Paavin ja kuningatar Silvian ikuistanut muotokuvamaalari on maalannut jo 50 vuotta – "Tuntui kuin olisimme olleet läheisiäkin ystäviä"

Harva taiteilija on päässyt tapaamaan ja maalaamaan paavia Vatikaaniin tai kuningatar Silviaa Drottningholmin linnaan. Vaasalaistaiteilija Fritz Jakobsson on, mutta menestys taiteen parissa ei ole tullut helpolla.

Muotokuvataide
Muotokuvamaalari Fritz Jakobsson paavin muotokuvan äärellä.
Muotokuvamaalari Fritz Jakobsson paavin muotokuvan äärellä.Antti Haavisto/Yle

Vaasalainen itseoppinut kuvataiteilija Fritz Jakobsson aloitti monen muun taiteilijan tapaan kuvien tekemisen jo lapsuudessa. Kynä on kulkenut mukana aina, mutta varsinainen maalaaminen kokopäiväisesti alkoi viisikymmentä vuotta sitten vuonna 1967.

Väliin mahtui vuosia myös monelle taiteilijalle tyypilliseen tapaan mainosalalla, ennen kuin hän lopulta omistautui kuvataiteelle.

Vuosien saatossa taitavasta piirtäjästä on kehittynyt huippuluokan maalari ja muotokuvienkin tekijä, ja hänen ikuistamiaan muotokuvia lienee maailmalla jo yli 800 kappaletta. Mukaan mahtuu tunnettuja kotimaisia ja kansainvälisesti tunnettuja henkilöitä, kuten esimerkiksi paavi Johannes Paavali II sekä Ruotsin kuningatar Silvia.

Tarkkojen näköiskuvien vastapainoksi taiteilija Jakobsson irrottelee välillä myös unenomaisissa surrealistissa ja musikaalisissakin kuva-aiheissa. Hän on myös taitava klassisen tyylin kitaristi.

Unelmien täyttymys

Kokenutkin muotokuvamaalari saattaa kokea onnistumisen paineita ikuistaessaan edessään istuvaa muotokuvamallia kankaalle.

Vaikka kuningatar Silvian tapaamisesta ja maalaamisesta on jo noin 20 vuotta, muistaa Fritz Jakobsson edelleen tapauksen hyvin. Yhteisiä maalausistuntoja kertyi yhteensä 16 tunnin verran.

Ruotsin kuningatar Silviaa Fritz Jakobsson tapasi maalatessaan yhteensä jopa 16 tuntia.
Ruotsin kuningatar Silviaa Fritz Jakobsson tapasi maalatessaan yhteensä jopa 16 tuntia.Antti Haavisto/Yle

– Olin ajatellut, että hänen kaltaisilla kuninkaallisilla ei ole tällaiseen paljon aikaa, mutta yllätyin todella siitä, miten runsaasti aikaa näihin istuntoihin sain, Jakobsson sanoo.

– Oli melkoinen elämys olla hänen kanssaan kahden ja keskustella kaikesta. Tuntui, kuin olisimme olleet läheisiäkin ystäviä, vaikka ymmärsin kyllä pitää oikeanlaista etäisyyttä ja seurasin hänen aloitteitaan muun muassa keskusteluissa.

Jakobsson muistaa antaneensa tuolloin 18-vuotiaalle kruununprinsessa Victoriallekin pienen yksityistunnin maalaamisen saloista. Vielä tämän jälkeenkin taiteilija on saanut Drottningholmin linnasta terveisiä ja viimeksi niitä muuten lähetti Victoria, joka kertoi, että Jakobssonin maalaama taulu hänen äidistään on hänen lempimuotokuvansa.

– Tämmöinen tunnustushan tuntuu todella hyvältä, Jakobsson sanoo.

Kardinaalit ensin

Paavi Johannes Paavali II:n muotokuvan maalaaminen olikin sitten hieman pidempi prosessi. Jakobsson kertoo, että sitä edelsi nimittäin ensin muun muassa Vatikaanin silloisen kardinaalin Carlo Furnon sekä hänen edeltäjänsä, Giuseppe Caprion ikuistaminen kankaalle.

Kardinaali Caprio oli niin vaikuttunut Jakobssonin taidoista, että hän ehdotti, että Jakobsson maalaisi muotokuvan myös paavista. Ajatus tuntui ensin kaukaiselta ja mahdottomalta, mutta lopulta mahtipontinen hanke kuitenkin toteutui.

