza-aineksena.

– Se on ihan mielikuvituksesta kiinni. Kyllä tuolla kun tuote-esittelyjä pitää, niin saattaa tulla 13–14-vuotias nuorimies maistamaan juustoleipää lakkahillon kanssa ja ottaa sitten puolen kilon palan kärryyn. En minä aivan toivoton ole nuorten juustoleivän syönnin suhteen, Miettinen sanoo.

juustolayrittäjä Osmo Miettinen
Juustolayrittäjä Osmo Miettisen mukaan juustolahjat ovat yleistyneet joulutervehdyksenä.Esa Huuhko / Yle

Hän antaa vinkin myös suolaisen vaihtoehdon kokeiluun. Miettinen neuvoo leikkaamaan juustoleivästä siivuja, pyöräyttämään ne pekoniin ja paistamaan paistinpannulla. Myös esimerkiksi riistapataan voi hänen mukaansa lisätä juustoleipää kypsennyksen loppuvaiheessa lisukkeeksi.

Juustoleivän voi myös pakastaa, ja sen suositeltu pakastamisaika on kolme kuukautta. Jos juustoleivän pakastamiseen päätyy, Miettinen kehottaa pakastamaan juustoleivän heti tuoreeltaan kaupasta kotiin tullessa. Hänestä juustoleivän sulattamiseen paras niksi on ottaa jäinen juustoleipä jääkaappiin sulamaan, ettei se unohdu pöydälle lämpimään liian pitkäksi ajaksi.

Hyppäys maidon siirrosta käsin maitoauton tuloon

Juustoleivän valmistus alkoi Miettilässä vuonna 1994. Ajatus juustolan perustamisesta lähti siitä, että karjaa jalostettiin ja maidontuotantoa yritettiin lisätä, ja maitokiintiöt olivat silloin voimassa eikä ylimääräisestä maidosta ei maksettu juuri mitään. Miettiset alkoivat miettiä, josko ylimääräiselle maidolle voisi olla jotakin kannattavampaa käyttöä kuin lahjoittaa se meijerille ilmaiseksi.

Niinpä Osmo ja Tuija Miettinen kävivät tutustumassa Mäkiahon Juustolaan Leivonmäellä Joutsassa, jossa juustolaa pyöritettiin autotallissa. Sen jälkeen Miettiset perustivat suunnilleen samanlaisen juustolan omaan autotalliinsa. Alkuaikoina juustola toimi maatalouden sivuelinkeinona.

Ensimmäiset kuusi vuotta Miettiset tekivät töitä juustolassa kahdestaan. Autotalli toimi asuinrakennuksen yhteydessä ja maito täytyi ihan käsipelillä siirtää navetalta juustolaan. Vuonna 2001 Miettiset rakensivat laajennusosan juustolaan, johon tuli tuotanto-, maidon vastaanotto- ja varastotilat. Vuoden 2002 alussa alkoi juustoleivän valmistus uusissa tiloissa. Entinen juustola siirtyi pakkaamoksi.

– Pientä keksijän vikaahan tässä on täytynyt olla. Paistoradat olen itse suunnitellut, en ole käynyt mistään katsomassa niihin mallia.

Miettilän Juustolan työntekijöitä
Joulusesonkina työpäivät juustolassa voivat venyä iltamyöhään asti.Esa Huuhko / Yle

Nyt Valion maitoauto toimittaa Miettilän Juustolaan sulkavalaisilta maatiloilta käsittelemätöntä lehmänmaitoa. Juustolassa on tällä hetkellä neljä vakituista työntekijää yrittäjäpariskunnan lisäksi.

– Vaimoni Tuija tekee virkatyönsä ohessa iltaisin paljon paperiasioita ja laskutuksia. Vaikka hän ei tässä päivittäin ole töissä, niin ilman Tuijan osuutta tätä juustolaa ei olisi olemassa, Miettinen kiittelee vaimonsa työpanosta.

Pientä keksijän vikaahan tässä on täytynyt olla.

Osmo Miettinen

Alkuvaiheessa Miettilän Juustolan markkina-alue oli akselilla Savonlinna–Sulkava–Mikkeli–Juva. Tällä hetkellä Miettilän juustoleipää saa yli sadasta ruokakaupasta ympäri Suomea pääkaupunkiseutua myöten. Jakelu ei ole aivan valtakunnallinen, sillä juustoleipää ei mene myyntiin Iisalmen yläpuolelle eikä Hämeenlinnan länsipuolelle.

– Kun on yhdestä tuotteesta kysymys, niin ei voida toimia ihan oman maakunnan alueella, koska silloin tuotantomäärät olisivat todella pieniä. Tämä on kuitenkin tuote, joka ei välttämättä ole ihan kaikilla jokapäiväinen ruokapöydässä, Miettinen selventää.

Joulu on juustolalle tärkeä sesonkiaika

Joulu ja uusivuosi ovat juustoloissa vuoden vilkkainta aikaa. Miettilän Juustolassa myynti on joulunaikaan kaksin- tai kolminkertainen normaaliin arkiviikkoon verrattuna. Miettilässä valmistetaan juustoleipää noin 40 000 kiloa vuodessa. Miettilän juustoleipään menee käsittelemätöntä lehmänmaitoa 7,3 litraa kiloa kohti.

Suomessa on tällä hetkellä noin viisikymmentä pienjuustolaa. Pienjuustolayhdistyksestä arvioidaan, että juustoloiden määrässä on ollut hidasta kasvua. Lähiruokabuumi on houkuttanut aloittamaan yritystoimintaa juuston valmistuksessa. Pienjuustoloiden tulevaisuudennäkymät ovat hyvät oman maakunnan elintarviketuotannon rikastuttajina.