– Tapaamisissa kaikki oli todella tarkkaa. Ympärillä oli jatkuvasti vartijoita ja heidän näkyvyyttään ei saanut peittää liian korkeilla kankailla tai lehtiöillä. Tein paikan päällä vain luonnoksia ja hahmotelmia, sillä paavi ei pyhänä henkilönä saa poseerata lainkaan. Myös varsinainen seurustelu jäi hyvin pienimuotoiseksi, sillä kaikki tapaamisemme tapahtuivat aina muiden audienssien kanssa samanaikaisesti, Fritz Jakobsson muistelee.

Silti taiteilija välitti aina joka tapaamisella terveiset kaikilta Suomen piispoilta ja paavi lähetti terveiset takaisin.

20 metrin työmatka. Fritz Jakobsson rentoutuu parhaiten Vanhan Vaasan kotinsa piha-ateljeessa.
20 metrin työmatka. Fritz Jakobsson rentoutuu parhaiten Vanhan Vaasan kotinsa piha-ateljeessa.Antti Haavisto/Yle

Vanhat verhot ja tiskirätti

Fritz Jakobsson tapasi paavin kaikkiaan yhdeksän kertaa ja maalasi sitten luonnostensa pohjalta suuren öljyvärimaalauksen, jossa tämä tunnettuna rauhanrakentajana päästää taivaalle kädestään rauhaa symboloivan valkean kyyhkysen.

Koska paavi ei tapaamisten aikaan voinut taiteilijalle poseerata, vaati valmiissa kuvassa olevien nyanssien täyttäminen hieman taiteellisia erivapauksia.

– Muistan muun muassa, miten käytimme paavin viittaa esittävänä näköismallina vanhoja verhojamme sekä ilmaan pyrähtävänä kyyhkysenä märkää tiskirättiä, jota sitten heitettiin ilmaan oikean vaikutelman saamiseksi, Jakobsson muistelee nauraen.

Ympärillä oli jatkuvasti vartijoita ja heidän näkyvyyttään ei saanut peittää liian korkeilla kankailla tai lehtiöillä. Tein paikan päällä vain luonnoksia ja hahmotelmia, sillä paavi ei pyhänä henkilönä saa poseerata lainkaan.

Fritz Jakobsson

Se, että istunnoissa oli mukana myös yksi tai useampi Paavin henkivartija, ei taiteilijan työskentelyä haitannut.

– On itseasiassa paljon helpompi maalata, jos on kolmaskin tai useampi henkilö mukana, koska muuten maalattava henkilö tuijottaa helposti vain taiteilijaa silmiin ja poseeraa. Minun on ainakin paljon helpompi tehdä havaintoja ja työskennellä, kun joku ulkopuolinen rikkoo tätä asetelmaa, Fritz Jakobsson sanoo.

Itse valmis maalaus oli näyttävä ja siinä käytetään hienosti vastavärejä. Paavin hehkuvanpunaisen viitan vastapainoksi Jakobsson maalasi taustalle kuulaan preussinsinisen taivaan, jonka pilvien välistä pilkahtelee valo kuin toivoa paremmasta lupaillen.

Valmiin kuvan paljastaminen Pietarinkirkossa vuonna 1998 oli maailmanluokan uutinen varsinkin kaikissa katolisissa maissa ja myös täällä, sillä harva taiteilija pääsee Paavia maalaamaan, saati tapaamaan.

Fritz Jakobssonin yksi intohimo taiteen tekemisen ohella on klassisen kitaran soitto.
Fritz Jakobssonin yksi intohimo taiteen tekemisen ohella on klassisen kitaran soitto.Antti Haavisto/Yle

Vain paras kelpaa

Vaikka Jakobssonin piirustus- ja maalaustekniikka on virtuoosimainen ja takana on jo 50 vuotta kokopäiväistä maalaamista ja tuhansia töitä, on asenne silti nöyrä ja uuttera.

– Tämä on yksinäistä, mutta toisaalta hyvin palkitsevaa työtä, jos ei vaan anna periksi. Kyllä minä tiedän etten ole mikään maailmanmestari, mutta yritän aina parhaani. Periksi ei anneta millään ja kyllä se ratkaisu aina ennemmin tai myöhemmin löytyy. Jos ei muuta, niin aloitetaan alusta koko juttu. Kyllä se sitten lopulta loksahtaa paikoilleen, miettii Fritz Jakobsson.

Vaikka Jakobsson täyttää parin vuoden kuluttua 80 vuotta, ei se taiteilijalle ole mikään eläkeikä. Töitä tehdään oman kunnon ja innostuksen mukaan, mutta kuvien tekemisen vimma ja innostus muun muassa klassisen kitaran soittoon pitävät taiteilijan sormet notkeina lähes joka päivä.